Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi kantaa huolta siitä, että vihapuhe houkuttelee toimittajia itsesensuuriin. Sitä ei pidä sietää urheasti yksin, vaan asiasta on hyvä puhua oman esimiehen kanssa. Niemi osallistui Unescon Sananvapauden päivän kokoukseen Helsingissä 3. toukokuuta.

Vastuullisen sanan puolella

JOURNALISTI
19.5.2016

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Ihmisoikeuksia kunnioittavaan ilmaisuun sitoutuivat Sananvastuuvala-kampanjassa paitsi journalistit myös joukko viestijöitä, poliitikkoja ja järjestöjä.

Huhti-toukokuun vaihteessa Twitterissä levisi Journalistiliiton ja Journalistin käynnistämä sosiaalisen median kampanja #sananvastuuvala. Ilmaisunvapauttaan sitoutuivat käyttämään vastuullisesti muun muassa yleläiset Atte Jääskeläinen ja Matti Rönkä, Allerin Pauli Aalto-Setälä sekä lukuisat muut journalistit mediataloissa ympäri Suomen. Mukaan lähti myös joukko viestijöitä, järjestöjä ja poliitikkoja: muun muassa palkansaajien suuret keskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK sekä puoluesihteereitä.

Journalistiliiton tiedottajan Jaakko Kilpeläisen mukaan sosiaalisessa mediassa toteutettuun kampanjaan osallistui Twitterissä liki 300 käyttäjää ja Facebookin puolella liuta lisää.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho uskoo kampanjan onnistuneen, koska sananvapautta pidetään Suomessa tärkeänä.

”Viime ajat ovat osoittaneet, että sananvastuu kulkee sananvapauden kanssa käsi kädessä. Sananvapautta ei ole ilman sananvastuuta.”

 

#Sananvastuuvalan ohella luotettavan median puolesta ja vihapuhetta vastaan on vedottu tänä keväänä myös päätoimittajien yhteisessä kannanotossa sekä Sanomalehtien liiton Sananvapauden päivän mainoskampanjassa.

Kampanjat ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä: vetoomuksia on pidetty tekopyhinä tai median pyrkimyksinä sensuroida ”valemediat” pois markkinoilta.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi painottaa, että median on oltava itsekriittinen.

”On kuitenkin tyystin eri keskustelu, kun puhutaan siitä, että valheita julkaistaan uutisiksi naamioituina. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta kukaan ei voi omistaa faktoja.”

Hanne Aho muistuttaa, että journalisteilla on suurempi vastuu sanoistaan kuin monella muulla. JSN:n lisäksi itsesääntely toteutuu hänen mielestään myös siksi, että Journalistiliiton jäsenet odottavat sekä itseltään että toisiltaan paljon journalisteina.

”Ala on kovassa muutoksessa. Esimerkiksi kilpailu ajasta houkuttaa aika ajoin tilanteisiin, jossa sananvastuusta livetään. Näin sahataan omaa ja alan oksaa”, hän pohtii.

Kampanjaan voi osallistua jakamalla vala somessa: ”Ilmaisen itseäni ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vihapuhe ei vaienna minua. Kannan vastuun sanoistani.” #sananvastuuvala



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta