Printti-Glorian Virpi Suutari -juttua täydentää verkkovideo, jonka henki on sama kuin valokuvissa. ”Toisaalta videot ovat aina vähän tilanteen lapsia. Esimerkiksi ääni on välillä haastattelusta, välillä erikseen otettua”, sanoo AD Sanna Vauhkonen.

Ihminen osana maisemaa

Sanna Vauhkonen, 45

Glorian AD

Työskennellyt aiemmin Glorian Kodissa, Suuri Käsityö -lehdessä ja Me Naisissa.

Opiskellut taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua.

JOURNALISTI
9.6.2016

Nina Erho, teksti
Gloria, kuvat

Päätimme lähestyä ohjaajaa samoin kuin hän lähestyy kohteitaan, sanoo Glorian AD Sanna Vauhkonen Virpi Suutarin henkilökuvan ulkoasusta.

”Kun ryhdyimme valokuvaaja Panu Pälviän kanssa suunnittelemaan kuvia, meillä oli raakaversio tekstistä. Siinä Virpi Suutari sanoi haluavansa näyttää ihmiset osana maisemaa, ei pelkissä kyyneleisissä lähikuvissa. Päätimme lähestyä ohjaajaa samoin kuin hän lähestyy kohteitaan”, sanoo Glorian AD Sanna Vauhkonen.

”Kuvauspaikaksi suunnittelimme merenrantakalliota, mutta siellä oli niin hirveä tuuli, että kaikki olivat ihan jäässä ja paikka piti vaihtaa. Toisaalta kuvata olisi voinut missä vaan, koska kuvissa ei tavallaan olla missään. Tausta toistuu mutta ei hallitse.

Toisaalta meillä oli yksi ihminen ja monta sivua, joten kuviin piti saada myös vaihtelua. Emme kuitenkaan halunneet järjestää sitä juoksemalla Suutarin kanssa ympäri kaupunkia, vaan halusimme keskittyä henkilöön ja hänen vangitsemiseensa kuviin.

Minulla oli ajatus kuvasarjoista. Pälviä ehdotti pinnakkaisia, joiden avulla lehteen menevät ruudut ennen valittiin. Jutussa olevat eivät ole mitään digitaalisesti tehtyjä tekopinnakkaisia, vaan ne kuvattiin oikealla filmikameralla ja tehtiin pimiössä. Yksi isompi kasvolähikuvakin jutussa on, jotta haastateltava tulee lähelle lukijaa. Mutta yksi riittää, eikä siinä tarvitse mennä ihohuokosiin saakka.

Koko prosessi oli itselleni melko vaivaton. Haastateltava antoi suunnittelulle hyvän lähtökohdan, ja kuvista tuli sellaiset kuin toivoin, tai vielä paremmat. Kun erilaisia kuvia on paljon, taiton pitää olla selkeä. Laitoinkin tekstit siihen ’kuin pyykit narulle’, kuten eräs typografian opettajani kerran neuvoi. Silloin sommitelma on ryhdikäs ja jämäkkä, ja kuville jää oma tilansa ja voimansa.

Glorian taitto on yleensäkin aika klassista ja selkeää ja tavoittelee rauhallisuutta olematta pysähtynyttä. Haluan muutenkin välttää itsetarkoituksellista sekoittelua ja venkslausta taitossa, koska sellaista juttua voi olla vaikea lukea.

Jutun kuvissa on läsnä kevyt melankolia, mutta on niissä myös onnea ja iloa. Kokonaisuuden viesti on, että tässä on rauhallisesti tehty pitkä juttu, jonka voi nyt rauhallisesti lukea.”

Sanna Vauhkonen, 45

Glorian AD

Työskennellyt aiemmin Glorian Kodissa, Suuri Käsityö -lehdessä ja Me Naisissa.

Opiskellut taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua.

Mikko Gustafssonin valinta

STT:n oikeustoimittaja Mikko Gustafsson valitsi esiteltäväksi huhtikuun Glorian henkilökuvan dokumentaristi Virpi Suutarista ja erityisesti sen visuaalisen ilmeen:

”Juttu pääsee lähelle Suutaria hänen omilla metodeillaan: laajalla kuvalla ja kohdetta ymmärtämällä. Ville Blåfieldin teksti ja Panu Pälviän kuvat linkittyvät yhteen saumattomasti, ja visuaalinen toteutus nostaa tekstin uudelle tasolle.

Juuri harkittu ulkoasu tekee Gloriasta yhden Suomen hienoimmista mediatuotteista.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta