Suomessa median tulevaisuuden suunnittelu tapahtuu suljetusti ja julkisuudelta piilossa, mediatutkija Anu Koivunen huomauttaa.

Kansalaiset unohdettu mediaselvityksistä

Ruotsin mediaselvitys

Työryhmän tehtävänä on esittää, miten taataan ruotsalaisen median tulevaisuus, kun nykymuotoinen paperilehdille myönnettävä yhteiskunnan tuki loppuu 2019.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen televisionkatselu ja paperilehtien lukeminen romahtavat vuosikymmenen kuluessa. Mediankulutus siirtyy verkkoon.

Työryhmää johtaa tutkimuslaitos Interactive Instituten toimitusjohtaja Anette Novak.

JOURNALISTI
19.5.2016

Marcus Floman, teksti
Makan E-Rahmati, kuva

Suomen mediapolitiikan tärkein tavoite on kilpailuympäristön turvaaminen. Ruotsissa korostetaan kansalaisen oikeutta journalismiin.

Suomen ja Ruotsin linjaukset julkisesti tuetun median tulevaisuudesta poikkeavat toisistaan perustavanlaatuisesti, arvioi Tukholman yliopiston elokuvatieteen professori ja mediatutkija Anu Koivunen.

”Ongelmat ovat molemmissa maissa samat: alan kannattavuus, journalistin ammatin ja ansaintalogiikan muutokset, mutta mediapoliittisten selvitysten lähtökohdat ovat täysin erilaiset.”

Koivusen mukaan Suomessa median tulevaisuuteen liittyvä valmistelu tapahtuu suljetusti ja julkisuudelta piilossa. Työnsä jo tehnyt Anssi Vanjoen työryhmä ja parhaillaan istuva Arto Satosen (kok.) johtama, Ylen tulevaisuutta pohtiva parlamentaarinen työryhmä edustavat suomalaista asennetta.

”Vanjoen raportin keskiössä ovat kuluttajat ja markkinat, ja mediapolitiikan tärkeimmäksi tehtäväksi määritellään reilun kilpailuympäristön takaaminen”, Koivunen sanoo.

”Ruotsissa taas korostetaan kansalaisten mediakäyttöä ja oikeutta monipuoliseen journalismiin.”

 

Ruotsissa maan hallitus on asettanut median tilaa ja tulevaisuutta pohtivan työryhmän. Tätä työtä johtaa Anette Novak. Hän on yksityisen konsulttiyrityksen toimitusjohtaja ja entinen Norran-lehden päätoimittaja.

Ruotsin mediaselvitys – Medieutredningen – on pitkä ja avoin prosessi, jonka ensimmäinen mietintö Mediakansalaiset ja tiedotusvälineet on 360-sivuinen katsaus maan mediakenttään. Työ on määrä saada päätökseen tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Suomessa julkista lehdistötukea on määrätietoisesti vähennetty. Ruotsissa tukien taso on säilynyt, ja niitä maksetaan ainakin vuoteen 2019 asti. Novakin työryhmän välimietinnössä ehdotetaan jakelukanavista riippumattoman mediatuen säilyttämistä myös jatkossa.

Journalistille antamassaan haastattelussa Anette Novak toteaa, että mediatuelle on vahvat yhteiskunnalliset perusteet: demokratian tukeminen ja tiedonvälityksen laadun varmistaminen.

”Mediatukea tulisi antaa tiedotusvälineille, jotka lisäävät tiedonvälityksen monipuolisuutta ja kertovat yhteiskunnan keskeisistä kehityskuluista, jotta kansalaiset voisivat toimia aktiivisina vaikuttajina”, Novak sanoo.

”Tukea tarvitsevat myös vallanpitäjien kriittiset tarkkailijat.”

 

Mediatyöryhmä on julkaissut myös erillisen Ruotsin yleisradiotoimintaa koskevan muistion. Julkisen palvelun yhtiöt Sveriges Television, Sveriges Radio ja Utbildningsradion ovat Ruotsissa samanlaisen tarkastelun kohteena kuin Yleisradio Suomessa.

Rahoituksen osalta yhtenä vaihtoehtona on esitetty ”Yle-veroa” nykyisin käytössä olevan lupamaksun tilalle. Julkisessa keskustelussa on Suomen malli nähty myös ongelmallisena, koska siinä on vahva poliittisen ohjauksen maku.

”Ylen rahoitus ei ole ollut ennustettavaa, indeksikorotuksista on luovuttu, ja johtavat poliitikot ovat esittäneet Ylen rahoituksen ja tehtävien karsimista”, Koivunen sanoo.

Novakin mukaan julkisen palvelun yhtiöiden rooli on entistä tärkeämpi aikana, jolloin kaupallinen media on suhteellisesti heikentynyt. Hän viittaa myös mielipidetiedusteluihin, joiden mukaan kansalaiset luottavat julkisen palvelun yhtiöihin.

Novak näkee vahvan yleisradiotoiminnan erityisen tärkeäksi tällaisena aikana, jolloin fakta ja fiktio sekoittuvat, salaliittoteoriat jylläävät ja media hakee muotoaan verkkoympäristöissä.

”Julkisen palvelun yhtiöiden tutkivan journalismin roolia tulisi vahvistaa ja niiden riippumattomuutta tulisi varjella nykyistä paremmin”, Novak sanoo.

Ruotsin mediaselvitys

Työryhmän tehtävänä on esittää, miten taataan ruotsalaisen median tulevaisuus, kun nykymuotoinen paperilehdille myönnettävä yhteiskunnan tuki loppuu 2019.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen televisionkatselu ja paperilehtien lukeminen romahtavat vuosikymmenen kuluessa. Mediankulutus siirtyy verkkoon.

Työryhmää johtaa tutkimuslaitos Interactive Instituten toimitusjohtaja Anette Novak.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta