Punnittu päätös

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana.

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana. Hän siirtyi tehtävään Kauppalehdestä, missä hän työskenteli muun muassa Brysselin-kirjeenvaihtajana. Hartikainen on työskennellyt myös Savon Sanomissa, Uutis-Jousessa ja Ruotuväessä.

JOURNALISTI
9.6.2016

Marja Honkonen, teksti

Miksi vaihdoit työpaikkaa talouslehdestä yleissanomalehden taloustoimitukseen?

Ehdin olla Kauppalehdessä jo tovin ja ajattelin, että on nähtävä muitakin paikkoja. Halusin silti pitää saman fokuksen. Hesari on lukijan näkökulmasta hyvin rasvattu kone. Kun siellä päätetään hoitaa joku asia kunnolla, se hoidetaan todella hyvin. On kiinnostava päästä näkemään, miten kone toimii.

 

Eivätkö Kauppalehden ja Talentumin uuden yhteisen toimituksen mahdollisuudet kiinnostaneet?

Kiinnostivat kyllä. Päätöstä piti punnita. Väkimäärä, joka siellä keskittyy puhtaasti talouteen ja sijoittamiseen, on huikea. En paennut muutosta. Mutta paikkoja ei aukea kovin usein. Työpaikan vaihtamista ei voi hienosäätää ja valita, että ei nyt, vaan kuuden kuukauden päästä.

 

Olet työskennellyt Kauppalehden Brysselin-kirjeenvaihtajana. Onko sinulla ikävä EU:n sydämeen?

Minulla ei ole välttämättä ikävä EU-aiheita sinänsä, vaan Brysselin toimittajakuplan kansainvälistä ilmapiiriä. Kun ympärillä on ihmisiä joka puolelta maailmaa, perspektiivi pysyy laveana.

 

Mikä aihe on vaatinut sinulta ponnisteluja ymmärtää?

Sote on oma maailmansa. Toinen on rahapolitiikka. Se on todella monimutkaista – ja superkiinnostavaa. Bryssel oli hyvä korkeakoulu siihen, miten ottaa isoja aiheita nopeasti haltuun. Kun pystyy selättämään vaikean aiheen, siitä saa kiksit.

 

Mitä asiakirjoja haluaisit päästä penkomaan?

Olisi kiinnostavaa tietää, millä Fortum painostettiin mukaan Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen. Ja mikä Venäjän rooli on siinä, että hanke ylipäätään toteutuu?


Olivatko Panama-paperit mielestäsi skuuppi vai floppi?

Sisällön puolesta ne olivat ehkä floppi. Uutinen tehtiin prosessista ja siitä, kuinka suuri määrä asiakirjoja on vuodettu. Asiaan liittyy paljon mielikuvilla pelaamista. Annettiin ymmärtää, että asiakirjojen määrä olisi osoitus siitä, että veronvälttely on iso ongelma. En sano, etteikö se olisi, mutta jos listaisi, mitä oikeastaan paljastettiin, niin ei varmaan ihan hirveän paljon.

 

Miksi TTIP-sopimusta on käsitelty mediassa niin vähän?

Minusta sitä käsitellään todella paljon siihen nähden, että kauppapolitiikka on yksi vähiten seksikkäistä aiheista. Tavallisesti se ei saa palstamillimetriäkään.

TTIP-sopimukseen liittyy paljon populismia, mikä saa minut helposti kiehahtamaan. Esimerkiksi sijoittajasuoja esitetään yksioikoisesti ikään kuin se tarkoittaisi, ettei Suomi enää voi muuttaa esimerkiksi ympäristölainsäädäntöään ilman riskiä joutua oikeuteen.

 

Mistä saat työlle vastapainoa?

Koiran kanssa peuhaamisesta ja musiikista. Enää en skeittaa. Se ei ole näin vanhan miehen puuhaa.

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana. Hän siirtyi tehtävään Kauppalehdestä, missä hän työskenteli muun muassa Brysselin-kirjeenvaihtajana. Hartikainen on työskennellyt myös Savon Sanomissa, Uutis-Jousessa ja Ruotuväessä.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta