Teemu Vaarakallio on puoliammattilaisjalkapalloilija. Pelaajauran ohella hän on suorittanut journalistiikan opintoja.

Kesä ilman toimitusta

Teemu Vaarakallio

22-vuotias, opiskelee journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa.

Työskennellyt maanrakennusalalla, apteekissa ja lasten kerhossa. On mukana mobiililippupalveluita tarjoavassa firmassa.

 

Kaisa Pukkala

21-vuotias, opiskelee Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmassa.

Työskennellyt ruoka- ja puutarhakaupassa, Jokereiden fanituotemyymälässä, aulapalvelutyöntekijänä ja pelifirmassa assistenttina.

JOURNALISTI
19.5.2016

Vilma-Lotta Lehtinen, teksti
Silja Viitala, kuvat

Kesä vailla toimittajan töitä ei välttämättä ole kauhistus. Kaksi journalistiopiskelijaa kertoo, miksi he eivät menneet oman alansa töihin.

Nuoret toimittajat tietävät sen voittajantunteen, kun on saanut kesäpestin pakettiin. Pian pitäisi silti orientoitua seuraavan kesätyön metsästämiseen: haut alkavat aikaisimmillaan jo loppusyksystä.

Kaikki toimittajaopiskelijat eivät kisaa alan töistä. Teemu Vaarakallio ja Kaisa Pukkala tekevät tänä kesänä aivan muita töitä.

Helsinkiläinen Pukkala aloitti toimittajaopinnot tammikuussa, eikä hän halunnut hakea vielä toimittajan töitä. Siksi hän haki Raha-automaattiyhdistyksen Casino Helsinkiin pelinhoitajaksi.

”Halusin tehdä kesätöitä asiakaspalvelualalla, josta minulla on kokemusta. Haluan saada lisää itsevarmuutta ennen kuin haen toimittajaksi”, Pukkala sanoo.

 

Jyväskyläläinen Vaarakallio aikoo viettää kesänsä jalkapallokentällä, kunhan joukkue varmistuu. Puoliammattilaisena pelaamisesta on jo kokemusta, sillä vuodesta 2012 lähtien hän on pelannut FC Viikingeissä ja JJK:ssa sekä Yhdysvalloissa Atlantassa ja Teksasissa.

Peliuraan keskittynyt Vaarakallio on tehnyt journalistiikan opintoja pari vuotta. Toimittajan työstä on kokemusta parin päivän harjoittelun verran Keskisuomalaisessa.

Suurin oppi on ollut se, ettei uutistoimittajan työ ole unelma-ammatti. Siksi alan kesätyöt eivät kiinnostaneet.

”Suuri osa alan töistä on uutistöitä. Tuntuu väärältä elätellä toiveita reissaavan tutkivan journalistin työstä, jos perustekeminen ei kiinnosta.”

Pukkala on hankkinut toimittajatuntumaa koulun harjoitustoimituksessa. Uutistyö tuntui omalta: parin viikon ajan opiskelijat kirjoittivat, editoivat, taittoivat ja kuvasivat.

”Viikon päätteeksi tuntui, että oli onnistunut. Aikataulu oli tiukka, mutta työ oli hyvällä tavalla hektistä”, Pukkala sanoo.

Omat opinnot tuntuvat antavan hyvät eväät tulevaisuuteen. Journalismin murros tai toimitustyö eivät pelota. Eniten Pukkala odottaa uutistoimitusten tempoa ja yhdessä tekemistä.

”Voisin erikoistua videoiden tekemiseen. Olisi hienoa olla toimittajana ulkomaillakin. Toimittajan koulutus voi olla ponnahduslauta myös muihin media-alan töihin, kuten viestintään tai markkinointiin.”

Vaarakalliota taas mietityttää, mitä annettavaa journalistiikan pääaineopinnoilla on.

”Uutistyötä voi tehdä yksinkertaisemmilla journalistiikan opinnoillakin, mutta syvällisimmät juttuprojektit vaativat mielestäni laajemman työkalupakin kuin toimittajaopinnot antavat.”

Siksi hänestä olisi hedelmällisempää opiskella journalismia sivuaineena. Vaarakallio tähtääkin lukemaan maailmanpolitiikkaa Helsingin yliopistoon. Toimittajan töitä voisi tehdä vaikka politiikkaan liittyvien projektien parissa.

 

Tulevaisuus on avoin, ja toimittajuus on yksi vaihtoehto sekä Pukkalalle että Vaarakalliolle. Muiden alojen töistä on kertynyt arvokasta kokemusta, josta toimittajuudessakin on hyötyä.

”Futis on opettanut työskentelemään. En ole ikinä ollut lahjakkain tai kookkain, siksi on pitänyt työskennellä lujasti. Työmoraali on tärkeää joka työssä”, Vaarakallio sanoo.

Journalistien työ muuttuu, mutta ydin pysyy samana: se on ilmiöiden ja tapahtumien esittelemistä eri näkökulmista. Niin voi syventää ymmärrystä maailmasta.

”Toimittajuuden suhteen olen optimistinen realisti. Kaikki lähtee itsestä, vaikka se on klisee. Täytyy olla rohkea”, Pukkala summaa.

Teemu Vaarakalliolle jalkapallo oli itsestään selvä valinta jo nuorena.

”Jalkapallo on maailman puhutuin kieli. Siinä yhdistyy tasavertaisesti taktisuus ja fyysisyys, voima ja kestävyys. Joukkuelaji oli valintani, koska porukalla tavoitteen saavuttaminen tuntuu paremmalta kuin yksin voittaminen.”

Kaisa Pukkalalla on kokemusta kaupan alan töistä ja asiakaspalvelusta. Erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä Pukkala odottaa toimittajankin töissä eniten.

”Toimittajilla on myös vaikutusvaltaa siihen, mitä asioita tuodaan julkisuuteen ja julkaistaan. Se on hienoa.”

Teemu Vaarakallio

22-vuotias, opiskelee journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa.

Työskennellyt maanrakennusalalla, apteekissa ja lasten kerhossa. On mukana mobiililippupalveluita tarjoavassa firmassa.

 

Kaisa Pukkala

21-vuotias, opiskelee Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmassa.

Työskennellyt ruoka- ja puutarhakaupassa, Jokereiden fanituotemyymälässä, aulapalvelutyöntekijänä ja pelifirmassa assistenttina.

Kommentti: Älä pelkää, nuori toimittaja

Ymmärrän nuoria, jotka eivät  pyri toimittajaksi joka kesä. On muitakin tapoja valmistautua journalistin uraan.

Nuorten toimittajien keskuudessa tuntuu kuitenkin elävän käsitys ja pelko siitä, että ilman jokakesäisiä toimittajantöitä on mahdotonta työllistyä alalle.

Haastattelemani Teemu Vaarakallio totesi hyvin: muut työt tuovat perspektiiviä toimittajuuteen. Kesätöissäni olen oppinut näkemään esimerkiksi lastenhoitajan, opettajan, siivoojan ja pelinhoitajan silmin.

En hakenut täksi kesäksi toimitustyöhön. En halunnut. Aion opiskella ja tehdä Reunamediaa, uutta verkkojulkaisuamme. En usko, että tulevat työnantajat hirttävät minua sen takia.

Vilma-Lotta Lehtinen
vilma-lotta@reunamedia.com
Kirjoittaja on reunamedian päätoi-mittaja.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta