Lukijoilta: Valemedioista erottautuminen vaatii työtä

JOURNALISTI
19.5.2016

Veikka Lahtinen, teksti

Kirjoittaja on yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut vapaa toimittaja ja bloggaaja.

Journalistin lukijat ottavat kantaa.

Niin kutsutuista valemedioista tunnetuin MV!!??-sivusto tuottaa suuret määrät uutisia matkivaa sisältöä, joka kopioidaan muualta verkosta tai sepitetään. Ylen kyselyn mukaan maahanmuuttoaiheet ovat yleinen syy seurata julkaisua ja lehden rasistisesta materiaalista on tehty tutkintapyyntö.

Näyttää ilmeiseltä, että vaikkapa Yle tai Ilta-Sanomat on helppo erottaa MV:stä. Ne sitoutuvat Journalistin ohjeisiin ja muun muassa tarkistavat faktansa. Kaikissa tapauksissa niiden toimintatavat eivät kuitenkaan poikkea toisistaan.

Helmikuun alussa Suomen suurimmat tiedotusvälineet kuten Ilta-Sanomat, Iltalehti, MTV ja Yle uutisoivat vastaanottokeskuksissa kiertävistä ”huolestuttavista viesteistä” joukkoahdistelu- tai raiskausuhkaan liittyen.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut 6. helmikuuta, joka huhujen mukaan oli häiriökokoontumisen ajankohta. Juttu kulkeutui Suomen uutisista ensin Finnleaks-valemediaan, Rajat kiinni! -Facebook-ryhmään ja Suomi24-keskustelupalstalle. Vasta sitten se päätyi Ylen sivulle.

Yhdestä uutisesta siis alkoi vyörytys, jossa valemediat ja muu media rinnakkain puhuivat melko olemattomiin lähteisiin perustuvasta asiasta.

Klikkaukset ja jaot ovat nykyään tärkeä mittari. Helsingin yliopiston psykometriikan yliopistonopettaja Jari Lipsasen Facebookissa julkaiseman 252 rikosuutisen vertailun mukaan MTV:n ulkomaalaisten rikollisuuteen liittyvää uutisointia jaetaan huomattavasti enemmän kuin suomalaisten. Klikkausten määrän seuraaminen muuttaa otsikointia ja juttuja sensaatiomaisemmiksi ja helpommin pureskeltaviksi.

Esimerkiksi iltapäivälehtien maahanmuuttoaiheisissa lööpeissä on nähty kuvia terroristitaisteilijoista. Iltalehden Supon uutta turvallisuusselvitystä koskevassa lööpissä 4. marraskuuta  2015 oli suuri kuva terroristitaistelijoista, ja Ilta-Sanomien jutussa Tshekin siirtolaispolitiikasta 2.  elokuuta  2015 käytetään toistuvasti ilmaisua ”laiton maahanmuuttaja”.

Kun maahanmuuttokeskustelun, esimerkiksi poliitikkojen puheiden sävyt muuttuvat, lukijat odottavat, että se heijastuisi mediassa. Ylen kysely ihmisten syistä lukea MV!!??-sivustoa osoittaa, että maahanmuuttajavastaiset lukijat ovat pettyneitä perinteisen median uutisointitapoihin. T-Median kyselyssä vuonna 2015 vain 27 prosenttia vastaajista luotti tiedotusvälineisiin melko tai erittäin paljon.

MV!!??-sivuston poistaminen maailmasta ei muuttaisi isoa kuvaa, sillä valemediat osaavat monistua loputtomiin ja lähes ilmaiseksi. Valemediat ovat dystooppinen ratkaisu median ongelmiin: ne kopioivat ja keksivät uutiset tyhjästä ja toimivat vain verkossa. Ne maksimoivat klikkaukset ja minimoivat kulut.

Valemedioiden klikkauksia ja sensaatioita tavoittelevaan toimintatapaan alistuminen alentaa perinteisen median arvovaltaa lukijoiden silmissä. Siksi omien journalististen standardien pitäminen korkeina ja ansaintatapojen muuttaminen on ainoa tapa todella erottautua. Luotettavuuden pitää näkyä teoissa.

Hyvä puoli asiassa on, että valemedioista voi erottautua vain edukseen.

 



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta