Teemu Vaarakallio on puoliammattilaisjalkapalloilija. Pelaajauran ohella hän on suorittanut journalistiikan opintoja.

Kesä ilman toimitusta

Teemu Vaarakallio

22-vuotias, opiskelee journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa.

Työskennellyt maanrakennusalalla, apteekissa ja lasten kerhossa. On mukana mobiililippupalveluita tarjoavassa firmassa.

 

Kaisa Pukkala

21-vuotias, opiskelee Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmassa.

Työskennellyt ruoka- ja puutarhakaupassa, Jokereiden fanituotemyymälässä, aulapalvelutyöntekijänä ja pelifirmassa assistenttina.

JOURNALISTI
19.5.2016

Vilma-Lotta Lehtinen, teksti
Silja Viitala, kuvat

Kesä vailla toimittajan töitä ei välttämättä ole kauhistus. Kaksi journalistiopiskelijaa kertoo, miksi he eivät menneet oman alansa töihin.

Nuoret toimittajat tietävät sen voittajantunteen, kun on saanut kesäpestin pakettiin. Pian pitäisi silti orientoitua seuraavan kesätyön metsästämiseen: haut alkavat aikaisimmillaan jo loppusyksystä.

Kaikki toimittajaopiskelijat eivät kisaa alan töistä. Teemu Vaarakallio ja Kaisa Pukkala tekevät tänä kesänä aivan muita töitä.

Helsinkiläinen Pukkala aloitti toimittajaopinnot tammikuussa, eikä hän halunnut hakea vielä toimittajan töitä. Siksi hän haki Raha-automaattiyhdistyksen Casino Helsinkiin pelinhoitajaksi.

”Halusin tehdä kesätöitä asiakaspalvelualalla, josta minulla on kokemusta. Haluan saada lisää itsevarmuutta ennen kuin haen toimittajaksi”, Pukkala sanoo.

 

Jyväskyläläinen Vaarakallio aikoo viettää kesänsä jalkapallokentällä, kunhan joukkue varmistuu. Puoliammattilaisena pelaamisesta on jo kokemusta, sillä vuodesta 2012 lähtien hän on pelannut FC Viikingeissä ja JJK:ssa sekä Yhdysvalloissa Atlantassa ja Teksasissa.

Peliuraan keskittynyt Vaarakallio on tehnyt journalistiikan opintoja pari vuotta. Toimittajan työstä on kokemusta parin päivän harjoittelun verran Keskisuomalaisessa.

Suurin oppi on ollut se, ettei uutistoimittajan työ ole unelma-ammatti. Siksi alan kesätyöt eivät kiinnostaneet.

”Suuri osa alan töistä on uutistöitä. Tuntuu väärältä elätellä toiveita reissaavan tutkivan journalistin työstä, jos perustekeminen ei kiinnosta.”

Pukkala on hankkinut toimittajatuntumaa koulun harjoitustoimituksessa. Uutistyö tuntui omalta: parin viikon ajan opiskelijat kirjoittivat, editoivat, taittoivat ja kuvasivat.

”Viikon päätteeksi tuntui, että oli onnistunut. Aikataulu oli tiukka, mutta työ oli hyvällä tavalla hektistä”, Pukkala sanoo.

Omat opinnot tuntuvat antavan hyvät eväät tulevaisuuteen. Journalismin murros tai toimitustyö eivät pelota. Eniten Pukkala odottaa uutistoimitusten tempoa ja yhdessä tekemistä.

”Voisin erikoistua videoiden tekemiseen. Olisi hienoa olla toimittajana ulkomaillakin. Toimittajan koulutus voi olla ponnahduslauta myös muihin media-alan töihin, kuten viestintään tai markkinointiin.”

Vaarakalliota taas mietityttää, mitä annettavaa journalistiikan pääaineopinnoilla on.

”Uutistyötä voi tehdä yksinkertaisemmilla journalistiikan opinnoillakin, mutta syvällisimmät juttuprojektit vaativat mielestäni laajemman työkalupakin kuin toimittajaopinnot antavat.”

Siksi hänestä olisi hedelmällisempää opiskella journalismia sivuaineena. Vaarakallio tähtääkin lukemaan maailmanpolitiikkaa Helsingin yliopistoon. Toimittajan töitä voisi tehdä vaikka politiikkaan liittyvien projektien parissa.

 

Tulevaisuus on avoin, ja toimittajuus on yksi vaihtoehto sekä Pukkalalle että Vaarakalliolle. Muiden alojen töistä on kertynyt arvokasta kokemusta, josta toimittajuudessakin on hyötyä.

”Futis on opettanut työskentelemään. En ole ikinä ollut lahjakkain tai kookkain, siksi on pitänyt työskennellä lujasti. Työmoraali on tärkeää joka työssä”, Vaarakallio sanoo.

Journalistien työ muuttuu, mutta ydin pysyy samana: se on ilmiöiden ja tapahtumien esittelemistä eri näkökulmista. Niin voi syventää ymmärrystä maailmasta.

”Toimittajuuden suhteen olen optimistinen realisti. Kaikki lähtee itsestä, vaikka se on klisee. Täytyy olla rohkea”, Pukkala summaa.

Teemu Vaarakalliolle jalkapallo oli itsestään selvä valinta jo nuorena.

”Jalkapallo on maailman puhutuin kieli. Siinä yhdistyy tasavertaisesti taktisuus ja fyysisyys, voima ja kestävyys. Joukkuelaji oli valintani, koska porukalla tavoitteen saavuttaminen tuntuu paremmalta kuin yksin voittaminen.”

Kaisa Pukkalalla on kokemusta kaupan alan töistä ja asiakaspalvelusta. Erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä Pukkala odottaa toimittajankin töissä eniten.

”Toimittajilla on myös vaikutusvaltaa siihen, mitä asioita tuodaan julkisuuteen ja julkaistaan. Se on hienoa.”

Teemu Vaarakallio

22-vuotias, opiskelee journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa.

Työskennellyt maanrakennusalalla, apteekissa ja lasten kerhossa. On mukana mobiililippupalveluita tarjoavassa firmassa.

 

Kaisa Pukkala

21-vuotias, opiskelee Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmassa.

Työskennellyt ruoka- ja puutarhakaupassa, Jokereiden fanituotemyymälässä, aulapalvelutyöntekijänä ja pelifirmassa assistenttina.

Kommentti: Älä pelkää, nuori toimittaja

Ymmärrän nuoria, jotka eivät  pyri toimittajaksi joka kesä. On muitakin tapoja valmistautua journalistin uraan.

Nuorten toimittajien keskuudessa tuntuu kuitenkin elävän käsitys ja pelko siitä, että ilman jokakesäisiä toimittajantöitä on mahdotonta työllistyä alalle.

Haastattelemani Teemu Vaarakallio totesi hyvin: muut työt tuovat perspektiiviä toimittajuuteen. Kesätöissäni olen oppinut näkemään esimerkiksi lastenhoitajan, opettajan, siivoojan ja pelinhoitajan silmin.

En hakenut täksi kesäksi toimitustyöhön. En halunnut. Aion opiskella ja tehdä Reunamediaa, uutta verkkojulkaisuamme. En usko, että tulevat työnantajat hirttävät minua sen takia.

Vilma-Lotta Lehtinen
vilma-lotta@reunamedia.com
Kirjoittaja on reunamedian päätoi-mittaja.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta