Mikko Gustafsson työskentelee STT:ssa oikeusjournalismin erikoistoimittajana, mikä tarkoittaa suunnittelua ja pidempien juttujen tekemistä. ”Mutta välillä vaihdamme niin, että oikeuden ’pikavuoroa’ tekevät toimittajatkin pääsevät esimerkiksi käymään oikeudessa. Siten työ on reilumpaa ja mielekkäämpää.”

Iso tykki puhumaan

Mikko Gustafsson, 30

Oikeusjournalismin erikoistoimittaja STT:ssa, jossa toiminut myös talouden ja politiikan toimittajana.

Opiskellut journalistiikkaa Tampereen yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltaan klassinen kitaristi.

Kirjoittanut Jantso Jokelinin kanssa kirjan Keputabu – Latteliberaalien matka keskustalaiseen sielunmaisemaan.

Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin festivaalijohtaja.

JOURNALISTI
19.5.2016

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Vaikka rooliimme uutiskilpailussa kuuluu, että juttujen pitäisi olla ensimmäisenä ulkona, Terhi Kiemungin lähettämän tiedotteen motiiveja piti pysähtyä miettimään, kertoo STT:n Mikko Gustafsson jutustaan.

”Vaikka rooliimme uutiskilpailussa kuuluu, että juttujen pitäisi olla ensimmäisenä ulkona, Terhi Kiemungin lähettämän tiedotteen motiiveja piti pysähtyä miettimään. Lisäksi sattui olemaan aprillipäivä, joka on nopeuteen perustuvassa organisaatiossa aina ’hauska’ lisähaaste, kun kaikesta pitää miettiä, onko tämä totta vai pilaa”, sanoo STT:n oikeustoimittaja Mikko Gustafsson.

”Tutkintapyyntö omista kirjoituksista ja siitä tiedottaminen on mediatempaus, jota emme halunneet käsitellä Kiemungin ehdoilla vaan kriittisesti arvioiden. Sopivaa asiantuntijaa miettiessäni tiesin, että valtakunnansyyttäjän haastatteleminen on ’iso tykki’, jota ei pidä koko ajan käyttää. Lopulta kuitenkin soitin Matti Nissiselle, koska poliisikin usein konsultoi sananvapausasioissa valtakunnansyyttäjänvirastoa.

Uumoilin myös, että Kiemungin pyynnöllä saattaa olla sitä itseään laajempia seurauksia, ja siksi asiaan oli hyvä saada heti viranomaisen kanta. Poliittisen keskustelun koveneminen voi houkutella nojaamaan lakikirjaan ja hakemaan oikeudesta päätöksiä tukemaan omaa näkemystä. Nissinen sanoikin suoraan, että rikoslaki ei määritä arvoja ja ismejä eikä syyttäjälaitos tahdo yleiseksi moraalinvartijaksi.

Jutun julkaisivat muun muassa MTV, Iltalehti ja Turun Sanomat. Kaksi ensimmäistä muutti alkuperäisen otsikon, mikä on tietenkin sallittua. Se, että uudet otsikot antoivat ymmärtää Nissisen kommentoineen Kiemungin tapausta suoraan, oli ongelmallista, koska poliisi ei ollut vielä edes ehtinyt kirjata tutkintapyyntöä järjestelmiinsä.

Oikeusjournalismissa on tärkeää tarkkuus siinä, mitä milloinkin kommentoidaan ja siinä, että epäillyt ovat epäiltyjä, eivät syyllisiä, kunnes oikeus sen päättää. Virheistä vastataan lukijoille ja niille, joista kirjoitetaan, viime kädessä oikeudessa. Tässä haluan hoitaa tonttini hyvin.

STT:ssa jutut menevät usein julki ilman toimittajan nimeä, mutta olen jo tottunut siihen. Viihdyn täällä, koska teemme uutistyötä kunnianhimoisesti ja tartumme tuhteihin aiheisiin.”

Mikko Gustafsson, 30

Oikeusjournalismin erikoistoimittaja STT:ssa, jossa toiminut myös talouden ja politiikan toimittajana.

Opiskellut journalistiikkaa Tampereen yliopistossa. Aiemmalta koulutukseltaan klassinen kitaristi.

Kirjoittanut Jantso Jokelinin kanssa kirjan Keputabu – Latteliberaalien matka keskustalaiseen sielunmaisemaan.

Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin festivaalijohtaja.

Janne Zareffin valinta

Ylen toimittaja Janne Zareff valitsi esiteltäväksi STT:n oi-keustoimittajan Mikko Gustafssonin jutun Syyttäjälaitos ei halua ryhtyä itsepesun välineeksi.

”Perussuomalainen Terhi Kiemunki antaa ymmärtää, että ellei poliisi tutki häntä kiihottamisesta kansaryhmää vastaan ja tuomioistuin häntä tuomitse, ei hänen kirjoittelunsa ole voinut olla rasistista.

Jutussa on mietitty, mikä oikeastaan on poliitikon väite ja selvitelty, pitääkö se paikkansa. Näkisin mielelläni vastaavaa kyseenalaistamista muissakin asiakysymyksissä. Julkiselle keskustelulle tekisi erittäin hyvää, jos tähän kyettäisiin journalismissa säännönmukaisesti.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta