Kerttu Kotakorpi on työskennellyt meteorologina Ylessä vuodesta 2012. Ennusteiden lisäksi hän tekee verkkojuttuja. Yleensä Kotakorpi tekee jutut itsenäisesti aihevalinnasta lähtien. ”Aika vähän verkkotoimitus muokkaa juttuja.”

Hiljaisen uutispäivän pelastaja

JOURNALISTI
9.6.2016

Janne Salomaa, teksti
Heli Saarela, kuva

Tv-meteorologi ei ole haluttu ammatti, sanoo Ylen Kerttu Kotakorpi.

”Melkein kaikki meteorologit, jotka haluavat telkkariin, myös pääsevät tähän työhön”, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Ruudussa esiintyminen saa useimmat luonnontieteilijät karttamaan televisiotyötä, eivätkä työajatkaan ole ihanteelliset: Ylen viisi meteorologia ja heidän sijaisensa työskentelevät pääosin kahdessa vuorossa, joista aiempi alkaa aamuyöllä kello 3.30.

Kotakorpea esiintyminen ja vuorotyö eivät kuitenkaan haittaa.

”Onhan se kiva päästä töistä yhdentoista aikaan, kun useimmilla työpäivä on vasta alussa.”

Työn huonoin puoli Kotakorvesta on ajoittainen yksinäisyys. Meteorologien työpiste sijaitsee toimituksen esimiesten naapurissa, ja virka-ajan ulkopuolella tila on usein tyhjä.

”Yhtenä viikonloppuna kiljahdin, kun nurkan takaa tulikin yllättäen ihminen.”

Yleensä työ on kuitenkin niin kiireistä, että yksinäisyyttä ei huomaa. Lähetysten valmistelun lisäksi meteorologit kirjoittavat ennusteita ja sääjuttuja verkkoon sekä päivityksiä sosiaaliseen mediaan.

Valtaosan Ylen sääjutuista tekevät toimittajat, mutta usein he pyytävät niihin aihe-ehdotusta ja haastattelua talon meteorologeilta.

”Joskus sanon toimittajalle, että tästä aiheestahan on juuri ollut juttua. Toisaalta ymmärrän, että sää kiinnostaa aina ja hiljaisena uutispäivänä säästä pyritään keksimään juttuja.”

Vähemmän ymmärrystä Kotakorvelta heltyy iltapäivälehtien liioittelevaa sääuutisointia kohtaan. Se heikentää hänestä kaiken sääjournalismin uskottavuutta.

”Kun tein tammikuussa jutun Yhdysvaltojen itäosien ennätysmyrskystä, sain yleisöpalautetta ’liiallisesta’ ylisanojen käytöstä.”

Yleensä Kotakorpi ei saa palautetta sisällöstä, sen sijaan hänen ulkonäköönsä tai olemukseensa liittyviä viestejä tulee lähes päivittäin. Aina tosin katsojat eivät suoraan viittaa ulkoisiin seikkoihin.

”Joka kerta kun minulla on ollut paita, jossa on rusetti, olen saanut kritiikkiä, etten osaa mitään. Ja silloin kun pukeudun jakkuun, minua kehutaan asiantuntevaksi.”



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta