Mitt sommarlov

JOURNALISTI
9.6.2016

Magnus Londen, text

magnus.londen@gmail.com

Skribenten är frilansjournalist och författare från Helsingfors.

I en tid där alla snackar om berättelsen men få ges tid att faktiskt berätta är sommaren rena högtiden. Och den högtiden stavas Sommarprat, skriver Magnus Londen.

En gång förra sommaren fick jag upp baken ur hängmattan. Springskorna på, podden i shortsfickan, ut i skogen. Jag såg fram emot fågelsång, älgspår och blåbär.

Men så hände något. Jag knäppte på podden, valde på måfå en gammal ljudfil, litade på slumpen och hopp iväg. Förflyttningen blev milsvid. Plötsligt var jag i Sameland på 1960-talet. Jag levde mig in en pojkes uppbrott. Jag blev tacklad till mos i NHL-rinken. Jag fanns på läktaren på Canada Cup 1976 och hurrade.

Jag minns att jag flera gånger under dessa magiska nittio minuter, obemärkt, befann mig i ett slags ingenmansland. Jag sprang men stod ändå stilla. Jag såg skogen men inga träd. I slutspurten vattnades mina ögon, tårarna rann ner längs kinden och uppgick i svetten. Men det var inte sorgsna tårar, inte angstigt svett. Det var inte heller gläjdesprut, utan tårarna rann ur mig av ren hänförelse över livet.

Motgångarna. Framgångarna. Men framför allt av det extremt mänskliga i att vara människa.

 

Vad hade riktigt hänt?

Jag hade fångats av berättelsen.

I en tid där alla snackar om berättelsen men få ges tid att faktiskt berätta är sommaren rena högtiden. Och den högtiden stavas Sommarprat.

Nämnda sommarprat var inspelat av Börje Salming för Sveriges P1. Jag har alltid vetat att Salming är en råbarkad ishockeylegend. Men jag insåg snabbt att jag ingenting visste. För man kan aldrig veta vem en människa är innan man hört dennes berättelse.

För mig är radio bäst på sommaren. Och sedan Radio Vega för flera år sedan införde det finlandssvenska sommarpratet har jag skapat en helig sommarrutin. I min glansbild av sommaren – skulle vara en perfekt fb-uppdatering – går varje morgon till ungefär så här:

Jag vaknar ur slumret, gnider solstrålarna ur ögonen, tar några steg till min Philips novoSonic -rörradio (tillverkad i Finland 1957), trycker med hela pekfingrets kraft in den stora kvadratiska knappen längst till höger på apparaten, ljuset bakom frekvenskartan tänds, det dröjer en god stund och så glider jag in i flug/myggsurret – det vill säga signaturmelodin – som strömmar ur högtalaren.

Klockan har alltså slagit tio på förmiddagen och det är dags för pratet. Prat i form av en för mig obekant människas personliga berättelse.

 

Vad kunde vara bättre än det?

Visst kunde man använda många spaltmillimeter till att påpeka att rätt många av de finlandssvenska berättelserna borde redigeras och bearbetas. Att musikens roll borde skäras ner. Att folk borde undvika att gå in i ett tomt ”jag och min karriär och jag är så stolt över mina barn” -stuk och istället våga bli personliga och berörande. Många lyckas visserligen med detta, men inte alla, och då kunde redaktionen arbeta, fila, redigera, ja, man kunde säga att Radio Vega borde skaka fram ännu mer resurser så att ett helt team kunde jobba med pratarna under hela våren.

Men jag tänker inte marra nu.

För jag har redan fingret på den där kvadratiska stora knappen. Jag är redo.

Redo att njuta av berättelserna.

Redo att njuta av sommaren.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta