Ammattikuva elää

JOURNALISTI
9.6.2016

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Vuoden 2008 jälkeen on yt-neuvotteluissa irtisanottu keskimäärin 200 journalistia vuodessa. Lisäksi alalta on poistunut satoja ammattilaisia, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle, irtisanoutuneet tai jääneet vaille määräaikaisuuden jatkoa.

Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET tutkii näiden työttömäksi jääneiden ja työnsä jättäneiden toimittajien asemaa työelämässä. Tutkijat Auli Harju ja Kari Koljonen esittelivät hankkeen alustavia tuloksia liiton valtuustolle toukokuun lopulla Helsingissä. Lopullinen yhteenveto valmistuu syksyllä. Tutkimukseen on haastateltu puhelimitse 117 henkilöä, aineistossa on lisäksi teemahaastatteluja ja kirjoitustehtäviä. Tutkimus tehdään Journalistiliiton aloitteesta.

Tutkimukseen osallistuvien omakohtaiset kokemukset ja näkemykset alan näkymistä muodostavat kiinnostavan palapelin, joka kuvaa hyvin mediamaailman tilaa. Heistä lähes puolet on töissä, pääasiassa omalla alallaan tai sen liepeillä. Runsas viidennes on työttömänä. Vajaa kolmannes on työllistettynä, siirtynyt eläkkeelle tai yrittää elää freelancerina tai jonkinlaisessa roikkotyösuhteessa, kuten ttt-läisenä tai pätkäläisenä.

Töissä olevista lähes kaksi kolmannesta tekee journalistista työtä. Valtaosa muistakin on työllistynyt lähialoille viestintään ja opetustoimeen. Vain satunnaisesti leipäpuu on löytynyt aivan toiselta alalta: esimerkiksi bussikuskin hommista tai ravintola-alalta.

Joka toinen työttömäksi joutunut on saanut tukea työnantajaltaan, joka toinen kertoo jääneensä vaille mitään tukea. Henkisellä puolella vahvin tuki löytyy kotijoukoista ja (entisistä) työkavereista. Kollegat ja oman työuran kuluessa syntyneet verkostot ovat myös merkittäviä työttömäksi joutuneelle.

Merkille pantavaa on myös se, että monelle oman työttömyyden avoin esilletuonti on parantanut työnsaannin mahdollisuuksia.

Sen sijaan työvoimaviranomaisista harvalla on hyvää sanottavaa. 62 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi, ettei ole saanut mitään tukea TE-toimistoilta. Aloitteellisille on toki tarjottu neuvoja, mutta moni on kohdannut erään haastateltavan kiteyttämän viranomaisviestin: ”Varmaan itse parhaiten löydät työtä.”

Vaikka tutkimuksesta nousee esille paljon alakuloa, kumpuaa sieltä myös myönteisiä näköaloja. Maailma muuttuu ja ammattikuva elää, niin pitääkin. Moni korostaa, että journalistin työ on hienoa. Edelleen.

Freelancerin kesä

Lähes kaksi kolmannesta freelancereista tekee töitä myös lomallaan. Tämä käy ilmi ruotsinkielisten sivujemme toimittajan Lina Laurentin tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastasi 78 freelancejournalistia. Vajaa kolmannes vastanneista pitää lomaa kahdesta neljään viikkoa, runsas viidennes viikon pari. Lähes neljännes ei lomaile ollenkaan, ja heistä valtaosa ilmoittaa syyksi sen, ettei lomaan ole varaa.

Monelle freelancerille loma on pakon sanelema tauko työssä: toimeksiantoja ei yksinkertaisesti ole. Toisille loma taas on työn ja lomailun yhdistelmä, kun tarjolla olevista töistä ei ole varaa kieltäytyä. Huonoimmassa asemassa ovat ne, joilla ei ole varaa lomaan, mutta tarjolla ei ole töitäkään.

Yksi lomailee ”lainan ja luottokortin” turvin. Toinen ”ei ole virallisesti lomalla”, vaan kuljettaa läppäriä aina mukanaan mahdollisen keikan varalta.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta