Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi kantaa huolta siitä, että vihapuhe houkuttelee toimittajia itsesensuuriin. Sitä ei pidä sietää urheasti yksin, vaan asiasta on hyvä puhua oman esimiehen kanssa. Niemi osallistui Unescon Sananvapauden päivän kokoukseen Helsingissä 3. toukokuuta.

Vastuullisen sanan puolella

JOURNALISTI
19.5.2016

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, kuva

Ihmisoikeuksia kunnioittavaan ilmaisuun sitoutuivat Sananvastuuvala-kampanjassa paitsi journalistit myös joukko viestijöitä, poliitikkoja ja järjestöjä.

Huhti-toukokuun vaihteessa Twitterissä levisi Journalistiliiton ja Journalistin käynnistämä sosiaalisen median kampanja #sananvastuuvala. Ilmaisunvapauttaan sitoutuivat käyttämään vastuullisesti muun muassa yleläiset Atte Jääskeläinen ja Matti Rönkä, Allerin Pauli Aalto-Setälä sekä lukuisat muut journalistit mediataloissa ympäri Suomen. Mukaan lähti myös joukko viestijöitä, järjestöjä ja poliitikkoja: muun muassa palkansaajien suuret keskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK sekä puoluesihteereitä.

Journalistiliiton tiedottajan Jaakko Kilpeläisen mukaan sosiaalisessa mediassa toteutettuun kampanjaan osallistui Twitterissä liki 300 käyttäjää ja Facebookin puolella liuta lisää.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho uskoo kampanjan onnistuneen, koska sananvapautta pidetään Suomessa tärkeänä.

”Viime ajat ovat osoittaneet, että sananvastuu kulkee sananvapauden kanssa käsi kädessä. Sananvapautta ei ole ilman sananvastuuta.”

 

#Sananvastuuvalan ohella luotettavan median puolesta ja vihapuhetta vastaan on vedottu tänä keväänä myös päätoimittajien yhteisessä kannanotossa sekä Sanomalehtien liiton Sananvapauden päivän mainoskampanjassa.

Kampanjat ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä: vetoomuksia on pidetty tekopyhinä tai median pyrkimyksinä sensuroida ”valemediat” pois markkinoilta.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi painottaa, että median on oltava itsekriittinen.

”On kuitenkin tyystin eri keskustelu, kun puhutaan siitä, että valheita julkaistaan uutisiksi naamioituina. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta kukaan ei voi omistaa faktoja.”

Hanne Aho muistuttaa, että journalisteilla on suurempi vastuu sanoistaan kuin monella muulla. JSN:n lisäksi itsesääntely toteutuu hänen mielestään myös siksi, että Journalistiliiton jäsenet odottavat sekä itseltään että toisiltaan paljon journalisteina.

”Ala on kovassa muutoksessa. Esimerkiksi kilpailu ajasta houkuttaa aika ajoin tilanteisiin, jossa sananvastuusta livetään. Näin sahataan omaa ja alan oksaa”, hän pohtii.

Kampanjaan voi osallistua jakamalla vala somessa: ”Ilmaisen itseäni ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vihapuhe ei vaienna minua. Kannan vastuun sanoistani.” #sananvastuuvala



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta