Mikko Gustafsson työskentelee STT:ssa oikeusjournalismin erikoistoimittajana, mikä tarkoittaa suunnittelua ja pidempien juttujen tekemistä. ”Mutta välillä vaihdamme niin, että oikeuden ’pikavuoroa’ tekevät toimittajatkin pääsevät esimerkiksi käymään oikeudessa. Siten työ on reilumpaa ja mielekkäämpää.”

Iso tykki puhumaan

Mikko Gustafsson, 30

Oikeusjournalismin erikoistoimittaja STT:ssa, jossa toiminut myös talouden ja politiikan toimittajana.

Opiskellut journalistiikkaa Tampereen yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltaan klassinen kitaristi.

Kirjoittanut Jantso Jokelinin kanssa kirjan Keputabu – Latteliberaalien matka keskustalaiseen sielunmaisemaan.

Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin festivaalijohtaja.

JOURNALISTI
19.5.2016

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Vaikka rooliimme uutiskilpailussa kuuluu, että juttujen pitäisi olla ensimmäisenä ulkona, Terhi Kiemungin lähettämän tiedotteen motiiveja piti pysähtyä miettimään, kertoo STT:n Mikko Gustafsson jutustaan.

”Vaikka rooliimme uutiskilpailussa kuuluu, että juttujen pitäisi olla ensimmäisenä ulkona, Terhi Kiemungin lähettämän tiedotteen motiiveja piti pysähtyä miettimään. Lisäksi sattui olemaan aprillipäivä, joka on nopeuteen perustuvassa organisaatiossa aina ’hauska’ lisähaaste, kun kaikesta pitää miettiä, onko tämä totta vai pilaa”, sanoo STT:n oikeustoimittaja Mikko Gustafsson.

”Tutkintapyyntö omista kirjoituksista ja siitä tiedottaminen on mediatempaus, jota emme halunneet käsitellä Kiemungin ehdoilla vaan kriittisesti arvioiden. Sopivaa asiantuntijaa miettiessäni tiesin, että valtakunnansyyttäjän haastatteleminen on ’iso tykki’, jota ei pidä koko ajan käyttää. Lopulta kuitenkin soitin Matti Nissiselle, koska poliisikin usein konsultoi sananvapausasioissa valtakunnansyyttäjänvirastoa.

Uumoilin myös, että Kiemungin pyynnöllä saattaa olla sitä itseään laajempia seurauksia, ja siksi asiaan oli hyvä saada heti viranomaisen kanta. Poliittisen keskustelun koveneminen voi houkutella nojaamaan lakikirjaan ja hakemaan oikeudesta päätöksiä tukemaan omaa näkemystä. Nissinen sanoikin suoraan, että rikoslaki ei määritä arvoja ja ismejä eikä syyttäjälaitos tahdo yleiseksi moraalinvartijaksi.

Jutun julkaisivat muun muassa MTV, Iltalehti ja Turun Sanomat. Kaksi ensimmäistä muutti alkuperäisen otsikon, mikä on tietenkin sallittua. Se, että uudet otsikot antoivat ymmärtää Nissisen kommentoineen Kiemungin tapausta suoraan, oli ongelmallista, koska poliisi ei ollut vielä edes ehtinyt kirjata tutkintapyyntöä järjestelmiinsä.

Oikeusjournalismissa on tärkeää tarkkuus siinä, mitä milloinkin kommentoidaan ja siinä, että epäillyt ovat epäiltyjä, eivät syyllisiä, kunnes oikeus sen päättää. Virheistä vastataan lukijoille ja niille, joista kirjoitetaan, viime kädessä oikeudessa. Tässä haluan hoitaa tonttini hyvin.

STT:ssa jutut menevät usein julki ilman toimittajan nimeä, mutta olen jo tottunut siihen. Viihdyn täällä, koska teemme uutistyötä kunnianhimoisesti ja tartumme tuhteihin aiheisiin.”

Mikko Gustafsson, 30

Oikeusjournalismin erikoistoimittaja STT:ssa, jossa toiminut myös talouden ja politiikan toimittajana.

Opiskellut journalistiikkaa Tampereen yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltaan klassinen kitaristi.

Kirjoittanut Jantso Jokelinin kanssa kirjan Keputabu – Latteliberaalien matka keskustalaiseen sielunmaisemaan.

Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin festivaalijohtaja.

Janne Zareffin valinta

Ylen toimittaja Janne Zareff valitsi esiteltäväksi STT:n oi-keustoimittajan Mikko Gustafssonin jutun Syyttäjälaitos ei halua ryhtyä itsepesun välineeksi.

”Perussuomalainen Terhi Kiemunki antaa ymmärtää, että ellei poliisi tutki häntä kiihottamisesta kansaryhmää vastaan ja tuomioistuin häntä tuomitse, ei hänen kirjoittelunsa ole voinut olla rasistista.

Jutussa on mietitty, mikä oikeastaan on poliitikon väite ja selvitelty, pitääkö se paikkansa. Näkisin mielelläni vastaavaa kyseenalaistamista muissakin asiakysymyksissä. Julkiselle keskustelulle tekisi erittäin hyvää, jos tähän kyettäisiin journalismissa säännönmukaisesti.”



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta