Tirkistelyä vai tiedonhankintaa?

Journalistin ohjeet 9 ja 14

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JOURNALISTI
9.6.2016

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Avoimesta tiedonhankinnasta poikkeamiseen pitää olla hyvä syy.

Tietojen hankkimista ja julkaisemista koskevien Journalistin ohjeiden pääperiaate on avoimuus. Silti haastatteluja voi tehdä ja tietoja hankkia myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voi muutoin selvittää.

Julkisen sanan neuvoston pääsihteeri Ilkka Vänttinen sanoo, että maininnan yhteiskunnallisesti merkittävistä seikoista on tarkoitus estää tavallisuudesta poikkeavien tiedonhankintakeinojen käyttö ”hömppään”, kuten salaa kuvaaminen ja juorujen kertominen juorupalstoille. Sen sijaan taloudelliseen, hallinnolliseen ja poliittiseen valtaan sekä verovarojen käyttöön liittyvät asiat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä.

”Silti niidenkin käsittely voi johtaa tirkistelyluonteiseen toimintaan. Niin kävi aikanaan Ylen jutussa Matti Vanhasen lautakasasta, mutta perimmiltään kyse oli kuitenkin mahdollisesta poliittisen aseman väärinkäytöstä taloudellisen hyödyn hakemiseen.”

 

Journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki auttaa Ylen toimituksia linjaamaan, milloin tavallisuudesta poikkeavia keinoja voi käyttää. Hänen mukaansa yhteiskunnallista merkittävyyttä harkitaan tapauskohtaisesti, mutta tapauksia tulee aika harvoin.

”Toimittajilla ei ole hinkua poikkeuksellisten menetelmien käyttämiseen liian köykäisin perustein.”

Ylen toimittajan on sovittava poikkeuksellisesta tiedonhankinnasta esimiehen ja vastaavan toimittajan kanssa. Yhtiön Ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden mukaan poikkeavia keinoja ovat salaa kuvaaminen ja nauhoittaminen sekä se, että toimittaja ei työtä tehdessään kerro olevansa toimittaja.

”Mutta nämäkään keinot eivät voi rikkoa lakia eivätkä haitata sivullisia. Esimerkiksi kun kuvasimme vanhusten kotihoitajien kiirettä salaa hoitajalta MOT:iin, motiivimme oli näyttää miten kireäksi aikataulut on laadittu, ja huolehdimme siitä, että yksittäistä hoitajaa ei voinut tunnistaa kuvista.”

Yle ei rajaa, mihin aiheisiin yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja voi liittyä.

”Harkinta on aina tapauskohtaista. Aika konkreettinenkin asia saattaa olla yhteiskunnallisesti merkittävä. Esimerkiksi se, paljonko suomalaiset ajavat päin punaista tai myydäänkö alaikäisille alkoholia.”

 

Keskisuomalaisessa muun muassa sote-aiheita seuraava uutistoimittaja Katri Nieminen ei ole käyttänyt tavallisuudesta poikkeavia tiedonhankintakeinoja. Sen sijaan lähdesuojaa ja tietojen luotettavuuden avaamista koskeva JO 14 on usein ajankohtainen, kun toimitus saa uutisvihjeitä.

Tuoreehko tapaus on Jyväskylän avoterveydenhuollon palvelujohtajan valintaan liittyvä uutistyö, joka lähti uudelle raiteelle, kun Nieminen sai selville, ettei hakija ollut kertonut kaikkea työkokemustaan eikä ollut töissä siellä missä oli ilmoittanut olevansa.

”Kun kirjoitin, että ehdokas salaa taustojaan, nimetön soittaja kertoi, missä tämä on oikeasti töissä. Töissä ololle löytyi vahvistus Tampereen kaupungin nettisivuilta, joten nimetöntä lähdettä ei tarvinnut mainita, mutta ilman sitä en olisi löytänyt salattua työpaikkaa. Seuraavana päivänä hallinto-oikeuden papereista löytyi vahvistus työsuhderiidasta siellä.”

Niemisen tiedot estivät miehen valinnan virkaan, mutta tämän poika kanteli uutisista Julkisen sanan neuvostoon syyttäen Niemistä toimittajan aseman väärinkäytöstä. Neuvosto antoi toukokuussa vapauttavan todeten, että kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävästä virantäyttöprosessista, johon liittyvistä yksityiskohdista lehdellä oli oikeus ja jopa velvollisuus kertoa.

Journalistin ohjeet 9 ja 14

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta