Pitääkö median tehdä ”korjaavaa uutisointia”?

Rikosepäilyt ja syytteiden nostaminen ovat isoja uutisia, mutta syytteiden kaatuminen kuitataan usein pienesti.

Journalistin ohje 13

Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JOURNALISTI
19.5.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Puolustusvälinevalmistaja Patrian entinen toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi kritisoi voimakkaasti median toimintatapoja Kauppalehti Option haastattelussa 31. maaliskuuta (Optio 6/2016).

Wiitakorpea ja muita Patrian johtajia vastaan nostettiin aikanaan syytteet törkeästä lahjusten antamisesta Slovenian kanssa tehtyjen asekauppojen yhteydessä. Tutkintahaaroja oli useita ja niitä selvitettiin Slovenian lisäksi myös Kroatiassa ja Egyptissä.

Syytteet suomalaisjohtajia vastaan kaatuivat lopulta Turun hovioikeudessa kesällä 2015. Hovioikeuden päätöksen mukaan näyttöä lahjomisesta tai lahjusten vastaanottamisesta ei löytynyt.

Toimittaja Heikki Haapavaaran kirjoittamassa jutussa Hirtetty mies Wiitakorpi toteaa, että yli seitsemän vuoden löysässä hirressä roikkumisesta varsinainen haava jäi median toiminnasta.

Wiitakorpi ihmettelee jutussa, miksi syytteiden kaatumista ei uutisoitu yhtä laajasti kuin epäilyvaiheessa uutisoitiin.

”Korjaava uutisointi ei ole ollut missään suhteessa siihen, mitä alkuperäiset uutiset olivat, kun tutkinta alkoi. Vielä kesällä 2015 Ylen MOT kertoi, että patrialaiset lahjovat. Sieltä ei ole tullut minkäänlaista korjausta. Helsingin Sanomat uutisoi Kroatia-haaraa koskevaa hovioikeuden päätöstä vielä 18. helmikuuta vain syyttäjän kommentteja esittämällä. Missä on median vastuu sen jälkeen, kun se on käyttänyt valtaansa. Sitä ei ole”, Wiitakorpi sanoo Kauppalehti Option jutussa.

 

Journalistin ohjeen numero 13 mukaan uutistapahtumia on seurattava loppuun asti ja uutisointia on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa.

Ohje siis selvästi velvoittaa uutisoimaan syytteiden kaatumisesta, mutta velvoittaako se ”korjaavaan uutisointiin”? Pitäisikö syytteiden kaatumisesta uutisoida yhtä laajasti kuin niiden nostamisesta?

Patrian vaiheista kaksi MOT-ohjelmaa tehnyt Ylen toimittaja Magnus Berglund pitää ajatusta ”korjaavasta uutisoinnista” mahdottomana.

”Olen vuonna 2008 kuvaillut ohjelmassani tapahtumaketjua ja se ei muutu miksikään, vaikka Wiitakorpi on vapautunut syytteistä. Ei historiaa voi kirjoittaa uudestaan. Tapahtumaketju on edelleen sama. Jutussani ei ole ollut virheitä, joten ei ole mitään mitä korjata. Oikaisuvaatimuksia ei ole esitetty”, Berglund sanoo.

MOT on julkaissut verkkosivuillaan uutisia Patria-syytteiden kaatumisesta.

JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttinen muistuttaa, että JSN:n päätöstenkään avulla ei ole mahdollista linjata sitä, miten laajasti tai korjaavasti tiedotusvälineiden pitäisi uutisia julkaista, kun syytteet tai epäilyt kaatuvat.

”Olisi mahdotonta määritellä, että miten monelle palstalle juttu pitäisi levittää. Se jää toimitusten ja asianomistajan aktiivisuuden varaan. Saattaa auttaa, jos on yhteydessä toimituksiin”, Vänttinen sanoo.

Vänttinen myöntää, että tilanne ei ole uutisoinnin kohteiden kannalta kovin hyvä, mutta parempaakaan vaihtoehtoa ei ole.

”Löysä hirsi on sellainen, että jos sitä omaan kaulaan yrittää asetella, niin onhan se ikävä tilanne.”

Toimittaja Heikki Haapavaara kertoo, että halusi tehdä Wiitakorvesta perusteellisen jutun, koska oli prosessin alusta lähtien varma siitä, että syytteet kaatuvat. Hän kertoo tuntevansa Wiitakorven niin hyvin, ettei uskonut hänen syyllistyneen lahjontaan.

Hän ei pidä omaan juttuaan maineenpalauttajana, eikä sellaiseen journalismiin edes usko.

”Jos sitä [maineen palautusta] tehtäisiin laajasti, sen vaikutukset voisivat olla jopa päinvastaisia”, Haapavaara muistuttaa.

Journalistin ohje 13

Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta