Ammattikuva elää

JOURNALISTI
9.6.2016

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Vuoden 2008 jälkeen on yt-neuvotteluissa irtisanottu keskimäärin 200 journalistia vuodessa. Lisäksi alalta on poistunut satoja ammattilaisia, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle, irtisanoutuneet tai jääneet vaille määräaikaisuuden jatkoa.

Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET tutkii näiden työttömäksi jääneiden ja työnsä jättäneiden toimittajien asemaa työelämässä. Tutkijat Auli Harju ja Kari Koljonen esittelivät hankkeen alustavia tuloksia liiton valtuustolle toukokuun lopulla Helsingissä. Lopullinen yhteenveto valmistuu syksyllä. Tutkimukseen on haastateltu puhelimitse 117 henkilöä, aineistossa on lisäksi teemahaastatteluja ja kirjoitustehtäviä. Tutkimus tehdään Journalistiliiton aloitteesta.

Tutkimukseen osallistuvien omakohtaiset kokemukset ja näkemykset alan näkymistä muodostavat kiinnostavan palapelin, joka kuvaa hyvin mediamaailman tilaa. Heistä lähes puolet on töissä, pääasiassa omalla alallaan tai sen liepeillä. Runsas viidennes on työttömänä. Vajaa kolmannes on työllistettynä, siirtynyt eläkkeelle tai yrittää elää freelancerina tai jonkinlaisessa roikkotyösuhteessa, kuten ttt-läisenä tai pätkäläisenä.

Töissä olevista lähes kaksi kolmannesta tekee journalistista työtä. Valtaosa muistakin on työllistynyt lähialoille viestintään ja opetustoimeen. Vain satunnaisesti leipäpuu on löytynyt aivan toiselta alalta: esimerkiksi bussikuskin hommista tai ravintola-alalta.

Joka toinen työttömäksi joutunut on saanut tukea työnantajaltaan, joka toinen kertoo jääneensä vaille mitään tukea. Henkisellä puolella vahvin tuki löytyy kotijoukoista ja (entisistä) työkavereista. Kollegat ja oman työuran kuluessa syntyneet verkostot ovat myös merkittäviä työttömäksi joutuneelle.

Merkille pantavaa on myös se, että monelle oman työttömyyden avoin esilletuonti on parantanut työnsaannin mahdollisuuksia.

Sen sijaan työvoimaviranomaisista harvalla on hyvää sanottavaa. 62 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi, ettei ole saanut mitään tukea TE-toimistoilta. Aloitteellisille on toki tarjottu neuvoja, mutta moni on kohdannut erään haastateltavan kiteyttämän viranomaisviestin: ”Varmaan itse parhaiten löydät työtä.”

Vaikka tutkimuksesta nousee esille paljon alakuloa, kumpuaa sieltä myös myönteisiä näköaloja. Maailma muuttuu ja ammattikuva elää, niin pitääkin. Moni korostaa, että journalistin työ on hienoa. Edelleen.

Freelancerin kesä

Lähes kaksi kolmannesta freelancereista tekee töitä myös lomallaan. Tämä käy ilmi ruotsinkielisten sivujemme toimittajan Lina Laurentin tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastasi 78 freelancejournalistia. Vajaa kolmannes vastanneista pitää lomaa kahdesta neljään viikkoa, runsas viidennes viikon pari. Lähes neljännes ei lomaile ollenkaan, ja heistä valtaosa ilmoittaa syyksi sen, ettei lomaan ole varaa.

Monelle freelancerille loma on pakon sanelema tauko työssä: toimeksiantoja ei yksinkertaisesti ole. Toisille loma taas on työn ja lomailun yhdistelmä, kun tarjolla olevista töistä ei ole varaa kieltäytyä. Huonoimmassa asemassa ovat ne, joilla ei ole varaa lomaan, mutta tarjolla ei ole töitäkään.

Yksi lomailee ”lainan ja luottokortin” turvin. Toinen ”ei ole virallisesti lomalla”, vaan kuljettaa läppäriä aina mukanaan mahdollisen keikan varalta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta