Lippulaivan hätätila

JOURNALISTI
19.5.2016

Markku Lappalainen £
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Ankkalammikolla riehuu ennen kokematon myrsky, jonka silmässä syvällä ui suomenruotsalaisen median lippulaiva Hufvudstadsbladet. Samoilla aalloilla keikkuvat myös pienemmät Östnyland ja Västra Nyland sekä koko joukko uusia mediatuotteita, joiden nimet eivät vielä ole juurtuneet kovin monen mieleen.

Liikemies-mesenaatti Amos Andersonin perintöä vaaliva Konstsamfundet-yhdistys on niputtanut mediaomistuksensa yhteen KSF Mediaksi, joka tuotti viime vuonna tappiota seitsemän miljoonaa euroa. Ennuste tälle vuodelle on karu: tappion arvioidaan nousevan kymmeneen miljoonaan. Miljoonatappioita on myös aiemmilta vuosilta. Nyt kustantajayhteisön kärsivällisyys loppui.

KSF Media kärsii samoista vaivoista kuin muukin suomalainen kaupallinen media. Yleinen taloustilanne luo epävakautta, mainostulot ovat romahtaneet, siirtyminen digitaaliseen jakeluun on hapuilevaa ja toistaiseksi myös huonosti kannattavaa.

Yleisten syiden listan voisi venyttää pitkäksi, mutta kuinka KSF Media on onnistunut tekemään ennätysluokan tappiot, vaikka se on tehnyt samoja yt-temppuja kuin muut kannattavuuttaan varjelleet mediatalot? Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla liikemies Harry Schaumanin jättämää omaisuutta hoitavan säätiön omistama, muun muassa Vasabladetia julkaiseva HSS Mediakin onnistui kääntämään vuoden 2014 miljoonatappion puolentoista miljoonan voitoksi viime vuonna.

KSF Mediassa on tehty isoja virheitä, henkilökunnan lausuntojen mukaan muun muassa ylitoiveikkaita laskelmia, radikaaleja virheratkaisuja ja ailah-televia suunnanmuutoksia sekä pieleen menneitä strategisia kokeiluja. Koko konsernin toimituksien ja sisältöjen yhdistäminen aiheutti tilaajakadon. Hbl menetti noin 10 000 tilaajaa, kun lukijat luopuivat päällekkäistilauksista.

Tappiot maksatetaan nyt henkilökunnalla. ”Journalistit eivät ole tuhlailleet, me laskemme kymppejä päästäksemme keikoille, ostamme VR:n alennuslippuja säästääksemme kustannuksia”, totesi Hbl:n toimitusosaston puheenjohtaja Wilhelm Kvist STT:n haastattelussa.

Pari vuotta sitten KSF Mediassa alulle pantu suunnanmuutos ei onnistunut. Edessä on taas uusi mullistus, mutta entisin johtajin: vain potkut saanut Barbro Teir puuttuu siitä joukosta. Yt:t päättyvät ennen juhannusta, mutta yhtiön mukaan vasta elokuussa kuullaan, ketkä mediatalosta lähtevät ja ketkä jäävät töihin.

Ankaraa asianajoa

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva parlamentaarinen työryhmä on työskennellyt hämmentävän hermeettisesti. Sen määräaika umpeutuu 31. toukokuuta, ja kaikki linjaukset ovat vielä auki – ainakin jos työryhmän puheenjohtajaa Arto Satosta (kok.) uskominen. Paljon enempää työstä ei ole julki lausuttu.

Sitäkin enemmän liikkeellä on asianajoa. Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi vaatii Helsingin Sanomien (16. toukokuuta) haastattelussa Ylen rahoituksen tason laskemista jopa 100  –  150 miljoonalla eurolla, enimmillään siis lähes kolmanneksella. Se on raju vaatimus.

Kangaskorven perustelut ontuvat: Ylen rahoitusta on leikattava, koska sen tehtäviä on vaikea määritellä. Kaiken järjen mukaan vasta tehtävien määrittely antaa pohjan arvioida rahoitusta ja sen tasoa.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta