Mikko Gustafsson työskentelee STT:ssa oikeusjournalismin erikoistoimittajana, mikä tarkoittaa suunnittelua ja pidempien juttujen tekemistä. ”Mutta välillä vaihdamme niin, että oikeuden ’pikavuoroa’ tekevät toimittajatkin pääsevät esimerkiksi käymään oikeudessa. Siten työ on reilumpaa ja mielekkäämpää.”

Iso tykki puhumaan

Mikko Gustafsson, 30

Oikeusjournalismin erikoistoimittaja STT:ssa, jossa toiminut myös talouden ja politiikan toimittajana.

Opiskellut journalistiikkaa Tampereen yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltaan klassinen kitaristi.

Kirjoittanut Jantso Jokelinin kanssa kirjan Keputabu – Latteliberaalien matka keskustalaiseen sielunmaisemaan.

Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin festivaalijohtaja.

JOURNALISTI
19.5.2016

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Vaikka rooliimme uutiskilpailussa kuuluu, että juttujen pitäisi olla ensimmäisenä ulkona, Terhi Kiemungin lähettämän tiedotteen motiiveja piti pysähtyä miettimään, kertoo STT:n Mikko Gustafsson jutustaan.

”Vaikka rooliimme uutiskilpailussa kuuluu, että juttujen pitäisi olla ensimmäisenä ulkona, Terhi Kiemungin lähettämän tiedotteen motiiveja piti pysähtyä miettimään. Lisäksi sattui olemaan aprillipäivä, joka on nopeuteen perustuvassa organisaatiossa aina ’hauska’ lisähaaste, kun kaikesta pitää miettiä, onko tämä totta vai pilaa”, sanoo STT:n oikeustoimittaja Mikko Gustafsson.

”Tutkintapyyntö omista kirjoituksista ja siitä tiedottaminen on mediatempaus, jota emme halunneet käsitellä Kiemungin ehdoilla vaan kriittisesti arvioiden. Sopivaa asiantuntijaa miettiessäni tiesin, että valtakunnansyyttäjän haastatteleminen on ’iso tykki’, jota ei pidä koko ajan käyttää. Lopulta kuitenkin soitin Matti Nissiselle, koska poliisikin usein konsultoi sananvapausasioissa valtakunnansyyttäjänvirastoa.

Uumoilin myös, että Kiemungin pyynnöllä saattaa olla sitä itseään laajempia seurauksia, ja siksi asiaan oli hyvä saada heti viranomaisen kanta. Poliittisen keskustelun koveneminen voi houkutella nojaamaan lakikirjaan ja hakemaan oikeudesta päätöksiä tukemaan omaa näkemystä. Nissinen sanoikin suoraan, että rikoslaki ei määritä arvoja ja ismejä eikä syyttäjälaitos tahdo yleiseksi moraalinvartijaksi.

Jutun julkaisivat muun muassa MTV, Iltalehti ja Turun Sanomat. Kaksi ensimmäistä muutti alkuperäisen otsikon, mikä on tietenkin sallittua. Se, että uudet otsikot antoivat ymmärtää Nissisen kommentoineen Kiemungin tapausta suoraan, oli ongelmallista, koska poliisi ei ollut vielä edes ehtinyt kirjata tutkintapyyntöä järjestelmiinsä.

Oikeusjournalismissa on tärkeää tarkkuus siinä, mitä milloinkin kommentoidaan ja siinä, että epäillyt ovat epäiltyjä, eivät syyllisiä, kunnes oikeus sen päättää. Virheistä vastataan lukijoille ja niille, joista kirjoitetaan, viime kädessä oikeudessa. Tässä haluan hoitaa tonttini hyvin.

STT:ssa jutut menevät usein julki ilman toimittajan nimeä, mutta olen jo tottunut siihen. Viihdyn täällä, koska teemme uutistyötä kunnianhimoisesti ja tartumme tuhteihin aiheisiin.”

Mikko Gustafsson, 30

Oikeusjournalismin erikoistoimittaja STT:ssa, jossa toiminut myös talouden ja politiikan toimittajana.

Opiskellut journalistiikkaa Tampereen yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltaan klassinen kitaristi.

Kirjoittanut Jantso Jokelinin kanssa kirjan Keputabu – Latteliberaalien matka keskustalaiseen sielunmaisemaan.

Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin festivaalijohtaja.

Janne Zareffin valinta

Ylen toimittaja Janne Zareff valitsi esiteltäväksi STT:n oi-keustoimittajan Mikko Gustafssonin jutun Syyttäjälaitos ei halua ryhtyä itsepesun välineeksi.

”Perussuomalainen Terhi Kiemunki antaa ymmärtää, että ellei poliisi tutki häntä kiihottamisesta kansaryhmää vastaan ja tuomioistuin häntä tuomitse, ei hänen kirjoittelunsa ole voinut olla rasistista.

Jutussa on mietitty, mikä oikeastaan on poliitikon väite ja selvitelty, pitääkö se paikkansa. Näkisin mielelläni vastaavaa kyseenalaistamista muissakin asiakysymyksissä. Julkiselle keskustelulle tekisi erittäin hyvää, jos tähän kyettäisiin journalismissa säännönmukaisesti.”



2 2020
Arkisto

Lakkoilisitko freelancerin oikeuksien puolesta?

”Jos lakkoon päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta”, kysyy Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Kotimaisella mediakentällä käy kauppa

Mediayhtiöt ovat käyneet 2010-luvulla ahkerasti kauppaa. Helmikuussa Sanoma ilmoitti ostavansa Alman jäljellä olevat maakunta- ja paikallislehdet.

Olet vähän eettisempi kuin muut keskimäärin, Eero Hyvönen

Julkisen sanan neuvoston uusi puheenjohtaja on kannustava esimies, jolla oli ennen paljon mielipiteitä. Nyt hänellä on vain faktoja.

Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Finlandssvensk buskvegetation

Mediehusen i Svenskfinland har två alternativ, skiver Dan Lolax – vara relevanta eller tyna bort.

Ennemmin lähden lenkille kuin sahaan omaa jalkaani poikki

Lauri Rotkon saama työtarjous kertoo ajasta, jossa yhä useampi varsinkin lehdistölle työskentelevä free juoksee itseään hengiltä. ”Kurjistuminen on edennyt asteittain viimeiset viisitoista vuotta”, Rotko kirjoittaa kolumnissaan.

Medlemmarnas klara budskap avgörande i förhandlingarna

Finlands Journalistförbund stod på sig i sina krav om att semestrarna ska bibehållas och konkurrenskraftstimmarna (kiky-timmarna) ska slopas.

Toimittaja ei aina ole taivutuksen airut

Suosituksista tulee helposti museotavaraa, jos ne eivät lainkaan mukaudu kielenkäyttäjien todellisuuteen.

Mutta katsopas tuota hauvaa

Ensimmäisenä Pekka Virolaisen mieleen tullut small talk -lause ei välttämättä ollut paras.

Kiitos tuli, rahaa ei – sitten juristi puuttui peliin

”Journalistiliiton freelancereista vastaavan juristin toimenkuvaan kuuluu monenlaisiin kysymyksiin vastaaminen. Suurin osa niistä liittyy kuitenkin rahaan”, kirjoittaa Hannu Hallamaa.

Tv-kerronnan kehittäminen oli uran punainen lanka

Kuolleita: Toimittaja-ohjaaja Riika Nikkarinen 17. 11. 1969 Hyvinkää – 25. 1. 2020 Helsinki

Visade vägen till Pressklubben

Döda: Journalist Sture Magnus Gadd 04. 08. 1945 Helsingfors – 30. 01. 2020 Helsingfors

Yksi jakelukerta päivässä kelpaisi monelle

Mediataloja närästävät Postin jatkuvat hinnankorotukset.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta