Lukijoilta: Valemedioista erottautuminen vaatii työtä

JOURNALISTI
19.5.2016

Veikka Lahtinen, teksti

Kirjoittaja on yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut vapaa toimittaja ja bloggaaja.

Journalistin lukijat ottavat kantaa.

Niin kutsutuista valemedioista tunnetuin MV!!??-sivusto tuottaa suuret määrät uutisia matkivaa sisältöä, joka kopioidaan muualta verkosta tai sepitetään. Ylen kyselyn mukaan maahanmuuttoaiheet ovat yleinen syy seurata julkaisua ja lehden rasistisesta materiaalista on tehty tutkintapyyntö.

Näyttää ilmeiseltä, että vaikkapa Yle tai Ilta-Sanomat on helppo erottaa MV:stä. Ne sitoutuvat Journalistin ohjeisiin ja muun muassa tarkistavat faktansa. Kaikissa tapauksissa niiden toimintatavat eivät kuitenkaan poikkea toisistaan.

Helmikuun alussa Suomen suurimmat tiedotusvälineet kuten Ilta-Sanomat, Iltalehti, MTV ja Yle uutisoivat vastaanottokeskuksissa kiertävistä ”huolestuttavista viesteistä” joukkoahdistelu- tai raiskausuhkaan liittyen.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut 6. helmikuuta, joka huhujen mukaan oli häiriökokoontumisen ajankohta. Juttu kulkeutui Suomen uutisista ensin Finnleaks-valemediaan, Rajat kiinni! -Facebook-ryhmään ja Suomi24-keskustelupalstalle. Vasta sitten se päätyi Ylen sivulle.

Yhdestä uutisesta siis alkoi vyörytys, jossa valemediat ja muu media rinnakkain puhuivat melko olemattomiin lähteisiin perustuvasta asiasta.

Klikkaukset ja jaot ovat nykyään tärkeä mittari. Helsingin yliopiston psykometriikan yliopistonopettaja Jari Lipsasen Facebookissa julkaiseman 252 rikosuutisen vertailun mukaan MTV:n ulkomaalaisten rikollisuuteen liittyvää uutisointia jaetaan huomattavasti enemmän kuin suomalaisten. Klikkausten määrän seuraaminen muuttaa otsikointia ja juttuja sensaatiomaisemmiksi ja helpommin pureskeltaviksi.

Esimerkiksi iltapäivälehtien maahanmuuttoaiheisissa lööpeissä on nähty kuvia terroristitaisteilijoista. Iltalehden Supon uutta turvallisuusselvitystä koskevassa lööpissä 4. marraskuuta  2015 oli suuri kuva terroristitaistelijoista, ja Ilta-Sanomien jutussa Tshekin siirtolaispolitiikasta 2.  elokuuta  2015 käytetään toistuvasti ilmaisua ”laiton maahanmuuttaja”.

Kun maahanmuuttokeskustelun, esimerkiksi poliitikkojen puheiden sävyt muuttuvat, lukijat odottavat, että se heijastuisi mediassa. Ylen kysely ihmisten syistä lukea MV!!??-sivustoa osoittaa, että maahanmuuttajavastaiset lukijat ovat pettyneitä perinteisen median uutisointitapoihin. T-Median kyselyssä vuonna 2015 vain 27 prosenttia vastaajista luotti tiedotusvälineisiin melko tai erittäin paljon.

MV!!??-sivuston poistaminen maailmasta ei muuttaisi isoa kuvaa, sillä valemediat osaavat monistua loputtomiin ja lähes ilmaiseksi. Valemediat ovat dystooppinen ratkaisu median ongelmiin: ne kopioivat ja keksivät uutiset tyhjästä ja toimivat vain verkossa. Ne maksimoivat klikkaukset ja minimoivat kulut.

Valemedioiden klikkauksia ja sensaatioita tavoittelevaan toimintatapaan alistuminen alentaa perinteisen median arvovaltaa lukijoiden silmissä. Siksi omien journalististen standardien pitäminen korkeina ja ansaintatapojen muuttaminen on ainoa tapa todella erottautua. Luotettavuuden pitää näkyä teoissa.

Hyvä puoli asiassa on, että valemedioista voi erottautua vain edukseen.

 



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta