Kai Nevala luottaa Ranskan EM-kilpailujen turvatoimiin. ”Todennäköisyys kuolla terrori-iskussa on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi liikenneonnettomuus.”

Terrorismin uhka varjostaa urheilutoimittajia

INSI:n varoitus journalisteille

Toimittajien turvallisuusjärjestö International News Safety Instituten (INSI) mukaan terrori-iskun uhka on suurin alkulohkojen aikana, jolloin pelejä on useassa kaupungissa.

Mahdolliset iskut kohdistuvat todennäköisimmin julkisille ja keskeisille alueille tai baareihin, jonne pääsee rekisteröitymättä ja ilman pääsylippua.

INSI:n ohjeet on tehnyt Risk Advisory Group

JOURNALISTI
9.6.2016

Johanna Pohjola, teksti
Teija Soini, kuva

Terrorin riski on korkeimmillaan jalkapallon EM-kilpailuissa Ranskassa. Suomalaisjournalisteille se on pikemminkin jutun- kuin pelonaihe.

Jos toimittaja luovuttaa pelolle vallan, ei hän voi poistua edes kotoaan. Tätä mieltä on Kalevan urheilutoimittaja Kai Nevala, joka raportoi parhaillaan jalkapallon EM-kilpailuista Ranskassa.

Maan viranomaisten mukaan terrorismin riski on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan. Myös toimittajien turvallisuusjärjestö International News Safety Institute (INSI) varoittaa siitä journalisteja, vaikka uhka ei kohdistukaan suoraan ammattikuntaan.

Nevala lensi Pariisiin ja palaa Suomeen toisesta tuoreesta iskukohteesta, Brysselistä. Hän on keskustellut terroriuhasta kollegoidensa kanssa, mutta ei suo sille liikaa ajatuksia.

”Pariisilaiset ja brysseliläiset elävät päivittäistä elämäänsä. He sopeutuvat uhkaan, joten kyllä meidän toimittajienkin on lyhyellä reissulla siihen pystyttävä.”
 

Terroririski kasvaa ruuhkaisilla ja niukimmin valvotuilla alueilla, INSI varoittaa.

Jalkapallon arvokilpailuja kiertänyt Nevala tietää, että niissä on mahdotonta välttää ihmismassoja. Osallistujamaiden kannattajajoukkoihin saattaa kerääntyä kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Sitä paitsi terroriuhasta puhuttiin jo ainakin Ateenan kesäolympialaisissa 2004, oululaistoimittaja muistelee.

”Tässä tapauksessa terrorin ehkäisemiseksi on mobilisoitu hirveä määrä työvoimaa. Se luo turvaa. Yleensä stadion ja mediakeskus ovat hyvinkin turvallisia paikkoja”, hän sanoo.

”Varaudun siihen, että liikkuminen on normaalia työläämpää kiristyneiden turvatoimien vuoksi. Työpäivät vaativat ylimääräistä kärsivällisyyttä.”

 

Ylestä lähtee heinäkuun alun semifinaaleihin neljä toimittajaa. He majoittuvat Euroopan jalkapalloliiton mediahotelleihin ja liikkuvat järjestetyillä kuljetuksilla, kertoo Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen.

”Niissä turvallisuus on käsityksemme mukaan huomioitu hyvin. Siksi muihin erityisjärjestelyihin ei ole tarvetta”, Pokkinen sanoo.

Alkulohkojen otteluista Ylelle uutisoi Ranskan-avustaja Anna-Stiina Heikkilä. Hän on työskennellyt Pariisissa kolme vuotta ja raportoinut viime vuoden molemmista iskuista.

Väenpaljoudessa viriävät paniikkireaktiot huolettavat Heikkilää uutta iskua enemmän.

”Olen varautunut siihen, että hässäkkätilanteita saattaa sattua. Tiedostan, että viranomaiset joutuvat reagoimaan niihin ylivarovaisesti”, hän kertoo.

”Terroririski ei pelota mutta väsyttää jonkun verran. Valppaana olo, aikaa vievät turvatoimet ja ihmispaljous tuovat kiireiseen työhön ylimääräistä päänvaivaa.”

 

Uhka turvatoimineen on toimituksille ennen kaikkea uutisaihe.

”Jos jotain tapahtuu, se uutisoidaan. Turvallisuuden kannalta uhkaa ei ole mietitty. En edes tiedä, miten siihen voisi varautua”, sanoo Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Saku-Pekka Sundelin.

Hän kiertää ottelukaupunkeja koko EM-kuukauden ajan. Majoitusvalintoja ohjasivat lähinnä saatavuus ja hinta.

Sundelin työskenteli aiemmin IS:n kirjeenvaihtajana Lontoossa ja raportoi esimerkiksi kaupungin olympialaisista 2012. Tuolloin hän oli erityisen valppaana.

”Kokemus vaikuttaa siihen, että lähden Ranskaan rauhassa. Vain äitini on huolissaan. Olen yrittänyt sanoa, että kaikki mahdolliset turvatoimet on tehty.”

Eräs seikka tuntuu jalkapalloon erikoistuneesta toimittajasta erityisen kurjalta: Terrorijärjestö Isis surmasi tammikuussa jalkapallonkatsojia ja iski toukokuussa espanjalaisjoukkue Real Madridin fanien kahvilaan Irakissa. Yksi Pariisin marraskuisista iskuista kohdistui Ranskan ja Saksan harjoitusmaaotteluun.

”Aiemmin ei tullut vastaan sitä, että terroristit inhoaisivat jalkapalloa. Se arveluttaa ja tekee heistä jalkapalloihmisen näkökulmasta vielä inhottavampia ihmisiä.”

INSI:n varoitus journalisteille

Toimittajien turvallisuusjärjestö International News Safety Instituten (INSI) mukaan terrori-iskun uhka on suurin alkulohkojen aikana, jolloin pelejä on useassa kaupungissa.

Mahdolliset iskut kohdistuvat todennäköisimmin julkisille ja keskeisille alueille tai baareihin, jonne pääsee rekisteröitymättä ja ilman pääsylippua.

INSI:n ohjeet on tehnyt Risk Advisory Group



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta