Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi kantaa huolta siitä, että vihapuhe houkuttelee toimittajia itsesensuuriin. Sitä ei pidä sietää urheasti yksin, vaan asiasta on hyvä puhua oman esimiehen kanssa. Niemi osallistui Unescon Sananvapauden päivän kokoukseen Helsingissä 3. toukokuuta.

Vastuullisen sanan puolella

JOURNALISTI
19.5.2016

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Ihmisoikeuksia kunnioittavaan ilmaisuun sitoutuivat Sananvastuuvala-kampanjassa paitsi journalistit myös joukko viestijöitä, poliitikkoja ja järjestöjä.

Huhti-toukokuun vaihteessa Twitterissä levisi Journalistiliiton ja Journalistin käynnistämä sosiaalisen median kampanja #sananvastuuvala. Ilmaisunvapauttaan sitoutuivat käyttämään vastuullisesti muun muassa yleläiset Atte Jääskeläinen ja Matti Rönkä, Allerin Pauli Aalto-Setälä sekä lukuisat muut journalistit mediataloissa ympäri Suomen. Mukaan lähti myös joukko viestijöitä, järjestöjä ja poliitikkoja: muun muassa palkansaajien suuret keskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK sekä puoluesihteereitä.

Journalistiliiton tiedottajan Jaakko Kilpeläisen mukaan sosiaalisessa mediassa toteutettuun kampanjaan osallistui Twitterissä liki 300 käyttäjää ja Facebookin puolella liuta lisää.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho uskoo kampanjan onnistuneen, koska sananvapautta pidetään Suomessa tärkeänä.

”Viime ajat ovat osoittaneet, että sananvastuu kulkee sananvapauden kanssa käsi kädessä. Sananvapautta ei ole ilman sananvastuuta.”

 

#Sananvastuuvalan ohella luotettavan median puolesta ja vihapuhetta vastaan on vedottu tänä keväänä myös päätoimittajien yhteisessä kannanotossa sekä Sanomalehtien liiton Sananvapauden päivän mainoskampanjassa.

Kampanjat ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä: vetoomuksia on pidetty tekopyhinä tai median pyrkimyksinä sensuroida ”valemediat” pois markkinoilta.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi painottaa, että median on oltava itsekriittinen.

”On kuitenkin tyystin eri keskustelu, kun puhutaan siitä, että valheita julkaistaan uutisiksi naamioituina. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta kukaan ei voi omistaa faktoja.”

Hanne Aho muistuttaa, että journalisteilla on suurempi vastuu sanoistaan kuin monella muulla. JSN:n lisäksi itsesääntely toteutuu hänen mielestään myös siksi, että Journalistiliiton jäsenet odottavat sekä itseltään että toisiltaan paljon journalisteina.

”Ala on kovassa muutoksessa. Esimerkiksi kilpailu ajasta houkuttaa aika ajoin tilanteisiin, jossa sananvastuusta livetään. Näin sahataan omaa ja alan oksaa”, hän pohtii.

Kampanjaan voi osallistua jakamalla vala somessa: ”Ilmaisen itseäni ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vihapuhe ei vaienna minua. Kannan vastuun sanoistani.” #sananvastuuvala



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta