Suomessa median tulevaisuuden suunnittelu tapahtuu suljetusti ja julkisuudelta piilossa, mediatutkija Anu Koivunen huomauttaa.

Kansalaiset unohdettu mediaselvityksistä

Ruotsin mediaselvitys

Työryhmän tehtävänä on esittää, miten taataan ruotsalaisen median tulevaisuus, kun nykymuotoinen paperilehdille myönnettävä yhteiskunnan tuki loppuu 2019.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen televisionkatselu ja paperilehtien lukeminen romahtavat vuosikymmenen kuluessa. Mediankulutus siirtyy verkkoon.

Työryhmää johtaa tutkimuslaitos Interactive Instituten toimitusjohtaja Anette Novak.

JOURNALISTI
19.5.2016

Marcus Floman, teksti
Makan E-Rahmati, kuva

Suomen mediapolitiikan tärkein tavoite on kilpailuympäristön turvaaminen. Ruotsissa korostetaan kansalaisen oikeutta journalismiin.

Suomen ja Ruotsin linjaukset julkisesti tuetun median tulevaisuudesta poikkeavat toisistaan perustavanlaatuisesti, arvioi Tukholman yliopiston elokuvatieteen professori ja mediatutkija Anu Koivunen.

”Ongelmat ovat molemmissa maissa samat: alan kannattavuus, journalistin ammatin ja ansaintalogiikan muutokset, mutta mediapoliittisten selvitysten lähtökohdat ovat täysin erilaiset.”

Koivusen mukaan Suomessa median tulevaisuuteen liittyvä valmistelu tapahtuu suljetusti ja julkisuudelta piilossa. Työnsä jo tehnyt Anssi Vanjoen työryhmä ja parhaillaan istuva Arto Satosen (kok.) johtama, Ylen tulevaisuutta pohtiva parlamentaarinen työryhmä edustavat suomalaista asennetta.

”Vanjoen raportin keskiössä ovat kuluttajat ja markkinat, ja mediapolitiikan tärkeimmäksi tehtäväksi määritellään reilun kilpailuympäristön takaaminen”, Koivunen sanoo.

”Ruotsissa taas korostetaan kansalaisten mediakäyttöä ja oikeutta monipuoliseen journalismiin.”

 

Ruotsissa maan hallitus on asettanut median tilaa ja tulevaisuutta pohtivan työryhmän. Tätä työtä johtaa Anette Novak. Hän on yksityisen konsulttiyrityksen toimitusjohtaja ja entinen Norran-lehden päätoimittaja.

Ruotsin mediaselvitys – Medieutredningen – on pitkä ja avoin prosessi, jonka ensimmäinen mietintö Mediakansalaiset ja tiedotusvälineet on 360-sivuinen katsaus maan mediakenttään. Työ on määrä saada päätökseen tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Suomessa julkista lehdistötukea on määrätietoisesti vähennetty. Ruotsissa tukien taso on säilynyt, ja niitä maksetaan ainakin vuoteen 2019 asti. Novakin työryhmän välimietinnössä ehdotetaan jakelukanavista riippumattoman mediatuen säilyttämistä myös jatkossa.

Journalistille antamassaan haastattelussa Anette Novak toteaa, että mediatuelle on vahvat yhteiskunnalliset perusteet: demokratian tukeminen ja tiedonvälityksen laadun varmistaminen.

”Mediatukea tulisi antaa tiedotusvälineille, jotka lisäävät tiedonvälityksen monipuolisuutta ja kertovat yhteiskunnan keskeisistä kehityskuluista, jotta kansalaiset voisivat toimia aktiivisina vaikuttajina”, Novak sanoo.

”Tukea tarvitsevat myös vallanpitäjien kriittiset tarkkailijat.”

 

Mediatyöryhmä on julkaissut myös erillisen Ruotsin yleisradiotoimintaa koskevan muistion. Julkisen palvelun yhtiöt Sveriges Television, Sveriges Radio ja Utbildningsradion ovat Ruotsissa samanlaisen tarkastelun kohteena kuin Yleisradio Suomessa.

Rahoituksen osalta yhtenä vaihtoehtona on esitetty ”Yle-veroa” nykyisin käytössä olevan lupamaksun tilalle. Julkisessa keskustelussa on Suomen malli nähty myös ongelmallisena, koska siinä on vahva poliittisen ohjauksen maku.

”Ylen rahoitus ei ole ollut ennustettavaa, indeksikorotuksista on luovuttu, ja johtavat poliitikot ovat esittäneet Ylen rahoituksen ja tehtävien karsimista”, Koivunen sanoo.

Novakin mukaan julkisen palvelun yhtiöiden rooli on entistä tärkeämpi aikana, jolloin kaupallinen media on suhteellisesti heikentynyt. Hän viittaa myös mielipidetiedusteluihin, joiden mukaan kansalaiset luottavat julkisen palvelun yhtiöihin.

Novak näkee vahvan yleisradiotoiminnan erityisen tärkeäksi tällaisena aikana, jolloin fakta ja fiktio sekoittuvat, salaliittoteoriat jylläävät ja media hakee muotoaan verkkoympäristöissä.

”Julkisen palvelun yhtiöiden tutkivan journalismin roolia tulisi vahvistaa ja niiden riippumattomuutta tulisi varjella nykyistä paremmin”, Novak sanoo.

Ruotsin mediaselvitys

Työryhmän tehtävänä on esittää, miten taataan ruotsalaisen median tulevaisuus, kun nykymuotoinen paperilehdille myönnettävä yhteiskunnan tuki loppuu 2019.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen televisionkatselu ja paperilehtien lukeminen romahtavat vuosikymmenen kuluessa. Mediankulutus siirtyy verkkoon.

Työryhmää johtaa tutkimuslaitos Interactive Instituten toimitusjohtaja Anette Novak.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta