Tirkistelyä vai tiedonhankintaa?

Avoimesta tiedonhankinnasta poikkeamiseen pitää olla hyvä syy.

Journalistin ohjeet 9 ja 14

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JOURNALISTI
9.6.2016

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Tietojen hankkimista ja julkaisemista koskevien Journalistin ohjeiden pääperiaate on avoimuus. Silti haastatteluja voi tehdä ja tietoja hankkia myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voi muutoin selvittää.

Julkisen sanan neuvoston pääsihteeri Ilkka Vänttinen sanoo, että maininnan yhteiskunnallisesti merkittävistä seikoista on tarkoitus estää tavallisuudesta poikkeavien tiedonhankintakeinojen käyttö ”hömppään”, kuten salaa kuvaaminen ja juorujen kertominen juorupalstoille. Sen sijaan taloudelliseen, hallinnolliseen ja poliittiseen valtaan sekä verovarojen käyttöön liittyvät asiat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä.

”Silti niidenkin käsittely voi johtaa tirkistelyluonteiseen toimintaan. Niin kävi aikanaan Ylen jutussa Matti Vanhasen lautakasasta, mutta perimmiltään kyse oli kuitenkin mahdollisesta poliittisen aseman väärinkäytöstä taloudellisen hyödyn hakemiseen.”

 

Journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki auttaa Ylen toimituksia linjaamaan, milloin tavallisuudesta poikkeavia keinoja voi käyttää. Hänen mukaansa yhteiskunnallista merkittävyyttä harkitaan tapauskohtaisesti, mutta tapauksia tulee aika harvoin.

”Toimittajilla ei ole hinkua poikkeuksellisten menetelmien käyttämiseen liian köykäisin perustein.”

Ylen toimittajan on sovittava poikkeuksellisesta tiedonhankinnasta esimiehen ja vastaavan toimittajan kanssa. Yhtiön Ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden mukaan poikkeavia keinoja ovat salaa kuvaaminen ja nauhoittaminen sekä se, että toimittaja ei työtä tehdessään kerro olevansa toimittaja.

”Mutta nämäkään keinot eivät voi rikkoa lakia eivätkä haitata sivullisia. Esimerkiksi kun kuvasimme vanhusten kotihoitajien kiirettä salaa hoitajalta MOT:iin, motiivimme oli näyttää miten kireäksi aikataulut on laadittu, ja huolehdimme siitä, että yksittäistä hoitajaa ei voinut tunnistaa kuvista.”

Yle ei rajaa, mihin aiheisiin yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja voi liittyä.

”Harkinta on aina tapauskohtaista. Aika konkreettinenkin asia saattaa olla yhteiskunnallisesti merkittävä. Esimerkiksi se, paljonko suomalaiset ajavat päin punaista tai myydäänkö alaikäisille alkoholia.”

 

Keskisuomalaisessa muun muassa sote-aiheita seuraava uutistoimittaja Katri Nieminen ei ole käyttänyt tavallisuudesta poikkeavia tiedonhankintakeinoja. Sen sijaan lähdesuojaa ja tietojen luotettavuuden avaamista koskeva JO 14 on usein ajankohtainen, kun toimitus saa uutisvihjeitä.

Tuoreehko tapaus on Jyväskylän avoterveydenhuollon palvelujohtajan valintaan liittyvä uutistyö, joka lähti uudelle raiteelle, kun Nieminen sai selville, ettei hakija ollut kertonut kaikkea työkokemustaan eikä ollut töissä siellä missä oli ilmoittanut olevansa.

”Kun kirjoitin, että ehdokas salaa taustojaan, nimetön soittaja kertoi, missä tämä on oikeasti töissä. Töissä ololle löytyi vahvistus Tampereen kaupungin nettisivuilta, joten nimetöntä lähdettä ei tarvinnut mainita, mutta ilman sitä en olisi löytänyt salattua työpaikkaa. Seuraavana päivänä hallinto-oikeuden papereista löytyi vahvistus työsuhderiidasta siellä.”

Niemisen tiedot estivät miehen valinnan virkaan, mutta tämän poika kanteli uutisista Julkisen sanan neuvostoon syyttäen Niemistä toimittajan aseman väärinkäytöstä. Neuvosto antoi toukokuussa vapauttavan todeten, että kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävästä virantäyttöprosessista, johon liittyvistä yksityiskohdista lehdellä oli oikeus ja jopa velvollisuus kertoa.

Journalistin ohjeet 9 ja 14

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta