Printti-Glorian Virpi Suutari -juttua täydentää verkkovideo, jonka henki on sama kuin valokuvissa. ”Toisaalta videot ovat aina vähän tilanteen lapsia. Esimerkiksi ääni on välillä haastattelusta, välillä erikseen otettua”, sanoo AD Sanna Vauhkonen.

Ihminen osana maisemaa

Sanna Vauhkonen, 45

Glorian AD

Työskennellyt aiemmin Glorian Kodissa, Suuri Käsityö -lehdessä ja Me Naisissa.

Opiskellut taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua.

JOURNALISTI
9.6.2016

Nina Erho, teksti
Gloria, kuvat

Päätimme lähestyä ohjaajaa samoin kuin hän lähestyy kohteitaan, sanoo Glorian AD Sanna Vauhkonen Virpi Suutarin henkilökuvan ulkoasusta.

”Kun ryhdyimme valokuvaaja Panu Pälviän kanssa suunnittelemaan kuvia, meillä oli raakaversio tekstistä. Siinä Virpi Suutari sanoi haluavansa näyttää ihmiset osana maisemaa, ei pelkissä kyyneleisissä lähikuvissa. Päätimme lähestyä ohjaajaa samoin kuin hän lähestyy kohteitaan”, sanoo Glorian AD Sanna Vauhkonen.

”Kuvauspaikaksi suunnittelimme merenrantakalliota, mutta siellä oli niin hirveä tuuli, että kaikki olivat ihan jäässä ja paikka piti vaihtaa. Toisaalta kuvata olisi voinut missä vaan, koska kuvissa ei tavallaan olla missään. Tausta toistuu mutta ei hallitse.

Toisaalta meillä oli yksi ihminen ja monta sivua, joten kuviin piti saada myös vaihtelua. Emme kuitenkaan halunneet järjestää sitä juoksemalla Suutarin kanssa ympäri kaupunkia, vaan halusimme keskittyä henkilöön ja hänen vangitsemiseensa kuviin.

Minulla oli ajatus kuvasarjoista. Pälviä ehdotti pinnakkaisia, joiden avulla lehteen menevät ruudut ennen valittiin. Jutussa olevat eivät ole mitään digitaalisesti tehtyjä tekopinnakkaisia, vaan ne kuvattiin oikealla filmikameralla ja tehtiin pimiössä. Yksi isompi kasvolähikuvakin jutussa on, jotta haastateltava tulee lähelle lukijaa. Mutta yksi riittää, eikä siinä tarvitse mennä ihohuokosiin saakka.

Koko prosessi oli itselleni melko vaivaton. Haastateltava antoi suunnittelulle hyvän lähtökohdan, ja kuvista tuli sellaiset kuin toivoin, tai vielä paremmat. Kun erilaisia kuvia on paljon, taiton pitää olla selkeä. Laitoinkin tekstit siihen ’kuin pyykit narulle’, kuten eräs typografian opettajani kerran neuvoi. Silloin sommitelma on ryhdikäs ja jämäkkä, ja kuville jää oma tilansa ja voimansa.

Glorian taitto on yleensäkin aika klassista ja selkeää ja tavoittelee rauhallisuutta olematta pysähtynyttä. Haluan muutenkin välttää itsetarkoituksellista sekoittelua ja venkslausta taitossa, koska sellaista juttua voi olla vaikea lukea.

Jutun kuvissa on läsnä kevyt melankolia, mutta on niissä myös onnea ja iloa. Kokonaisuuden viesti on, että tässä on rauhallisesti tehty pitkä juttu, jonka voi nyt rauhallisesti lukea.”

Sanna Vauhkonen, 45

Glorian AD

Työskennellyt aiemmin Glorian Kodissa, Suuri Käsityö -lehdessä ja Me Naisissa.

Opiskellut taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua.

Mikko Gustafssonin valinta

STT:n oikeustoimittaja Mikko Gustafsson valitsi esiteltäväksi huhtikuun Glorian henkilökuvan dokumentaristi Virpi Suutarista ja erityisesti sen visuaalisen ilmeen:

”Juttu pääsee lähelle Suutaria hänen omilla metodeillaan: laajalla kuvalla ja kohdetta ymmärtämällä. Ville Blåfieldin teksti ja Panu Pälviän kuvat linkittyvät yhteen saumattomasti, ja visuaalinen toteutus nostaa tekstin uudelle tasolle.

Juuri harkittu ulkoasu tekee Gloriasta yhden Suomen hienoimmista mediatuotteista.”



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta