Punnittu päätös

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana. Hän siirtyi tehtävään Kauppalehdestä, missä hän työskenteli muun muassa Brysselin-kirjeenvaihtajana. Hartikainen on työskennellyt myös Savon Sanomissa, Uutis-Jousessa ja Ruotuväessä.

JOURNALISTI
9.6.2016

Marja Honkonen, teksti

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana.

Miksi vaihdoit työpaikkaa talouslehdestä yleissanomalehden taloustoimitukseen?

Ehdin olla Kauppalehdessä jo tovin ja ajattelin, että on nähtävä muitakin paikkoja. Halusin silti pitää saman fokuksen. Hesari on lukijan näkökulmasta hyvin rasvattu kone. Kun siellä päätetään hoitaa joku asia kunnolla, se hoidetaan todella hyvin. On kiinnostava päästä näkemään, miten kone toimii.

 

Eivätkö Kauppalehden ja Talentumin uuden yhteisen toimituksen mahdollisuudet kiinnostaneet?

Kiinnostivat kyllä. Päätöstä piti punnita. Väkimäärä, joka siellä keskittyy puhtaasti talouteen ja sijoittamiseen, on huikea. En paennut muutosta. Mutta paikkoja ei aukea kovin usein. Työpaikan vaihtamista ei voi hienosäätää ja valita, että ei nyt, vaan kuuden kuukauden päästä.

 

Olet työskennellyt Kauppalehden Brysselin-kirjeenvaihtajana. Onko sinulla ikävä EU:n sydämeen?

Minulla ei ole välttämättä ikävä EU-aiheita sinänsä, vaan Brysselin toimittajakuplan kansainvälistä ilmapiiriä. Kun ympärillä on ihmisiä joka puolelta maailmaa, perspektiivi pysyy laveana.

 

Mikä aihe on vaatinut sinulta ponnisteluja ymmärtää?

Sote on oma maailmansa. Toinen on rahapolitiikka. Se on todella monimutkaista – ja superkiinnostavaa. Bryssel oli hyvä korkeakoulu siihen, miten ottaa isoja aiheita nopeasti haltuun. Kun pystyy selättämään vaikean aiheen, siitä saa kiksit.

 

Mitä asiakirjoja haluaisit päästä penkomaan?

Olisi kiinnostavaa tietää, millä Fortum painostettiin mukaan Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen. Ja mikä Venäjän rooli on siinä, että hanke ylipäätään toteutuu?


Olivatko Panama-paperit mielestäsi skuuppi vai floppi?

Sisällön puolesta ne olivat ehkä floppi. Uutinen tehtiin prosessista ja siitä, kuinka suuri määrä asiakirjoja on vuodettu. Asiaan liittyy paljon mielikuvilla pelaamista. Annettiin ymmärtää, että asiakirjojen määrä olisi osoitus siitä, että veronvälttely on iso ongelma. En sano, etteikö se olisi, mutta jos listaisi, mitä oikeastaan paljastettiin, niin ei varmaan ihan hirveän paljon.

 

Miksi TTIP-sopimusta on käsitelty mediassa niin vähän?

Minusta sitä käsitellään todella paljon siihen nähden, että kauppapolitiikka on yksi vähiten seksikkäistä aiheista. Tavallisesti se ei saa palstamillimetriäkään.

TTIP-sopimukseen liittyy paljon populismia, mikä saa minut helposti kiehahtamaan. Esimerkiksi sijoittajasuoja esitetään yksioikoisesti ikään kuin se tarkoittaisi, ettei Suomi enää voi muuttaa esimerkiksi ympäristölainsäädäntöään ilman riskiä joutua oikeuteen.

 

Mistä saat työlle vastapainoa?

Koiran kanssa peuhaamisesta ja musiikista. Enää en skeittaa. Se ei ole näin vanhan miehen puuhaa.

Jarno Hartikainen, 31, aloitti toukokuussa Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittajana. Hän siirtyi tehtävään Kauppalehdestä, missä hän työskenteli muun muassa Brysselin-kirjeenvaihtajana. Hartikainen on työskennellyt myös Savon Sanomissa, Uutis-Jousessa ja Ruotuväessä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta