Vesa Heikkinen, teksti
vesa.pekka.heikkinen@luukku.com
Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.
Tohtoreiden kannattaa verkostoitua. Aivotreeni kannattaa aloittaa viimeistään keski-ikäisenä. Alkkareissa ei kannata nukkua.
Journalistisissa teksteissä on yllin kyllin puhetta siitä, mikä kannattaa. Tämä ketuttaa monia. Miksi?
Kannattaa-verbillä on paljon merkityksiä: kantaa, tukea, auttaa, olla tuottavaa, antaa kannatuksensa ja niin edelleen. Esimerkeissäni on kuitenkin kyse merkityksistä ’olla paikallaan’ ja ’hyödyttää’. Jonkin tekeminen kuuluu asiaan ja on jopa hyödyllistä.
Kannattaa-verbiä käytetään näissä merkityksissä yleensä vain yksikön kolmannen persoonan lauseissa: Lukeminen kannattaa aina. Lääkkeet kannattaa ottaa ajallaan.
Mainitunlaiset lauseet näyttäytyvät helposti yleispätevinä totuuksina. Kannattaa on tällaisessa käytössä – kuten me kielentutkijat sanomme – nesessiivinen ilmaus: kyse on siis pakoista, velvollisuuksista ja välttämättömyyksistä.
Yllättävän paljon tätä ”NN:n kannattaa tehdä jotakin” -rakennetta käytetään myös sellaisissa yhteyksissä, joissa NN:llä ei oikein ole realistista mahdollisuutta toimia kuvatulla tavalla. Mitä uniongelmaisen pitäisi ajatella neuvosta, jonka mukaan kannattaa nukkua riittävästi? Mitä köyhän pitäisi ajatella ohjeesta hankkia sijoitusasunto vanhuuden turvaksi?
Kannattaa-lauseet ovat usein paitsi velvoittavia myös olettavia. Ärsyttävimmillään ne sisältävät stereotyyppisiä käsityksiä ihmisryhmistä ja ajattelutavoista.
Kannattaa-lauseiden laatijasta saattaa muodostua kuva kaikkitietävänä kertojana, joka jumalaisesta ylhäisyydestään latelee vastaansanomattomia ja velvoittavia viisauksiaan tolloille talliaisille. Kannattaako journalistin olla nesessiivinen?
Journalistiliiton historiateos Ei mikään yhden illan juttu on julkaistu.
Sevendays stall av bloggare har fått förstärkning av HSS Medias vd Anna-Mari Karhunen.
Det blir som tidigare år en hel del journalistframträdanden på bokmässan i Helsingfors.
Suomen Journalistiliiton