Pitääkö median tehdä ”korjaavaa uutisointia”?

Journalistin ohje 13

Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JOURNALISTI
19.5.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Rikosepäilyt ja syytteiden nostaminen ovat isoja uutisia, mutta syytteiden kaatuminen kuitataan usein pienesti.

Puolustusvälinevalmistaja Patrian entinen toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi kritisoi voimakkaasti median toimintatapoja Kauppalehti Option haastattelussa 31. maaliskuuta (Optio 6/2016).

Wiitakorpea ja muita Patrian johtajia vastaan nostettiin aikanaan syytteet törkeästä lahjusten antamisesta Slovenian kanssa tehtyjen asekauppojen yhteydessä. Tutkintahaaroja oli useita ja niitä selvitettiin Slovenian lisäksi myös Kroatiassa ja Egyptissä.

Syytteet suomalaisjohtajia vastaan kaatuivat lopulta Turun hovioikeudessa kesällä 2015. Hovioikeuden päätöksen mukaan näyttöä lahjomisesta tai lahjusten vastaanottamisesta ei löytynyt.

Toimittaja Heikki Haapavaaran kirjoittamassa jutussa Hirtetty mies Wiitakorpi toteaa, että yli seitsemän vuoden löysässä hirressä roikkumisesta varsinainen haava jäi median toiminnasta.

Wiitakorpi ihmettelee jutussa, miksi syytteiden kaatumista ei uutisoitu yhtä laajasti kuin epäilyvaiheessa uutisoitiin.

”Korjaava uutisointi ei ole ollut missään suhteessa siihen, mitä alkuperäiset uutiset olivat, kun tutkinta alkoi. Vielä kesällä 2015 Ylen MOT kertoi, että patrialaiset lahjovat. Sieltä ei ole tullut minkäänlaista korjausta. Helsingin Sanomat uutisoi Kroatia-haaraa koskevaa hovioikeuden päätöstä vielä 18. helmikuuta vain syyttäjän kommentteja esittämällä. Missä on median vastuu sen jälkeen, kun se on käyttänyt valtaansa. Sitä ei ole”, Wiitakorpi sanoo Kauppalehti Option jutussa.

 

Journalistin ohjeen numero 13 mukaan uutistapahtumia on seurattava loppuun asti ja uutisointia on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa.

Ohje siis selvästi velvoittaa uutisoimaan syytteiden kaatumisesta, mutta velvoittaako se ”korjaavaan uutisointiin”? Pitäisikö syytteiden kaatumisesta uutisoida yhtä laajasti kuin niiden nostamisesta?

Patrian vaiheista kaksi MOT-ohjelmaa tehnyt Ylen toimittaja Magnus Berglund pitää ajatusta ”korjaavasta uutisoinnista” mahdottomana.

”Olen vuonna 2008 kuvaillut ohjelmassani tapahtumaketjua ja se ei muutu miksikään, vaikka Wiitakorpi on vapautunut syytteistä. Ei historiaa voi kirjoittaa uudestaan. Tapahtumaketju on edelleen sama. Jutussani ei ole ollut virheitä, joten ei ole mitään mitä korjata. Oikaisuvaatimuksia ei ole esitetty”, Berglund sanoo.

MOT on julkaissut verkkosivuillaan uutisia Patria-syytteiden kaatumisesta.

JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttinen muistuttaa, että JSN:n päätöstenkään avulla ei ole mahdollista linjata sitä, miten laajasti tai korjaavasti tiedotusvälineiden pitäisi uutisia julkaista, kun syytteet tai epäilyt kaatuvat.

”Olisi mahdotonta määritellä, että miten monelle palstalle juttu pitäisi levittää. Se jää toimitusten ja asianomistajan aktiivisuuden varaan. Saattaa auttaa, jos on yhteydessä toimituksiin”, Vänttinen sanoo.

Vänttinen myöntää, että tilanne ei ole uutisoinnin kohteiden kannalta kovin hyvä, mutta parempaakaan vaihtoehtoa ei ole.

”Löysä hirsi on sellainen, että jos sitä omaan kaulaan yrittää asetella, niin onhan se ikävä tilanne.”

Toimittaja Heikki Haapavaara kertoo, että halusi tehdä Wiitakorvesta perusteellisen jutun, koska oli prosessin alusta lähtien varma siitä, että syytteet kaatuvat. Hän kertoo tuntevansa Wiitakorven niin hyvin, ettei uskonut hänen syyllistyneen lahjontaan.

Hän ei pidä omaan juttuaan maineenpalauttajana, eikä sellaiseen journalismiin edes usko.

”Jos sitä [maineen palautusta] tehtäisiin laajasti, sen vaikutukset voisivat olla jopa päinvastaisia”, Haapavaara muistuttaa.

Journalistin ohje 13

Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta