Ammattikuva elää

JOURNALISTI
9.6.2016

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Vuoden 2008 jälkeen on yt-neuvotteluissa irtisanottu keskimäärin 200 journalistia vuodessa. Lisäksi alalta on poistunut satoja ammattilaisia, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle, irtisanoutuneet tai jääneet vaille määräaikaisuuden jatkoa.

Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET tutkii näiden työttömäksi jääneiden ja työnsä jättäneiden toimittajien asemaa työelämässä. Tutkijat Auli Harju ja Kari Koljonen esittelivät hankkeen alustavia tuloksia liiton valtuustolle toukokuun lopulla Helsingissä. Lopullinen yhteenveto valmistuu syksyllä. Tutkimukseen on haastateltu puhelimitse 117 henkilöä, aineistossa on lisäksi teemahaastatteluja ja kirjoitustehtäviä. Tutkimus tehdään Journalistiliiton aloitteesta.

Tutkimukseen osallistuvien omakohtaiset kokemukset ja näkemykset alan näkymistä muodostavat kiinnostavan palapelin, joka kuvaa hyvin mediamaailman tilaa. Heistä lähes puolet on töissä, pääasiassa omalla alallaan tai sen liepeillä. Runsas viidennes on työttömänä. Vajaa kolmannes on työllistettynä, siirtynyt eläkkeelle tai yrittää elää freelancerina tai jonkinlaisessa roikkotyösuhteessa, kuten ttt-läisenä tai pätkäläisenä.

Töissä olevista lähes kaksi kolmannesta tekee journalistista työtä. Valtaosa muistakin on työllistynyt lähialoille viestintään ja opetustoimeen. Vain satunnaisesti leipäpuu on löytynyt aivan toiselta alalta: esimerkiksi bussikuskin hommista tai ravintola-alalta.

Joka toinen työttömäksi joutunut on saanut tukea työnantajaltaan, joka toinen kertoo jääneensä vaille mitään tukea. Henkisellä puolella vahvin tuki löytyy kotijoukoista ja (entisistä) työkavereista. Kollegat ja oman työuran kuluessa syntyneet verkostot ovat myös merkittäviä työttömäksi joutuneelle.

Merkille pantavaa on myös se, että monelle oman työttömyyden avoin esilletuonti on parantanut työnsaannin mahdollisuuksia.

Sen sijaan työvoimaviranomaisista harvalla on hyvää sanottavaa. 62 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi, ettei ole saanut mitään tukea TE-toimistoilta. Aloitteellisille on toki tarjottu neuvoja, mutta moni on kohdannut erään haastateltavan kiteyttämän viranomaisviestin: ”Varmaan itse parhaiten löydät työtä.”

Vaikka tutkimuksesta nousee esille paljon alakuloa, kumpuaa sieltä myös myönteisiä näköaloja. Maailma muuttuu ja ammattikuva elää, niin pitääkin. Moni korostaa, että journalistin työ on hienoa. Edelleen.

Freelancerin kesä

Lähes kaksi kolmannesta freelancereista tekee töitä myös lomallaan. Tämä käy ilmi ruotsinkielisten sivujemme toimittajan Lina Laurentin tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastasi 78 freelancejournalistia. Vajaa kolmannes vastanneista pitää lomaa kahdesta neljään viikkoa, runsas viidennes viikon pari. Lähes neljännes ei lomaile ollenkaan, ja heistä valtaosa ilmoittaa syyksi sen, ettei lomaan ole varaa.

Monelle freelancerille loma on pakon sanelema tauko työssä: toimeksiantoja ei yksinkertaisesti ole. Toisille loma taas on työn ja lomailun yhdistelmä, kun tarjolla olevista töistä ei ole varaa kieltäytyä. Huonoimmassa asemassa ovat ne, joilla ei ole varaa lomaan, mutta tarjolla ei ole töitäkään.

Yksi lomailee ”lainan ja luottokortin” turvin. Toinen ”ei ole virallisesti lomalla”, vaan kuljettaa läppäriä aina mukanaan mahdollisen keikan varalta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta