Siisti näytön paikka

Filosofian ylioppilas Robert Sundman, 21, on valittu Ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi, ja hän aloittaa kaksivuotisessa tehtävässä elokuun alussa. Tällä hetkellä hän työskentelee toimittajana Otavamedian OMA:ssa, jossa tehdään asiakaslehtiä. Aiemmin Sundman on työskennellyt Lukiolaisten liiton lehden Improbaturin päätoimittajana ja Ylessä. Hän opiskelee Helsingin yliopistossa suomen kieltä.

JOURNALISTI
19.5.2016

Nina Erho, teksti

Filosofian ylioppilas Robert Sundman, 21, on valittu Ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi.

Työ Ylioppilaslehdessä on ”toteutunut unelmasi”. Miksi?

Lehti on ainutlaatuinen instituutio mutta ei kahlitse tekijöitään. Nykytilanteessa on poikkeuksellista, että neljä ihmistä saa täysipäiväisesti tehdä omanlaistaan journalismia. Se on nuorille tekijöille uskomattoman siisti näytön paikka.

 

Miten saa uransa lentoon noin nuorena?

Kun kiinnostuin alasta, ryhdyin heti toimimaan. Tein ensimmäisen Helsingin Sanomien juttuni 14-vuotiaana Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimituksen kautta.

 

Mikä vetää journalistiksi?

Median näkökulmat ovat usein keski-ikäisten asuntolainan omistajien näkökulmia. Haluan nostaa oman sukupolveni ääntä ja tarinoita.

 

Mitä sitten, kun olet itse keski-ikäinen asuntolainan omistaja?

Ainahan nuoret radikaalit pehmenevät ja tulevat sokeiksi sille, mitä heille tapahtuu, enkä ole suojassa siltä. Silloin toivon, että seuraava sukupolvi tulee kovalla pärinällä esiin.

 

Miten hyppäät asiakaslehdistä opiskelijatyyliin?

Opiskelijatyyli on selkäytimessä, koska tein kolme vuotta lukiolaisten Improbaturia. Asiakaslehtitalossa on pitänyt opetella huomioimaan eri asiakkaat ja heidän lukijansa.

 

Montako ylioppilaslehteä Suomi tarvitsee?

Yksi riittäisi hyvin, koska nykyään ylioppilaskunnat tavoittavat opiskelijansa monin kanavin. Resurssit yhdistämällä tekisi lehteä, joka kiinnostaisi muitakin kuin opiskelijoita.

 

Miten päädyit opiskelemaan suomen kieltä?

Suomen kielioppi on vahvuuteni, joten sisäänpääsy oli mahdollista ilman ”pääsykoekevättä”. Siihen ei ollut aikaa, koska olin jo lukioaikana töissä. Suomen kieli on lehtityön tärkeä väline. ”Substanssiksi” opiskelen valtio-oppia.

 

Mitä haluat muuttaa Ylioppilaslehdessä?

Tuote on hyvä ja relevantti, mutta jokainen toimitus tekee siitä näköisensä. Oma painotukseni on enemmän politiikassa kuin lifestylessä. Politiikalla en tarkoita omien agendojeni ajamista vaan yhteiskunnallisten asioiden käsittelyä. Lehdessä on resurssit tehdä kovaa, penkovaa journalismia.

 

Yksi edeltäjäsi kakkasi housuun ja toinen lähetti terapeutille dildon. Millä sinä aiot kohauttaa?

En usko, että tehtävään lähdetään ensisijaisesti kohauttamaan. Kun puhun yhteiskunnallisesta journalismista, ajatellaan, että olenko kuiva tyyppi ja ehkä vähän olenkin. Silti Ylioppilaslehden pitää myös kohauttaa. Toivon meille isoa skuuppia.

 

Kerrot Twitterissä, että sinua kiinnostaa politiikka ja koiravideot. Kerro jälkimmäisestä.

Olen koirafani ja eläinvideoiden suuri ystävä. Kun elämä ja maailma stressaavat, eläinten vilpittömyys ilahduttaa.

Filosofian ylioppilas Robert Sundman, 21, on valittu Ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi, ja hän aloittaa kaksivuotisessa tehtävässä elokuun alussa. Tällä hetkellä hän työskentelee toimittajana Otavamedian OMA:ssa, jossa tehdään asiakaslehtiä. Aiemmin Sundman on työskennellyt Lukiolaisten liiton lehden Improbaturin päätoimittajana ja Ylessä. Hän opiskelee Helsingin yliopistossa suomen kieltä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta