Erol Önderoglu vieraili Helsingissä Maailma kylässä -festivaalilla Ulkomaantoimittajien yhdistyksen ja Anna Lindh -säätiön kutsumana.

Toimittajien puolustaja

JOURNALISTI
9.6.2016

Sanna Raita-aho, teksti
Laura Oja, kuva

Vangittuja toimittajia auttava turkkilainen Erol Önderoglu on itsekin rikosepäilyjen kohteena, mutta ei pelkää tehdä työtään.

Vankilavierailuja sellissä istuvien toimittajien luokse, oikeudenkäyntien valvomista ja EU-diplomaattien tapaamista. Turkin Toimittajat ilman rajoja -järjestön tutkijan ja toimittajan Erol Önderoglun työviikko koostuu usein tällaisista asioista.

Viime aikoina Önderoglulla ei ole ollut pulaa työstä. Hänen kotimaansa sananvapaustilanne on kehittynyt yhä huonompaan suuntaan. Monet toimittajat ovat saaneet rikossyytteitä ja ulkomaalaisia toimittajia on karkotettu Turkista.

Turkin mediaa ei ole koskaan voinut kuvata täysin vapaaksi, mutta presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja hänen islamiin nojaavan valtapuolueensa AKP:n kautena tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, Önderoglu sanoo.

”Erdogan haluaa rakentaa tietynlaisen Turkin. Kun hän ymmärsi, että esimerkiksi maallistuneet oppositiopuolueet tai kurdit eivät seiso hänen takanaan, hän alkoi hiljentää kriittisiä ääniä.”

Turkin suurimmat sananvapausongelmat koskevat Önderoglun mukaan lakipykäliä. Presidentin loukkaaminen on kielletty laissa. Tämä hiljentää käytännössä presidenttiä arvostelevat äänet. Toinen ongelma on terrorismin vastainen lakipykälä, jota Önderoglun mukaan käytetään kurdien oloista kertovan uutisoinnin hiljentämiseen.

Harva joutuu ensin samana päivänä murhayrityksen kohteeksi ja saa sen jälkeen itse viiden vuoden vankeustuomion. Näin kävi turkkilaisen Cumhüriyet -lehden päätoimittajalle Can Dündarille, joka joutui tuntemattoman asemiehen hyökkäyksen kohteeksi poistuessaan Istanbulin oikeustalolta. Myöhemmin samana päivänä Dündarille luettiin yli viiden vuoden vankeustuomio.

Tuomio tuli Dündarin lehden julkaisemasta jutusta, jossa kerrottiin Turkin hallituksen kuljettavan aseita Syyriaan.

 

Dündar on yksi niistä toimittajista, joita Önderoglun järjestö on auttanut. Järjestö lanseerasi suuren kansainvälisen kampanjan Dündarin vapauttamiseksi ja onnistuikin keräämään tapaukselle huomiota kansainvälisiä viestimiä myöten.

Dündarin tapaus on esimerkki siitä, miten vaarallista toimittajan työ on Turkissa. Hallituksen lisäksi toimittajat voivat joutua myös vihaisten kansalaisten maalitauluiksi.

”Ei ole sattumaa, että toimittajista on tullut pääpuolueen kannattajien maalitauluja. Hallitus lanseeraa vihakampanjoita yksittäisiä toimittajia vastaan. Heitä kutsutaan hallinnon horjuttajiksi ja vieraan vallan agenteiksi.”

Omien sanojensa mukaan Önderoglu ajautui Toimittajat ilman rajoja -järjestöön ”sattumalta” saatuaan tutkinnon ranskalaisesta filologiasta Istanbulin yliopistosta. Tämän jälkeen hän on suhtautunut intohimoisesti sananvapausasioihin ja tehnyt niiden parissa töitä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Viranomaiset tekevät työn kuitenkin yhä vaikeammaksi.

”Minulla on sama palo tehdä työtä kuin aiemminkin. Minua kuitenkin huolestuttaa, pystynkö tekemään tätä työtä enää tulevaisuudessa.”

 

Helppoa työ ei ole. Önderoglu on tällä hetkellä itsekin epäiltynä ”yhteistyöstä terroristien kanssa”, koska hän osallistui kurdimyönteisen sanomalehden tapahtumaan pariksi tunniksi.

”En usko, että syytteet menevät läpi. Meitä taitaa olla nyt 16 ihmistä syytettynä samasta asiasta”

Pelottaako Önderoglua puhua tulenarasta aiheesta?

”Ei. Olen enemmän taustalla toimiva henkilö, joten minuun ei kohdistu niin paljon painetta. Lisäksi Turkissa on hyvä asianajajajärjestelmä, joka vielä onneksi toimii.”

Önderoglu yrittää myös pitää yllä dialogia Turkin valtaapitäviin. Viimeksi hän vieraili tapaamassa Turkin oikeusministeriön edustajia. Järjestö yritti vedota virkamiehiin, jotta nämä eivät ottaisi niin helposti käsittelyyn toimittajia koskevia rikossyytteitä.

”Dialogi oli hyvää, mutta tapaamisia on vaikea järjestää. Yritämme kuitenkin sitkeästi.”

Önderoglu tapaa myös säännöllisesti EU-maiden edustajia. EU:ta on syytetty vaikenemisesta Turkin ihmisoikeusongelmista, jotta Turkki estäisi vastineeksi pakolaisten tulon Eurooppaan. Önderoglusta EU:lla olisi yhä suuri vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa Turkin asioihin.

”Ymmärrän, että EU on huolissaan pakolaistilanteesta, mutta salliiko se sen nojalla omien perusarvojensa loukkaamisen, joiden eteen se on tehnyt töitä?”

Önderoglu huomauttaa, että vaikka Turkin valtamedia on nykyisin pääosin hallituksen kontrollissa, itsenäiset mediat ja Turkin kansalaisjärjestöt pitävät kriittistä ääntä yllä.

”He kokevat olonsa EU:n hylkäämäksi.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta