Outi Salovaaran kannatti osuuskunnan perustamista, mutta hänen mielestään valtuustossa esitelty osuusmalli jätti liikaa kysymyksiä auki. Veera Tegelberg sanoo, että opiskelijoiden keskuudessa hanke saanut poikkeuksellisen myönteisen vastaanoton.

Työosuuskunnalle kiitosta

JOURNALISTI
9.6.2016

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Journalistiliiton valtuusto päätti toukokuun lopulla osuuskunnan perustamisesta. Toiminta käynnistyy ensi syksynä.

Journalistiliiton valtuusto päätti toukokuun kokouksessa media-alan työosuuskunnan perustamisesta. Päätös on kerännyt laajasti kiitosta.

Työministeri Jari Lindström (ps.) arvioi, että Journalistiliiton avaus voi toimia esimerkkinä laajemminkin työmarkkinoilla.

”Hieno ajatus ja tuen tätä. On hyvä että uusia ideoita tuodaan esille ja niitä myös uskalletaan kokeilla. Seuraan mielenkiinnolla, mitä kokemuksia tästä saadaan. Osuuskunta-ajattelussa voi olla paljon annettavaa muuallekin, esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymiselle”, Lindström sanoo avustajansa välittämässä sähköpostiviestissä.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto kehuu päätöstä.

”Se kertoo tarpeesta, joka on syntynyt säännöllisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon. Sosiaaliturvalainsäädäntö on monimutkainen ja byrokraattinen, mutta osuuskunnan jäsenenä ei tarvitse keskittyä sosiaaliturvan hankkimiseen vaan voi keskittyä työn tekemiseen”, Alanko-Kahiluoto sanoo.


Freelancerit ovat arvioineet päätöstä on arvioitu jopa historialliseksi.

”Yksikään suomalainen ammattiliitto ei ole tätä ennen perustanut jäsenilleen osuuskuntaa. Muut tulevat seuraamaan Journalistiliittoa”, sanoo SFJ:n puheenjohtaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Gradun tekoa aloitteleva opiskelija Veera Tegelberg kertoo opiskelijoiden olevan kiinnostuneita osuuskunnasta. Hän itse tähtää vakituiseen työsuhteeseen, mutta pitää osuuskuntaa hyvänä vaihtoehtona.

”Osuuskunta on nuorten toimittajien keskuudessa yhä suositumpi työmuoto. Siitä saa työyhteisön ja asema on muutenkin parempi kuin freelancerina työskentely”, Tegelberg sanoo.

Osuuskunta aloittaa toimintansa ensi syksynä. Journalistiliitto rahoittaa toiminnan perustamismenoja 4 000 eurolla. Lisäksi liittoa myöntää yritykselle noin 70 000 euroon suuruisen lainan.

Toiminta pitäisi saada kannattavaksi, kun vähintään 60 osuuskunnan jäsentä laskuttaa työstään tuhat euroa kuukaudessa, josta osuuskunta perii palvelumaksun. Maksun suuruus päätetään myöhemmin.

SJL:n lakimies Jussi Salokangas sanoo, että kesän ja alkusyksyn aikana ratkaistaan loput yksityiskohdat.

”Osuuskunta ponnistetaan käyntiin joka tapauksessa käyntiin kesälomien jälkeen.”

Keksi osuuskunnalle nimi! Lisätiedot Journalistiliitto.fi.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta