Seuraava kumous

JOURNALISTI
19.5.2016

Janne Saarikivi
janne.saarikivi@helsinki.fi
Kirjoittaja on kielitieteen tutkija, joka on toiminut professorina Helsingin yliopistossa sekä Parnasson ja Helsingin Sanomien kolumnistina.

Kai Widell, kuva

En yllättyisi, jos 2000-luvun median muutos tuhoaisi lopulta edustuksellisen demokratian, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Ihmiskunnan merkittävin keksintö on kirjoitustaito. Suurin osa historiaa voidaan kuvata tekstien syntyyn ja jakeluun liittyvinä teknologisina mullistuksina.

Voi esimerkiksi ajatella kommunismia ja natsismia maailmaa muuttaneina aatteina. Tai sitten voi nähdä sekä kommunismin että natsismin teollistumisen ja sanomalehden, viime kädessä selluloosapaperin, keksimisen seurauksena.

Kun tästä ajasta joskus kirjoitetaan historiaa, mainitaan arabikevät, persujen vaalivoitto ja maahanmuuttokeskustelu. Mutta yhteistä näille kaikille on tapahtumat mahdollistanut uusi teknologia, sosiaalinen media.

 

Suurimman osan historiaa lukeminen ja kirjoittaminen ovat olleet pienen, hallitsevan luokan monopoli. Vasta 1900-luvun alussa kaikista tuli lukijoita kansanopetuksen ja lehtien synnyttyä.

Keisarit menettivät valta-asemaansa, kun sen perusteita alettiin kysyä. Sanomalehdet kirjoittivat hyviä kysymyksiä, mutta levittivät myös nationalismia, kommunismia ja natsismia ikävimmissä muodoissaan. Lopulta lehdistön ja uusien aatteiden mylläämässä maaperässä alkoivat itää ihmisoikeudet ja edustuksellinen demokratia, hyveet, joita nyt pidetään ikuisina.

2000-luvun alussa kaikista tuli kirjailijoita ja journalisteja. Kuka tahansa voi kysyä puolueiden, ammattiliittojen ja lehtitalojen vallan perusteita Facebookissa ja Twitterissä, organisoida mielenosoituksen taskussa. Journalistit menettävät työpaikkansa, mutta samasta syystä myös taksiautoilijat ja hotelliketjut menettävät asiakkaansa ja rahansa ja monet diktaattorit asemansa.

Diktaattorit palkkaavat trolliarmeijoita housunpuntit tutisten, mutta he häviävät taistelunsa varmasti kuin länsimaiden lehdet. Heidän jälkeensä tulevat eivät silti välttämättä ole parempia, aivan kuten vanhat puolueet länsimaissa haastavat populistit eivät ole hyviä hallitsijoita vain siksi, että ovat suosittuja.

 

En yllättyisi, jos 2000-luvun median muutos tuhoaisi lopulta edustuksellisen demokratian, jonka alta kansainväliset rahamarkkinat ja puoluejärjestelmä ovat jo kaivaneet pohjan pois. Lakeja voisi kommentoida eduskunnan valiokuntien asemesta suoraan Facebookissa. Eduskunnan täysistunnon asemesta voisi äänestää laeista kotisohvalta ilman parlamentteja ja puoluetukea.

Teknologia on jo olemassa. Puuttuu vain toteutus, joka passittaisi historiaan vaalit ja koko nykyisen eliitin. Se olisi luonnollista, koska ihmiskunnan historiassa tulee aina ensin teknologia, sitten aate ja lopuksi kumous.

Voi tietenkin kysyä, haluammeko todella, että kansa päättää asioista? Vai olisiko sittenkin parempi, että valta kuuluisi niille, jotka on koulutettu sitä käyttämään? Se on hyvä, perusteltu kysymys, jonka esittivät jo monarkioiden puolestapuhujat siihen aikaan, kun selluloosapaperi oli yleistynyt ja kaikista oli tullut lukijoita. He pelkäsivät sitä möykkää, mikä lukijoista lähti, ja täydestä syystä.

Kun luen sosiaalista mediaa, minäkin pelkään. Pelkään, että jos kansa alkaa päättää asioista, melko hiljattain yleistyneet ihmisoikeudet ja demokratia eivät ole ensimmäinen prioriteetti.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta