Kai Nevala luottaa Ranskan EM-kilpailujen turvatoimiin. ”Todennäköisyys kuolla terrori-iskussa on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi liikenneonnettomuus.”

Terrorismin uhka varjostaa urheilutoimittajia

INSI:n varoitus journalisteille

Toimittajien turvallisuusjärjestö International News Safety Instituten (INSI) mukaan terrori-iskun uhka on suurin alkulohkojen aikana, jolloin pelejä on useassa kaupungissa.

Mahdolliset iskut kohdistuvat todennäköisimmin julkisille ja keskeisille alueille tai baareihin, jonne pääsee rekisteröitymättä ja ilman pääsylippua.

INSI:n ohjeet on tehnyt Risk Advisory Group

JOURNALISTI
9.6.2016

Johanna Pohjola, teksti
Teija Soini, kuva

Terrorin riski on korkeimmillaan jalkapallon EM-kilpailuissa Ranskassa. Suomalaisjournalisteille se on pikemminkin jutun- kuin pelonaihe.

Jos toimittaja luovuttaa pelolle vallan, ei hän voi poistua edes kotoaan. Tätä mieltä on Kalevan urheilutoimittaja Kai Nevala, joka raportoi parhaillaan jalkapallon EM-kilpailuista Ranskassa.

Maan viranomaisten mukaan terrorismin riski on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan. Myös toimittajien turvallisuusjärjestö International News Safety Institute (INSI) varoittaa siitä journalisteja, vaikka uhka ei kohdistukaan suoraan ammattikuntaan.

Nevala lensi Pariisiin ja palaa Suomeen toisesta tuoreesta iskukohteesta, Brysselistä. Hän on keskustellut terroriuhasta kollegoidensa kanssa, mutta ei suo sille liikaa ajatuksia.

”Pariisilaiset ja brysseliläiset elävät päivittäistä elämäänsä. He sopeutuvat uhkaan, joten kyllä meidän toimittajienkin on lyhyellä reissulla siihen pystyttävä.”
 

Terroririski kasvaa ruuhkaisilla ja niukimmin valvotuilla alueilla, INSI varoittaa.

Jalkapallon arvokilpailuja kiertänyt Nevala tietää, että niissä on mahdotonta välttää ihmismassoja. Osallistujamaiden kannattajajoukkoihin saattaa kerääntyä kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Sitä paitsi terroriuhasta puhuttiin jo ainakin Ateenan kesäolympialaisissa 2004, oululaistoimittaja muistelee.

”Tässä tapauksessa terrorin ehkäisemiseksi on mobilisoitu hirveä määrä työvoimaa. Se luo turvaa. Yleensä stadion ja mediakeskus ovat hyvinkin turvallisia paikkoja”, hän sanoo.

”Varaudun siihen, että liikkuminen on normaalia työläämpää kiristyneiden turvatoimien vuoksi. Työpäivät vaativat ylimääräistä kärsivällisyyttä.”

 

Ylestä lähtee heinäkuun alun semifinaaleihin neljä toimittajaa. He majoittuvat Euroopan jalkapalloliiton mediahotelleihin ja liikkuvat järjestetyillä kuljetuksilla, kertoo Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen.

”Niissä turvallisuus on käsityksemme mukaan huomioitu hyvin. Siksi muihin erityisjärjestelyihin ei ole tarvetta”, Pokkinen sanoo.

Alkulohkojen otteluista Ylelle uutisoi Ranskan-avustaja Anna-Stiina Heikkilä. Hän on työskennellyt Pariisissa kolme vuotta ja raportoinut viime vuoden molemmista iskuista.

Väenpaljoudessa viriävät paniikkireaktiot huolettavat Heikkilää uutta iskua enemmän.

”Olen varautunut siihen, että hässäkkätilanteita saattaa sattua. Tiedostan, että viranomaiset joutuvat reagoimaan niihin ylivarovaisesti”, hän kertoo.

”Terroririski ei pelota mutta väsyttää jonkun verran. Valppaana olo, aikaa vievät turvatoimet ja ihmispaljous tuovat kiireiseen työhön ylimääräistä päänvaivaa.”

 

Uhka turvatoimineen on toimituksille ennen kaikkea uutisaihe.

”Jos jotain tapahtuu, se uutisoidaan. Turvallisuuden kannalta uhkaa ei ole mietitty. En edes tiedä, miten siihen voisi varautua”, sanoo Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Saku-Pekka Sundelin.

Hän kiertää ottelukaupunkeja koko EM-kuukauden ajan. Majoitusvalintoja ohjasivat lähinnä saatavuus ja hinta.

Sundelin työskenteli aiemmin IS:n kirjeenvaihtajana Lontoossa ja raportoi esimerkiksi kaupungin olympialaisista 2012. Tuolloin hän oli erityisen valppaana.

”Kokemus vaikuttaa siihen, että lähden Ranskaan rauhassa. Vain äitini on huolissaan. Olen yrittänyt sanoa, että kaikki mahdolliset turvatoimet on tehty.”

Eräs seikka tuntuu jalkapalloon erikoistuneesta toimittajasta erityisen kurjalta: Terrorijärjestö Isis surmasi tammikuussa jalkapallonkatsojia ja iski toukokuussa espanjalaisjoukkue Real Madridin fanien kahvilaan Irakissa. Yksi Pariisin marraskuisista iskuista kohdistui Ranskan ja Saksan harjoitusmaaotteluun.

”Aiemmin ei tullut vastaan sitä, että terroristit inhoaisivat jalkapalloa. Se arveluttaa ja tekee heistä jalkapalloihmisen näkökulmasta vielä inhottavampia ihmisiä.”

INSI:n varoitus journalisteille

Toimittajien turvallisuusjärjestö International News Safety Instituten (INSI) mukaan terrori-iskun uhka on suurin alkulohkojen aikana, jolloin pelejä on useassa kaupungissa.

Mahdolliset iskut kohdistuvat todennäköisimmin julkisille ja keskeisille alueille tai baareihin, jonne pääsee rekisteröitymättä ja ilman pääsylippua.

INSI:n ohjeet on tehnyt Risk Advisory Group



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta