Teemu Vaarakallio on puoliammattilaisjalkapalloilija. Pelaajauran ohella hän on suorittanut journalistiikan opintoja.

Kesä ilman toimitusta

Teemu Vaarakallio

22-vuotias, opiskelee journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa.

Työskennellyt maanrakennusalalla, apteekissa ja lasten kerhossa. On mukana mobiililippupalveluita tarjoavassa firmassa.

 

Kaisa Pukkala

21-vuotias, opiskelee Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmassa.

Työskennellyt ruoka- ja puutarhakaupassa, Jokereiden fanituotemyymälässä, aulapalvelutyöntekijänä ja pelifirmassa assistenttina.

JOURNALISTI
19.5.2016

Vilma-Lotta Lehtinen, teksti
Silja Viitala, kuvat

Kesä vailla toimittajan töitä ei välttämättä ole kauhistus. Kaksi journalistiopiskelijaa kertoo, miksi he eivät menneet oman alansa töihin.

Nuoret toimittajat tietävät sen voittajantunteen, kun on saanut kesäpestin pakettiin. Pian pitäisi silti orientoitua seuraavan kesätyön metsästämiseen: haut alkavat aikaisimmillaan jo loppusyksystä.

Kaikki toimittajaopiskelijat eivät kisaa alan töistä. Teemu Vaarakallio ja Kaisa Pukkala tekevät tänä kesänä aivan muita töitä.

Helsinkiläinen Pukkala aloitti toimittajaopinnot tammikuussa, eikä hän halunnut hakea vielä toimittajan töitä. Siksi hän haki Raha-automaattiyhdistyksen Casino Helsinkiin pelinhoitajaksi.

”Halusin tehdä kesätöitä asiakaspalvelualalla, josta minulla on kokemusta. Haluan saada lisää itsevarmuutta ennen kuin haen toimittajaksi”, Pukkala sanoo.

 

Jyväskyläläinen Vaarakallio aikoo viettää kesänsä jalkapallokentällä, kunhan joukkue varmistuu. Puoliammattilaisena pelaamisesta on jo kokemusta, sillä vuodesta 2012 lähtien hän on pelannut FC Viikingeissä ja JJK:ssa sekä Yhdysvalloissa Atlantassa ja Teksasissa.

Peliuraan keskittynyt Vaarakallio on tehnyt journalistiikan opintoja pari vuotta. Toimittajan työstä on kokemusta parin päivän harjoittelun verran Keskisuomalaisessa.

Suurin oppi on ollut se, ettei uutistoimittajan työ ole unelma-ammatti. Siksi alan kesätyöt eivät kiinnostaneet.

”Suuri osa alan töistä on uutistöitä. Tuntuu väärältä elätellä toiveita reissaavan tutkivan journalistin työstä, jos perustekeminen ei kiinnosta.”

Pukkala on hankkinut toimittajatuntumaa koulun harjoitustoimituksessa. Uutistyö tuntui omalta: parin viikon ajan opiskelijat kirjoittivat, editoivat, taittoivat ja kuvasivat.

”Viikon päätteeksi tuntui, että oli onnistunut. Aikataulu oli tiukka, mutta työ oli hyvällä tavalla hektistä”, Pukkala sanoo.

Omat opinnot tuntuvat antavan hyvät eväät tulevaisuuteen. Journalismin murros tai toimitustyö eivät pelota. Eniten Pukkala odottaa uutistoimitusten tempoa ja yhdessä tekemistä.

”Voisin erikoistua videoiden tekemiseen. Olisi hienoa olla toimittajana ulkomaillakin. Toimittajan koulutus voi olla ponnahduslauta myös muihin media-alan töihin, kuten viestintään tai markkinointiin.”

Vaarakalliota taas mietityttää, mitä annettavaa journalistiikan pääaineopinnoilla on.

”Uutistyötä voi tehdä yksinkertaisemmilla journalistiikan opinnoillakin, mutta syvällisimmät juttuprojektit vaativat mielestäni laajemman työkalupakin kuin toimittajaopinnot antavat.”

Siksi hänestä olisi hedelmällisempää opiskella journalismia sivuaineena. Vaarakallio tähtääkin lukemaan maailmanpolitiikkaa Helsingin yliopistoon. Toimittajan töitä voisi tehdä vaikka politiikkaan liittyvien projektien parissa.

 

Tulevaisuus on avoin, ja toimittajuus on yksi vaihtoehto sekä Pukkalalle että Vaarakalliolle. Muiden alojen töistä on kertynyt arvokasta kokemusta, josta toimittajuudessakin on hyötyä.

”Futis on opettanut työskentelemään. En ole ikinä ollut lahjakkain tai kookkain, siksi on pitänyt työskennellä lujasti. Työmoraali on tärkeää joka työssä”, Vaarakallio sanoo.

Journalistien työ muuttuu, mutta ydin pysyy samana: se on ilmiöiden ja tapahtumien esittelemistä eri näkökulmista. Niin voi syventää ymmärrystä maailmasta.

”Toimittajuuden suhteen olen optimistinen realisti. Kaikki lähtee itsestä, vaikka se on klisee. Täytyy olla rohkea”, Pukkala summaa.

Teemu Vaarakalliolle jalkapallo oli itsestään selvä valinta jo nuorena.

”Jalkapallo on maailman puhutuin kieli. Siinä yhdistyy tasavertaisesti taktisuus ja fyysisyys, voima ja kestävyys. Joukkuelaji oli valintani, koska porukalla tavoitteen saavuttaminen tuntuu paremmalta kuin yksin voittaminen.”

Kaisa Pukkalalla on kokemusta kaupan alan töistä ja asiakaspalvelusta. Erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä Pukkala odottaa toimittajankin töissä eniten.

”Toimittajilla on myös vaikutusvaltaa siihen, mitä asioita tuodaan julkisuuteen ja julkaistaan. Se on hienoa.”

Teemu Vaarakallio

22-vuotias, opiskelee journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa.

Työskennellyt maanrakennusalalla, apteekissa ja lasten kerhossa. On mukana mobiililippupalveluita tarjoavassa firmassa.

 

Kaisa Pukkala

21-vuotias, opiskelee Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmassa.

Työskennellyt ruoka- ja puutarhakaupassa, Jokereiden fanituotemyymälässä, aulapalvelutyöntekijänä ja pelifirmassa assistenttina.

Kommentti: Älä pelkää, nuori toimittaja

Ymmärrän nuoria, jotka eivät  pyri toimittajaksi joka kesä. On muitakin tapoja valmistautua journalistin uraan.

Nuorten toimittajien keskuudessa tuntuu kuitenkin elävän käsitys ja pelko siitä, että ilman jokakesäisiä toimittajantöitä on mahdotonta työllistyä alalle.

Haastattelemani Teemu Vaarakallio totesi hyvin: muut työt tuovat perspektiiviä toimittajuuteen. Kesätöissäni olen oppinut näkemään esimerkiksi lastenhoitajan, opettajan, siivoojan ja pelinhoitajan silmin.

En hakenut täksi kesäksi toimitustyöhön. En halunnut. Aion opiskella ja tehdä Reunamediaa, uutta verkkojulkaisuamme. En usko, että tulevat työnantajat hirttävät minua sen takia.

Vilma-Lotta Lehtinen
vilma-lotta@reunamedia.com
Kirjoittaja on reunamedian päätoi-mittaja.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta