Suomessa median tulevaisuuden suunnittelu tapahtuu suljetusti ja julkisuudelta piilossa, mediatutkija Anu Koivunen huomauttaa.

Kansalaiset unohdettu mediaselvityksistä

Ruotsin mediaselvitys

Työryhmän tehtävänä on esittää, miten taataan ruotsalaisen median tulevaisuus, kun nykymuotoinen paperilehdille myönnettävä yhteiskunnan tuki loppuu 2019.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen televisionkatselu ja paperilehtien lukeminen romahtavat vuosikymmenen kuluessa. Mediankulutus siirtyy verkkoon.

Työryhmää johtaa tutkimuslaitos Interactive Instituten toimitusjohtaja Anette Novak.

JOURNALISTI
19.5.2016

Marcus Floman, teksti
Makan E-Rahmati, kuva

Suomen mediapolitiikan tärkein tavoite on kilpailuympäristön turvaaminen. Ruotsissa korostetaan kansalaisen oikeutta journalismiin.

Suomen ja Ruotsin linjaukset julkisesti tuetun median tulevaisuudesta poikkeavat toisistaan perustavanlaatuisesti, arvioi Tukholman yliopiston elokuvatieteen professori ja mediatutkija Anu Koivunen.

”Ongelmat ovat molemmissa maissa samat: alan kannattavuus, journalistin ammatin ja ansaintalogiikan muutokset, mutta mediapoliittisten selvitysten lähtökohdat ovat täysin erilaiset.”

Koivusen mukaan Suomessa median tulevaisuuteen liittyvä valmistelu tapahtuu suljetusti ja julkisuudelta piilossa. Työnsä jo tehnyt Anssi Vanjoen työryhmä ja parhaillaan istuva Arto Satosen (kok.) johtama, Ylen tulevaisuutta pohtiva parlamentaarinen työryhmä edustavat suomalaista asennetta.

”Vanjoen raportin keskiössä ovat kuluttajat ja markkinat, ja mediapolitiikan tärkeimmäksi tehtäväksi määritellään reilun kilpailuympäristön takaaminen”, Koivunen sanoo.

”Ruotsissa taas korostetaan kansalaisten mediakäyttöä ja oikeutta monipuoliseen journalismiin.”

 

Ruotsissa maan hallitus on asettanut median tilaa ja tulevaisuutta pohtivan työryhmän. Tätä työtä johtaa Anette Novak. Hän on yksityisen konsulttiyrityksen toimitusjohtaja ja entinen Norran-lehden päätoimittaja.

Ruotsin mediaselvitys – Medieutredningen – on pitkä ja avoin prosessi, jonka ensimmäinen mietintö Mediakansalaiset ja tiedotusvälineet on 360-sivuinen katsaus maan mediakenttään. Työ on määrä saada päätökseen tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Suomessa julkista lehdistötukea on määrätietoisesti vähennetty. Ruotsissa tukien taso on säilynyt, ja niitä maksetaan ainakin vuoteen 2019 asti. Novakin työryhmän välimietinnössä ehdotetaan jakelukanavista riippumattoman mediatuen säilyttämistä myös jatkossa.

Journalistille antamassaan haastattelussa Anette Novak toteaa, että mediatuelle on vahvat yhteiskunnalliset perusteet: demokratian tukeminen ja tiedonvälityksen laadun varmistaminen.

”Mediatukea tulisi antaa tiedotusvälineille, jotka lisäävät tiedonvälityksen monipuolisuutta ja kertovat yhteiskunnan keskeisistä kehityskuluista, jotta kansalaiset voisivat toimia aktiivisina vaikuttajina”, Novak sanoo.

”Tukea tarvitsevat myös vallanpitäjien kriittiset tarkkailijat.”

 

Mediatyöryhmä on julkaissut myös erillisen Ruotsin yleisradiotoimintaa koskevan muistion. Julkisen palvelun yhtiöt Sveriges Television, Sveriges Radio ja Utbildningsradion ovat Ruotsissa samanlaisen tarkastelun kohteena kuin Yleisradio Suomessa.

Rahoituksen osalta yhtenä vaihtoehtona on esitetty ”Yle-veroa” nykyisin käytössä olevan lupamaksun tilalle. Julkisessa keskustelussa on Suomen malli nähty myös ongelmallisena, koska siinä on vahva poliittisen ohjauksen maku.

”Ylen rahoitus ei ole ollut ennustettavaa, indeksikorotuksista on luovuttu, ja johtavat poliitikot ovat esittäneet Ylen rahoituksen ja tehtävien karsimista”, Koivunen sanoo.

Novakin mukaan julkisen palvelun yhtiöiden rooli on entistä tärkeämpi aikana, jolloin kaupallinen media on suhteellisesti heikentynyt. Hän viittaa myös mielipidetiedusteluihin, joiden mukaan kansalaiset luottavat julkisen palvelun yhtiöihin.

Novak näkee vahvan yleisradiotoiminnan erityisen tärkeäksi tällaisena aikana, jolloin fakta ja fiktio sekoittuvat, salaliittoteoriat jylläävät ja media hakee muotoaan verkkoympäristöissä.

”Julkisen palvelun yhtiöiden tutkivan journalismin roolia tulisi vahvistaa ja niiden riippumattomuutta tulisi varjella nykyistä paremmin”, Novak sanoo.

Ruotsin mediaselvitys

Työryhmän tehtävänä on esittää, miten taataan ruotsalaisen median tulevaisuus, kun nykymuotoinen paperilehdille myönnettävä yhteiskunnan tuki loppuu 2019.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen televisionkatselu ja paperilehtien lukeminen romahtavat vuosikymmenen kuluessa. Mediankulutus siirtyy verkkoon.

Työryhmää johtaa tutkimuslaitos Interactive Instituten toimitusjohtaja Anette Novak.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta