Tirkistelyä vai tiedonhankintaa?

Journalistin ohjeet 9 ja 14

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JOURNALISTI
9.6.2016

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Avoimesta tiedonhankinnasta poikkeamiseen pitää olla hyvä syy.

Tietojen hankkimista ja julkaisemista koskevien Journalistin ohjeiden pääperiaate on avoimuus. Silti haastatteluja voi tehdä ja tietoja hankkia myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voi muutoin selvittää.

Julkisen sanan neuvoston pääsihteeri Ilkka Vänttinen sanoo, että maininnan yhteiskunnallisesti merkittävistä seikoista on tarkoitus estää tavallisuudesta poikkeavien tiedonhankintakeinojen käyttö ”hömppään”, kuten salaa kuvaaminen ja juorujen kertominen juorupalstoille. Sen sijaan taloudelliseen, hallinnolliseen ja poliittiseen valtaan sekä verovarojen käyttöön liittyvät asiat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä.

”Silti niidenkin käsittely voi johtaa tirkistelyluonteiseen toimintaan. Niin kävi aikanaan Ylen jutussa Matti Vanhasen lautakasasta, mutta perimmiltään kyse oli kuitenkin mahdollisesta poliittisen aseman väärinkäytöstä taloudellisen hyödyn hakemiseen.”

 

Journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki auttaa Ylen toimituksia linjaamaan, milloin tavallisuudesta poikkeavia keinoja voi käyttää. Hänen mukaansa yhteiskunnallista merkittävyyttä harkitaan tapauskohtaisesti, mutta tapauksia tulee aika harvoin.

”Toimittajilla ei ole hinkua poikkeuksellisten menetelmien käyttämiseen liian köykäisin perustein.”

Ylen toimittajan on sovittava poikkeuksellisesta tiedonhankinnasta esimiehen ja vastaavan toimittajan kanssa. Yhtiön Ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden mukaan poikkeavia keinoja ovat salaa kuvaaminen ja nauhoittaminen sekä se, että toimittaja ei työtä tehdessään kerro olevansa toimittaja.

”Mutta nämäkään keinot eivät voi rikkoa lakia eivätkä haitata sivullisia. Esimerkiksi kun kuvasimme vanhusten kotihoitajien kiirettä salaa hoitajalta MOT:iin, motiivimme oli näyttää miten kireäksi aikataulut on laadittu, ja huolehdimme siitä, että yksittäistä hoitajaa ei voinut tunnistaa kuvista.”

Yle ei rajaa, mihin aiheisiin yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja voi liittyä.

”Harkinta on aina tapauskohtaista. Aika konkreettinenkin asia saattaa olla yhteiskunnallisesti merkittävä. Esimerkiksi se, paljonko suomalaiset ajavat päin punaista tai myydäänkö alaikäisille alkoholia.”

 

Keskisuomalaisessa muun muassa sote-aiheita seuraava uutistoimittaja Katri Nieminen ei ole käyttänyt tavallisuudesta poikkeavia tiedonhankintakeinoja. Sen sijaan lähdesuojaa ja tietojen luotettavuuden avaamista koskeva JO 14 on usein ajankohtainen, kun toimitus saa uutisvihjeitä.

Tuoreehko tapaus on Jyväskylän avoterveydenhuollon palvelujohtajan valintaan liittyvä uutistyö, joka lähti uudelle raiteelle, kun Nieminen sai selville, ettei hakija ollut kertonut kaikkea työkokemustaan eikä ollut töissä siellä missä oli ilmoittanut olevansa.

”Kun kirjoitin, että ehdokas salaa taustojaan, nimetön soittaja kertoi, missä tämä on oikeasti töissä. Töissä ololle löytyi vahvistus Tampereen kaupungin nettisivuilta, joten nimetöntä lähdettä ei tarvinnut mainita, mutta ilman sitä en olisi löytänyt salattua työpaikkaa. Seuraavana päivänä hallinto-oikeuden papereista löytyi vahvistus työsuhderiidasta siellä.”

Niemisen tiedot estivät miehen valinnan virkaan, mutta tämän poika kanteli uutisista Julkisen sanan neuvostoon syyttäen Niemistä toimittajan aseman väärinkäytöstä. Neuvosto antoi toukokuussa vapauttavan todeten, että kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävästä virantäyttöprosessista, johon liittyvistä yksityiskohdista lehdellä oli oikeus ja jopa velvollisuus kertoa.

Journalistin ohjeet 9 ja 14

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta