Lippulaivan hätätila

JOURNALISTI
19.5.2016

Markku Lappalainen £
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Ankkalammikolla riehuu ennen kokematon myrsky, jonka silmässä syvällä ui suomenruotsalaisen median lippulaiva Hufvudstadsbladet. Samoilla aalloilla keikkuvat myös pienemmät Östnyland ja Västra Nyland sekä koko joukko uusia mediatuotteita, joiden nimet eivät vielä ole juurtuneet kovin monen mieleen.

Liikemies-mesenaatti Amos Andersonin perintöä vaaliva Konstsamfundet-yhdistys on niputtanut mediaomistuksensa yhteen KSF Mediaksi, joka tuotti viime vuonna tappiota seitsemän miljoonaa euroa. Ennuste tälle vuodelle on karu: tappion arvioidaan nousevan kymmeneen miljoonaan. Miljoonatappioita on myös aiemmilta vuosilta. Nyt kustantajayhteisön kärsivällisyys loppui.

KSF Media kärsii samoista vaivoista kuin muukin suomalainen kaupallinen media. Yleinen taloustilanne luo epävakautta, mainostulot ovat romahtaneet, siirtyminen digitaaliseen jakeluun on hapuilevaa ja toistaiseksi myös huonosti kannattavaa.

Yleisten syiden listan voisi venyttää pitkäksi, mutta kuinka KSF Media on onnistunut tekemään ennätysluokan tappiot, vaikka se on tehnyt samoja yt-temppuja kuin muut kannattavuuttaan varjelleet mediatalot? Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla liikemies Harry Schaumanin jättämää omaisuutta hoitavan säätiön omistama, muun muassa Vasabladetia julkaiseva HSS Mediakin onnistui kääntämään vuoden 2014 miljoonatappion puolentoista miljoonan voitoksi viime vuonna.

KSF Mediassa on tehty isoja virheitä, henkilökunnan lausuntojen mukaan muun muassa ylitoiveikkaita laskelmia, radikaaleja virheratkaisuja ja ailah-televia suunnanmuutoksia sekä pieleen menneitä strategisia kokeiluja. Koko konsernin toimituksien ja sisältöjen yhdistäminen aiheutti tilaajakadon. Hbl menetti noin 10 000 tilaajaa, kun lukijat luopuivat päällekkäistilauksista.

Tappiot maksatetaan nyt henkilökunnalla. ”Journalistit eivät ole tuhlailleet, me laskemme kymppejä päästäksemme keikoille, ostamme VR:n alennuslippuja säästääksemme kustannuksia”, totesi Hbl:n toimitusosaston puheenjohtaja Wilhelm Kvist STT:n haastattelussa.

Pari vuotta sitten KSF Mediassa alulle pantu suunnanmuutos ei onnistunut. Edessä on taas uusi mullistus, mutta entisin johtajin: vain potkut saanut Barbro Teir puuttuu siitä joukosta. Yt:t päättyvät ennen juhannusta, mutta yhtiön mukaan vasta elokuussa kuullaan, ketkä mediatalosta lähtevät ja ketkä jäävät töihin.

Ankaraa asianajoa

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva parlamentaarinen työryhmä on työskennellyt hämmentävän hermeettisesti. Sen määräaika umpeutuu 31. toukokuuta, ja kaikki linjaukset ovat vielä auki – ainakin jos työryhmän puheenjohtajaa Arto Satosta (kok.) uskominen. Paljon enempää työstä ei ole julki lausuttu.

Sitäkin enemmän liikkeellä on asianajoa. Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi vaatii Helsingin Sanomien (16. toukokuuta) haastattelussa Ylen rahoituksen tason laskemista jopa 100  –  150 miljoonalla eurolla, enimmillään siis lähes kolmanneksella. Se on raju vaatimus.

Kangaskorven perustelut ontuvat: Ylen rahoitusta on leikattava, koska sen tehtäviä on vaikea määritellä. Kaiken järjen mukaan vasta tehtävien määrittely antaa pohjan arvioida rahoitusta ja sen tasoa.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta