Lippulaivan hätätila

JOURNALISTI
19.5.2016

Markku Lappalainen £
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Ankkalammikolla riehuu ennen kokematon myrsky, jonka silmässä syvällä ui suomenruotsalaisen median lippulaiva Hufvudstadsbladet. Samoilla aalloilla keikkuvat myös pienemmät Östnyland ja Västra Nyland sekä koko joukko uusia mediatuotteita, joiden nimet eivät vielä ole juurtuneet kovin monen mieleen.

Liikemies-mesenaatti Amos Andersonin perintöä vaaliva Konstsamfundet-yhdistys on niputtanut mediaomistuksensa yhteen KSF Mediaksi, joka tuotti viime vuonna tappiota seitsemän miljoonaa euroa. Ennuste tälle vuodelle on karu: tappion arvioidaan nousevan kymmeneen miljoonaan. Miljoonatappioita on myös aiemmilta vuosilta. Nyt kustantajayhteisön kärsivällisyys loppui.

KSF Media kärsii samoista vaivoista kuin muukin suomalainen kaupallinen media. Yleinen taloustilanne luo epävakautta, mainostulot ovat romahtaneet, siirtyminen digitaaliseen jakeluun on hapuilevaa ja toistaiseksi myös huonosti kannattavaa.

Yleisten syiden listan voisi venyttää pitkäksi, mutta kuinka KSF Media on onnistunut tekemään ennätysluokan tappiot, vaikka se on tehnyt samoja yt-temppuja kuin muut kannattavuuttaan varjelleet mediatalot? Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla liikemies Harry Schaumanin jättämää omaisuutta hoitavan säätiön omistama, muun muassa Vasabladetia julkaiseva HSS Mediakin onnistui kääntämään vuoden 2014 miljoonatappion puolentoista miljoonan voitoksi viime vuonna.

KSF Mediassa on tehty isoja virheitä, henkilökunnan lausuntojen mukaan muun muassa ylitoiveikkaita laskelmia, radikaaleja virheratkaisuja ja ailah-televia suunnanmuutoksia sekä pieleen menneitä strategisia kokeiluja. Koko konsernin toimituksien ja sisältöjen yhdistäminen aiheutti tilaajakadon. Hbl menetti noin 10 000 tilaajaa, kun lukijat luopuivat päällekkäistilauksista.

Tappiot maksatetaan nyt henkilökunnalla. ”Journalistit eivät ole tuhlailleet, me laskemme kymppejä päästäksemme keikoille, ostamme VR:n alennuslippuja säästääksemme kustannuksia”, totesi Hbl:n toimitusosaston puheenjohtaja Wilhelm Kvist STT:n haastattelussa.

Pari vuotta sitten KSF Mediassa alulle pantu suunnanmuutos ei onnistunut. Edessä on taas uusi mullistus, mutta entisin johtajin: vain potkut saanut Barbro Teir puuttuu siitä joukosta. Yt:t päättyvät ennen juhannusta, mutta yhtiön mukaan vasta elokuussa kuullaan, ketkä mediatalosta lähtevät ja ketkä jäävät töihin.

Ankaraa asianajoa

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva parlamentaarinen työryhmä on työskennellyt hämmentävän hermeettisesti. Sen määräaika umpeutuu 31. toukokuuta, ja kaikki linjaukset ovat vielä auki – ainakin jos työryhmän puheenjohtajaa Arto Satosta (kok.) uskominen. Paljon enempää työstä ei ole julki lausuttu.

Sitäkin enemmän liikkeellä on asianajoa. Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi vaatii Helsingin Sanomien (16. toukokuuta) haastattelussa Ylen rahoituksen tason laskemista jopa 100  –  150 miljoonalla eurolla, enimmillään siis lähes kolmanneksella. Se on raju vaatimus.

Kangaskorven perustelut ontuvat: Ylen rahoitusta on leikattava, koska sen tehtäviä on vaikea määritellä. Kaiken järjen mukaan vasta tehtävien määrittely antaa pohjan arvioida rahoitusta ja sen tasoa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta