Häkkinen ja Hietaneva tekevät Yle Puheelle Perttu Häkkinen -ohjelmaa yhteisen Vahvempi aines -tuotantoyhtiönsä kautta. Ohjelman suunnitteluun osallistuu myös Yle Puheen tuottaja Heidi Laaksonen.

Journalismia kellarista

Panu Hietaneva

Panu Hietaneva on 37-vuotias vapaa toimittaja. Kirjoittaa parhaillaan Ville Similän kanssa populaarikulttuuria käsittelevää tietokirjaa. Ollut aiemmin toimittajana muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ja Etelä-Saimaassa sekä taustatoimittajana useassa tosi-tv-ohjelmassa. Koulutukseltaan radio- ja tv-työn medianomi.

 

Perttu Häkkinen

Perttu Häkkinen on 37-vuotias vapaa toimittaja ja muusikko. Tehnyt Ylelle radioohjelmia vuodesta 2011. Työskennellyt myös muun muassa Helsingin Sanomille ja Radio Helsingille. Kirjoittanut Vesa Iitin kanssa tietoteoksen Valonkantajat – Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan teoreettinen filosofia.

JOURNALISTI
9.6.2016

Janne Salomaa, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Panu Hietanevan ja Perttu Häkkisen mielestä journalistin kannattaa toimia kuten pullonkerääjän: mennä sinne, missä muut eivät ole.

”Täällä on kaikenlaista roinaa, jota ei ole voinut viedä kotiin”, esittelee Perttu Häkkinen hänen ja Panu Hietanevan työhuonetta.

Olemme Helsingin Eerikinkadulla vanhan kivitalon kellarissa. Työhuone on koristeltu muun muassa Lenin-veistoksella ja kahdella öljyvärimaalauksella, joissa kuolleen uusnatsijohtajan Pekka Siitoimen neljä lasta tuijottavat vakavina.

”Ostin ne Siitoimen pojan leskeltä. Muotokuvat ovat pysäyttäviä ja edustavat mielenkiintoista, turbulenttia ja traagistakin lukua suomalaisessa kulttuurihistoriassa”, Häkkinen kertoo.

Suuresti sisustus ei yllätä, sillä Häkkisen ja Hietanevan toimittama radio-ohjelma Perttu Häkkinen käsittelee suomalaisen yhteiskunnan marginaaleja. Ohjelmassa on haastateltu muun muassa profeetaksi itseään uskovaa Jouko Pihoa, nukeilla leikkiviä aikuisia ja nuorta perheenäitiä, jolla on seksisuhde koiransa kanssa.

”Jos ihmisellä on intohimoinen suhde johonkin asiaan, hän muuttuu meidän silmissä kiinnostavaksi”, Hietaneva sanoo.

 

Perttu Häkkinen alkoi Yle Puheella tammikuussa 2013. Alun perin sen piti olla tavanomainen yhteiskunnallinen keskusteluohjelma. Pian tekijät kuitenkin huomasivat, että heidän kannatti keskittyä erilaisiin vaihtoehtokulttuureihin, joihin molemmat olivat perehtyneet.

”Journalistin kannattaa toimia kuten pullonkerääjän: mennä sinne, missä muut eivät ole”, Hietaneva sanoo.

Kun Häkkinen oli nuori radiotoimittajaopiskelija, hänelle painotettiin, että ennen studioon menoa pitää lukea iltapäivälehdet, jotta tietää missä mennään.

”Olen eri mieltä”, hän sanoo.

”Suomalainen mediakenttä elää pitkälti umpiossa, jossa radiojuontajat siteeraavat iltapäivälehtiä, jotka puolestaan kertovat, mitä televisiossa tapahtuu. Sanomalehtiä toki kannattaa lukea, mutta tärkeintä on löytää oman intohimonsa kohde ja syventää tietämystään suhteessa siihen.”

 

Häkkinen ja Hietaneva kertovat lukevansa pari kirjaa viikossa. Lukemisen tuoma tietopääoma auttaa paitsi keksimään ohjelma-aiheita myös saamaan vieraita studioon. Usein haastateltavat kysyvät ensin toimittajilta, ovatko he tekemässä pilaa aiheesta. Asiantuntevan keskustelun käyminen kuitenkin yleensä vakuuttaa haastateltavat työparin vilpittömyydestä.

Ohjelman tekijät pyrkivät välttämään arvottavia ennakkoasenteita ja antamaan vieraidensa kertoa omin sanoin kokemuksistaan ja uskomuksistaan.

”Se ei tarkoita sitä, ettei kriittisiä kysymyksiä voisi esittää”, Häkkinen lisää.

Hänen vakiokysymyksiinsä kuuluu, mistä haastateltava tietää, etteivät hänen uskomuksensa ole vain mielikuvituksen tuotetta.

”Jotkut vastaavat, etteivät he sitä voikaan tietää.”

Toiset taas uskovat järkähtämättöminä omaan asiaansa, kuten ufokontaktihenkilönä itseään pitävä Kalevi Riikonen, jonka Häkkinen ja Hietaneva tapasivat toissa vuonna.

Mutta miten pitää keskustelu maan pinnalla, jos vieras leijuu useimpien näkökulmasta omissa sfääreissään?

”Aina voi kysyä konkreettista esimerkkiä: mitä haastateltava tarkoittaa?” Häkkinen sanoo.

”Tätä pitäisi kysyä enemmän myös esimerkiksi poliitikoilta.”

Panu Hietaneva

Panu Hietaneva on 37-vuotias vapaa toimittaja. Kirjoittaa parhaillaan Ville Similän kanssa populaarikulttuuria käsittelevää tietokirjaa. Ollut aiemmin toimittajana muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ja Etelä-Saimaassa sekä taustatoimittajana useassa tosi-tv-ohjelmassa. Koulutukseltaan radio- ja tv-työn medianomi.

 

Perttu Häkkinen

Perttu Häkkinen on 37-vuotias vapaa toimittaja ja muusikko. Tehnyt Ylelle radioohjelmia vuodesta 2011. Työskennellyt myös muun muassa Helsingin Sanomille ja Radio Helsingille. Kirjoittanut Vesa Iitin kanssa tietoteoksen Valonkantajat – Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan teoreettinen filosofia.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta