Erol Önderoglu vieraili Helsingissä Maailma kylässä -festivaalilla Ulkomaantoimittajien yhdistyksen ja Anna Lindh -säätiön kutsumana.

Toimittajien puolustaja

JOURNALISTI
9.6.2016

Sanna Raita-aho, teksti
Laura Oja, kuva

Vangittuja toimittajia auttava turkkilainen Erol Önderoglu on itsekin rikosepäilyjen kohteena, mutta ei pelkää tehdä työtään.

Vankilavierailuja sellissä istuvien toimittajien luokse, oikeudenkäyntien valvomista ja EU-diplomaattien tapaamista. Turkin Toimittajat ilman rajoja -järjestön tutkijan ja toimittajan Erol Önderoglun työviikko koostuu usein tällaisista asioista.

Viime aikoina Önderoglulla ei ole ollut pulaa työstä. Hänen kotimaansa sananvapaustilanne on kehittynyt yhä huonompaan suuntaan. Monet toimittajat ovat saaneet rikossyytteitä ja ulkomaalaisia toimittajia on karkotettu Turkista.

Turkin mediaa ei ole koskaan voinut kuvata täysin vapaaksi, mutta presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja hänen islamiin nojaavan valtapuolueensa AKP:n kautena tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, Önderoglu sanoo.

”Erdogan haluaa rakentaa tietynlaisen Turkin. Kun hän ymmärsi, että esimerkiksi maallistuneet oppositiopuolueet tai kurdit eivät seiso hänen takanaan, hän alkoi hiljentää kriittisiä ääniä.”

Turkin suurimmat sananvapausongelmat koskevat Önderoglun mukaan lakipykäliä. Presidentin loukkaaminen on kielletty laissa. Tämä hiljentää käytännössä presidenttiä arvostelevat äänet. Toinen ongelma on terrorismin vastainen lakipykälä, jota Önderoglun mukaan käytetään kurdien oloista kertovan uutisoinnin hiljentämiseen.

Harva joutuu ensin samana päivänä murhayrityksen kohteeksi ja saa sen jälkeen itse viiden vuoden vankeustuomion. Näin kävi turkkilaisen Cumhüriyet -lehden päätoimittajalle Can Dündarille, joka joutui tuntemattoman asemiehen hyökkäyksen kohteeksi poistuessaan Istanbulin oikeustalolta. Myöhemmin samana päivänä Dündarille luettiin yli viiden vuoden vankeustuomio.

Tuomio tuli Dündarin lehden julkaisemasta jutusta, jossa kerrottiin Turkin hallituksen kuljettavan aseita Syyriaan.

 

Dündar on yksi niistä toimittajista, joita Önderoglun järjestö on auttanut. Järjestö lanseerasi suuren kansainvälisen kampanjan Dündarin vapauttamiseksi ja onnistuikin keräämään tapaukselle huomiota kansainvälisiä viestimiä myöten.

Dündarin tapaus on esimerkki siitä, miten vaarallista toimittajan työ on Turkissa. Hallituksen lisäksi toimittajat voivat joutua myös vihaisten kansalaisten maalitauluiksi.

”Ei ole sattumaa, että toimittajista on tullut pääpuolueen kannattajien maalitauluja. Hallitus lanseeraa vihakampanjoita yksittäisiä toimittajia vastaan. Heitä kutsutaan hallinnon horjuttajiksi ja vieraan vallan agenteiksi.”

Omien sanojensa mukaan Önderoglu ajautui Toimittajat ilman rajoja -järjestöön ”sattumalta” saatuaan tutkinnon ranskalaisesta filologiasta Istanbulin yliopistosta. Tämän jälkeen hän on suhtautunut intohimoisesti sananvapausasioihin ja tehnyt niiden parissa töitä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Viranomaiset tekevät työn kuitenkin yhä vaikeammaksi.

”Minulla on sama palo tehdä työtä kuin aiemminkin. Minua kuitenkin huolestuttaa, pystynkö tekemään tätä työtä enää tulevaisuudessa.”

 

Helppoa työ ei ole. Önderoglu on tällä hetkellä itsekin epäiltynä ”yhteistyöstä terroristien kanssa”, koska hän osallistui kurdimyönteisen sanomalehden tapahtumaan pariksi tunniksi.

”En usko, että syytteet menevät läpi. Meitä taitaa olla nyt 16 ihmistä syytettynä samasta asiasta”

Pelottaako Önderoglua puhua tulenarasta aiheesta?

”Ei. Olen enemmän taustalla toimiva henkilö, joten minuun ei kohdistu niin paljon painetta. Lisäksi Turkissa on hyvä asianajajajärjestelmä, joka vielä onneksi toimii.”

Önderoglu yrittää myös pitää yllä dialogia Turkin valtaapitäviin. Viimeksi hän vieraili tapaamassa Turkin oikeusministeriön edustajia. Järjestö yritti vedota virkamiehiin, jotta nämä eivät ottaisi niin helposti käsittelyyn toimittajia koskevia rikossyytteitä.

”Dialogi oli hyvää, mutta tapaamisia on vaikea järjestää. Yritämme kuitenkin sitkeästi.”

Önderoglu tapaa myös säännöllisesti EU-maiden edustajia. EU:ta on syytetty vaikenemisesta Turkin ihmisoikeusongelmista, jotta Turkki estäisi vastineeksi pakolaisten tulon Eurooppaan. Önderoglusta EU:lla olisi yhä suuri vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa Turkin asioihin.

”Ymmärrän, että EU on huolissaan pakolaistilanteesta, mutta salliiko se sen nojalla omien perusarvojensa loukkaamisen, joiden eteen se on tehnyt töitä?”

Önderoglu huomauttaa, että vaikka Turkin valtamedia on nykyisin pääosin hallituksen kontrollissa, itsenäiset mediat ja Turkin kansalaisjärjestöt pitävät kriittistä ääntä yllä.

”He kokevat olonsa EU:n hylkäämäksi.”



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta