Suomessa median tulevaisuuden suunnittelu tapahtuu suljetusti ja julkisuudelta piilossa, mediatutkija Anu Koivunen huomauttaa.

Kansalaiset unohdettu mediaselvityksistä

Ruotsin mediaselvitys

Työryhmän tehtävänä on esittää, miten taataan ruotsalaisen median tulevaisuus, kun nykymuotoinen paperilehdille myönnettävä yhteiskunnan tuki loppuu 2019.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen televisionkatselu ja paperilehtien lukeminen romahtavat vuosikymmenen kuluessa. Mediankulutus siirtyy verkkoon.

Työryhmää johtaa tutkimuslaitos Interactive Instituten toimitusjohtaja Anette Novak.

JOURNALISTI
19.5.2016

Marcus Floman, teksti
Makan E-Rahmati, kuva

Suomen mediapolitiikan tärkein tavoite on kilpailuympäristön turvaaminen. Ruotsissa korostetaan kansalaisen oikeutta journalismiin.

Suomen ja Ruotsin linjaukset julkisesti tuetun median tulevaisuudesta poikkeavat toisistaan perustavanlaatuisesti, arvioi Tukholman yliopiston elokuvatieteen professori ja mediatutkija Anu Koivunen.

”Ongelmat ovat molemmissa maissa samat: alan kannattavuus, journalistin ammatin ja ansaintalogiikan muutokset, mutta mediapoliittisten selvitysten lähtökohdat ovat täysin erilaiset.”

Koivusen mukaan Suomessa median tulevaisuuteen liittyvä valmistelu tapahtuu suljetusti ja julkisuudelta piilossa. Työnsä jo tehnyt Anssi Vanjoen työryhmä ja parhaillaan istuva Arto Satosen (kok.) johtama, Ylen tulevaisuutta pohtiva parlamentaarinen työryhmä edustavat suomalaista asennetta.

”Vanjoen raportin keskiössä ovat kuluttajat ja markkinat, ja mediapolitiikan tärkeimmäksi tehtäväksi määritellään reilun kilpailuympäristön takaaminen”, Koivunen sanoo.

”Ruotsissa taas korostetaan kansalaisten mediakäyttöä ja oikeutta monipuoliseen journalismiin.”

 

Ruotsissa maan hallitus on asettanut median tilaa ja tulevaisuutta pohtivan työryhmän. Tätä työtä johtaa Anette Novak. Hän on yksityisen konsulttiyrityksen toimitusjohtaja ja entinen Norran-lehden päätoimittaja.

Ruotsin mediaselvitys – Medieutredningen – on pitkä ja avoin prosessi, jonka ensimmäinen mietintö Mediakansalaiset ja tiedotusvälineet on 360-sivuinen katsaus maan mediakenttään. Työ on määrä saada päätökseen tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Suomessa julkista lehdistötukea on määrätietoisesti vähennetty. Ruotsissa tukien taso on säilynyt, ja niitä maksetaan ainakin vuoteen 2019 asti. Novakin työryhmän välimietinnössä ehdotetaan jakelukanavista riippumattoman mediatuen säilyttämistä myös jatkossa.

Journalistille antamassaan haastattelussa Anette Novak toteaa, että mediatuelle on vahvat yhteiskunnalliset perusteet: demokratian tukeminen ja tiedonvälityksen laadun varmistaminen.

”Mediatukea tulisi antaa tiedotusvälineille, jotka lisäävät tiedonvälityksen monipuolisuutta ja kertovat yhteiskunnan keskeisistä kehityskuluista, jotta kansalaiset voisivat toimia aktiivisina vaikuttajina”, Novak sanoo.

”Tukea tarvitsevat myös vallanpitäjien kriittiset tarkkailijat.”

 

Mediatyöryhmä on julkaissut myös erillisen Ruotsin yleisradiotoimintaa koskevan muistion. Julkisen palvelun yhtiöt Sveriges Television, Sveriges Radio ja Utbildningsradion ovat Ruotsissa samanlaisen tarkastelun kohteena kuin Yleisradio Suomessa.

Rahoituksen osalta yhtenä vaihtoehtona on esitetty ”Yle-veroa” nykyisin käytössä olevan lupamaksun tilalle. Julkisessa keskustelussa on Suomen malli nähty myös ongelmallisena, koska siinä on vahva poliittisen ohjauksen maku.

”Ylen rahoitus ei ole ollut ennustettavaa, indeksikorotuksista on luovuttu, ja johtavat poliitikot ovat esittäneet Ylen rahoituksen ja tehtävien karsimista”, Koivunen sanoo.

Novakin mukaan julkisen palvelun yhtiöiden rooli on entistä tärkeämpi aikana, jolloin kaupallinen media on suhteellisesti heikentynyt. Hän viittaa myös mielipidetiedusteluihin, joiden mukaan kansalaiset luottavat julkisen palvelun yhtiöihin.

Novak näkee vahvan yleisradiotoiminnan erityisen tärkeäksi tällaisena aikana, jolloin fakta ja fiktio sekoittuvat, salaliittoteoriat jylläävät ja media hakee muotoaan verkkoympäristöissä.

”Julkisen palvelun yhtiöiden tutkivan journalismin roolia tulisi vahvistaa ja niiden riippumattomuutta tulisi varjella nykyistä paremmin”, Novak sanoo.

Ruotsin mediaselvitys

Työryhmän tehtävänä on esittää, miten taataan ruotsalaisen median tulevaisuus, kun nykymuotoinen paperilehdille myönnettävä yhteiskunnan tuki loppuu 2019.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen televisionkatselu ja paperilehtien lukeminen romahtavat vuosikymmenen kuluessa. Mediankulutus siirtyy verkkoon.

Työryhmää johtaa tutkimuslaitos Interactive Instituten toimitusjohtaja Anette Novak.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta