Unga tvivlar på journalistyrket

JOURNALISTI
9.6.2016

Johan Svenlin, text

Antalet sökanden till journalistutbildningarna fortsätter att sjunka.

Det är inte många år sedan tonåringarna drömde om att jobba med media. Nu fortsätter antalet sökanden till journalistutbildningarna att sjunka. Inför höstterminen har 69 personer sökt till Soc&koms 20 studieplatser och på Åbo Akademis utbildning i masskommunikation i Vasa tävlar 38 sökande om 10 platser.

På två år har antalet sökanden till journalistutbildningen vid Svenska social och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet halverats och en liknande trend finns också på de finska journalistutbildningarna i Jyväskylä och Tammerfors.

”Dels återspeglar det branschens ekonomiska tillstånd och dels har en ny ansökningsprocess sållat bort en del sådana som söker in, men sedan inte kommer till inträdesproven”, förklarar Henrika Zilliacus-Tikkanen, universitetslektor på Soc&kom.

Den procentuella minskningen är mindre på ÅA, men även där går siffrorna neråt.

”Intresset för journalistutbildningar kommer att öka igen när ungdomar märker att de kan jobba med journalistik även om de inte blir anställda på en redaktion”, tror Ari Nykvist, ansvarig för biämnet masskommunikation vid ÅA.

Han ser entreprenörskap och sociala medier som två viktiga kuns-kapsområden för blivande journalister.

”Utmaningen för journalistutbildningarna är att fortsättningsvis ge en gedigen journalistisk grund och samtidigt erbjuda de verktyg som behövs på framtidens arbetsmarknad. Äldre journalister har ofta svårt att förstå att förutsättningarna är annorlunda nu jämfört med när de själva blev anställda på nyhetsredaktioner.”

På Soc&kom håller man också fast vid journalistik både på kandidat- och magisternivå, men breddar med studier i kommunikation på magisternivå.

”Många av våra tidigare studeranden placerar sig inom kommunikationsyrken. Efterfrågan på kommunikationsproffs ökar, medan utpräglade journalistjobb minskar”, konstaterar Zilliacus-Tikkanen.

 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta