Kannattaako?

JOURNALISTI
19.5.2016

Vesa Heikkinen, teksti

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Tohtoreiden kannattaa verkostoitua. Aivotreeni kannattaa aloittaa viimeistään keski-ikäisenä. Alkkareissa ei kannata nukkua.

Journalistisissa teksteissä on yllin kyllin puhetta siitä, mikä kannattaa. Tämä ketuttaa monia. Miksi?

Kannattaa-verbillä on paljon merkityksiä: kantaa, tukea, auttaa, olla tuottavaa, antaa kannatuksensa ja niin edelleen. Esimerkeissäni on kuitenkin kyse merkityksistä ’olla paikallaan’ ja ’hyödyttää’. Jonkin tekeminen kuuluu asiaan ja on jopa hyödyllistä.

Kannattaa-verbiä käytetään näissä merkityksissä yleensä vain yksikön kolmannen persoonan lauseissa: Lukeminen kannattaa aina. Lääkkeet kannattaa ottaa ajallaan.

Mainitunlaiset lauseet näyttäytyvät helposti yleispätevinä totuuksina. Kannattaa on tällaisessa käytössä – kuten me kielentutkijat sanomme – nesessiivinen ilmaus: kyse on siis pakoista, velvollisuuksista ja välttämättömyyksistä.

Yllättävän paljon tätä ”NN:n kannattaa tehdä jotakin” -rakennetta käytetään myös sellaisissa yhteyksissä, joissa NN:llä ei oikein ole realistista mahdollisuutta toimia kuvatulla tavalla. Mitä uniongelmaisen pitäisi ajatella neuvosta, jonka mukaan kannattaa nukkua riittävästi? Mitä köyhän pitäisi ajatella ohjeesta hankkia sijoitusasunto vanhuuden turvaksi?

Kannattaa-lauseet ovat usein paitsi velvoittavia myös olettavia. Ärsyttävimmillään ne sisältävät stereotyyppisiä käsityksiä ihmisryhmistä ja ajattelutavoista.

Kannattaa-lauseiden laatijasta saattaa muodostua kuva kaikkitietävänä kertojana, joka jumalaisesta ylhäisyydestään latelee vastaansanomattomia ja velvoittavia viisauksiaan tolloille talliaisille. Kannattaako journalistin olla nesessiivinen?



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta