Punnittu päätös

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana. Hän siirtyi tehtävään Kauppalehdestä, missä hän työskenteli muun muassa Brysselin-kirjeenvaihtajana. Hartikainen on työskennellyt myös Savon Sanomissa, Uutis-Jousessa ja Ruotuväessä.

JOURNALISTI
9.6.2016

Marja Honkonen, teksti

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana.

Miksi vaihdoit työpaikkaa talouslehdestä yleissanomalehden taloustoimitukseen?

Ehdin olla Kauppalehdessä jo tovin ja ajattelin, että on nähtävä muitakin paikkoja. Halusin silti pitää saman fokuksen. Hesari on lukijan näkökulmasta hyvin rasvattu kone. Kun siellä päätetään hoitaa joku asia kunnolla, se hoidetaan todella hyvin. On kiinnostava päästä näkemään, miten kone toimii.

 

Eivätkö Kauppalehden ja Talentumin uuden yhteisen toimituksen mahdollisuudet kiinnostaneet?

Kiinnostivat kyllä. Päätöstä piti punnita. Väkimäärä, joka siellä keskittyy puhtaasti talouteen ja sijoittamiseen, on huikea. En paennut muutosta. Mutta paikkoja ei aukea kovin usein. Työpaikan vaihtamista ei voi hienosäätää ja valita, että ei nyt, vaan kuuden kuukauden päästä.

 

Olet työskennellyt Kauppalehden Brysselin-kirjeenvaihtajana. Onko sinulla ikävä EU:n sydämeen?

Minulla ei ole välttämättä ikävä EU-aiheita sinänsä, vaan Brysselin toimittajakuplan kansainvälistä ilmapiiriä. Kun ympärillä on ihmisiä joka puolelta maailmaa, perspektiivi pysyy laveana.

 

Mikä aihe on vaatinut sinulta ponnisteluja ymmärtää?

Sote on oma maailmansa. Toinen on rahapolitiikka. Se on todella monimutkaista – ja superkiinnostavaa. Bryssel oli hyvä korkeakoulu siihen, miten ottaa isoja aiheita nopeasti haltuun. Kun pystyy selättämään vaikean aiheen, siitä saa kiksit.

 

Mitä asiakirjoja haluaisit päästä penkomaan?

Olisi kiinnostavaa tietää, millä Fortum painostettiin mukaan Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen. Ja mikä Venäjän rooli on siinä, että hanke ylipäätään toteutuu?


Olivatko Panama-paperit mielestäsi skuuppi vai floppi?

Sisällön puolesta ne olivat ehkä floppi. Uutinen tehtiin prosessista ja siitä, kuinka suuri määrä asiakirjoja on vuodettu. Asiaan liittyy paljon mielikuvilla pelaamista. Annettiin ymmärtää, että asiakirjojen määrä olisi osoitus siitä, että veronvälttely on iso ongelma. En sano, etteikö se olisi, mutta jos listaisi, mitä oikeastaan paljastettiin, niin ei varmaan ihan hirveän paljon.

 

Miksi TTIP-sopimusta on käsitelty mediassa niin vähän?

Minusta sitä käsitellään todella paljon siihen nähden, että kauppapolitiikka on yksi vähiten seksikkäistä aiheista. Tavallisesti se ei saa palstamillimetriäkään.

TTIP-sopimukseen liittyy paljon populismia, mikä saa minut helposti kiehahtamaan. Esimerkiksi sijoittajasuoja esitetään yksioikoisesti ikään kuin se tarkoittaisi, ettei Suomi enää voi muuttaa esimerkiksi ympäristölainsäädäntöään ilman riskiä joutua oikeuteen.

 

Mistä saat työlle vastapainoa?

Koiran kanssa peuhaamisesta ja musiikista. Enää en skeittaa. Se ei ole näin vanhan miehen puuhaa.

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana. Hän siirtyi tehtävään Kauppalehdestä, missä hän työskenteli muun muassa Brysselin-kirjeenvaihtajana. Hartikainen on työskennellyt myös Savon Sanomissa, Uutis-Jousessa ja Ruotuväessä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta