Pitääkö median tehdä ”korjaavaa uutisointia”?

Rikosepäilyt ja syytteiden nostaminen ovat isoja uutisia, mutta syytteiden kaatuminen kuitataan usein pienesti.

Journalistin ohje 13

Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JOURNALISTI
19.5.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Puolustusvälinevalmistaja Patrian entinen toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi kritisoi voimakkaasti median toimintatapoja Kauppalehti Option haastattelussa 31. maaliskuuta (Optio 6/2016).

Wiitakorpea ja muita Patrian johtajia vastaan nostettiin aikanaan syytteet törkeästä lahjusten antamisesta Slovenian kanssa tehtyjen asekauppojen yhteydessä. Tutkintahaaroja oli useita ja niitä selvitettiin Slovenian lisäksi myös Kroatiassa ja Egyptissä.

Syytteet suomalaisjohtajia vastaan kaatuivat lopulta Turun hovioikeudessa kesällä 2015. Hovioikeuden päätöksen mukaan näyttöä lahjomisesta tai lahjusten vastaanottamisesta ei löytynyt.

Toimittaja Heikki Haapavaaran kirjoittamassa jutussa Hirtetty mies Wiitakorpi toteaa, että yli seitsemän vuoden löysässä hirressä roikkumisesta varsinainen haava jäi median toiminnasta.

Wiitakorpi ihmettelee jutussa, miksi syytteiden kaatumista ei uutisoitu yhtä laajasti kuin epäilyvaiheessa uutisoitiin.

”Korjaava uutisointi ei ole ollut missään suhteessa siihen, mitä alkuperäiset uutiset olivat, kun tutkinta alkoi. Vielä kesällä 2015 Ylen MOT kertoi, että patrialaiset lahjovat. Sieltä ei ole tullut minkäänlaista korjausta. Helsingin Sanomat uutisoi Kroatia-haaraa koskevaa hovioikeuden päätöstä vielä 18. helmikuuta vain syyttäjän kommentteja esittämällä. Missä on median vastuu sen jälkeen, kun se on käyttänyt valtaansa. Sitä ei ole”, Wiitakorpi sanoo Kauppalehti Option jutussa.

 

Journalistin ohjeen numero 13 mukaan uutistapahtumia on seurattava loppuun asti ja uutisointia on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa.

Ohje siis selvästi velvoittaa uutisoimaan syytteiden kaatumisesta, mutta velvoittaako se ”korjaavaan uutisointiin”? Pitäisikö syytteiden kaatumisesta uutisoida yhtä laajasti kuin niiden nostamisesta?

Patrian vaiheista kaksi MOT-ohjelmaa tehnyt Ylen toimittaja Magnus Berglund pitää ajatusta ”korjaavasta uutisoinnista” mahdottomana.

”Olen vuonna 2008 kuvaillut ohjelmassani tapahtumaketjua ja se ei muutu miksikään, vaikka Wiitakorpi on vapautunut syytteistä. Ei historiaa voi kirjoittaa uudestaan. Tapahtumaketju on edelleen sama. Jutussani ei ole ollut virheitä, joten ei ole mitään mitä korjata. Oikaisuvaatimuksia ei ole esitetty”, Berglund sanoo.

MOT on julkaissut verkkosivuillaan uutisia Patria-syytteiden kaatumisesta.

JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttinen muistuttaa, että JSN:n päätöstenkään avulla ei ole mahdollista linjata sitä, miten laajasti tai korjaavasti tiedotusvälineiden pitäisi uutisia julkaista, kun syytteet tai epäilyt kaatuvat.

”Olisi mahdotonta määritellä, että miten monelle palstalle juttu pitäisi levittää. Se jää toimitusten ja asianomistajan aktiivisuuden varaan. Saattaa auttaa, jos on yhteydessä toimituksiin”, Vänttinen sanoo.

Vänttinen myöntää, että tilanne ei ole uutisoinnin kohteiden kannalta kovin hyvä, mutta parempaakaan vaihtoehtoa ei ole.

”Löysä hirsi on sellainen, että jos sitä omaan kaulaan yrittää asetella, niin onhan se ikävä tilanne.”

Toimittaja Heikki Haapavaara kertoo, että halusi tehdä Wiitakorvesta perusteellisen jutun, koska oli prosessin alusta lähtien varma siitä, että syytteet kaatuvat. Hän kertoo tuntevansa Wiitakorven niin hyvin, ettei uskonut hänen syyllistyneen lahjontaan.

Hän ei pidä omaan juttuaan maineenpalauttajana, eikä sellaiseen journalismiin edes usko.

”Jos sitä [maineen palautusta] tehtäisiin laajasti, sen vaikutukset voisivat olla jopa päinvastaisia”, Haapavaara muistuttaa.

Journalistin ohje 13

Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta