Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut Riina Pesu, 18, keskittyy nyt pääsykoekirjoihin. ”Koe­tan myös pysyä uutisten syrjässä täysillä kiinni, jotta saan pohjaa sille, mitä pääsykoekirjoissa lukee.”

Harvenevassa joukossa

Haaga-Helia nousi suosikiksi

Korkeakoulujen yhteishaussa voi pyrkiä kuuteen eri koulutusohjelmaan, jotka pitää asettaa suosikkijärjestykseen.

Journalismikoulutuksen suosituin ykkösvaihtoehto oli tänä keväänä Haaga-Helian journalismin koulutusohjelma 239 ensisijaisella hakijalla. Yhteensä sinne pyrkii 814 hakijaa.

Haaga-Heliassa on myös eniten aloituspaikkoja eli 40. Seula on silti tiukin: sisään pääsee vain viisi prosenttia hakijoista.

JOURNALISTI
19.5.2016

Marja Honkonen, teksti
Tuukka Kiviranta, kuva

Journalismin korkeakouluopintoihin hakevien määrä putosi. Alalle pyrkivä luottaa, että aloituspaikkojen määrä on järkevä suhteessa työmahdollisuuksiin.

Toimittajaopiskelijaksi on tänä keväänä aiempaa helpompi päästä, sillä journalismi kiinnostaa koulutusalana yhä harvempaa.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston journalistiikan pääaineopiskelijaksi hakee 260 ihmistä, kun vielä 2013 luku oli 599. Kolmessa vuodessa hakijamäärä on vähentynyt yli puolella. Helsingin yliopiston ruotsinkielisen Soc&komin journalistiikan hakijoista on samassa ajassa kadonnut melkein 60 prosenttia. Tampereen yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kautta toimittajaksi mielii noin 40 prosenttia vähemmän hakijoita vuoteen 2013 verrattuna.

Soc&komin journalistiikan professorin Jaana Hujasen mukaan hakijat ovat hyvin tietoisia media-alan murroksesta ja siitä, että alalle työllistyminen on muuttunut.

Sama pätee opiskelijoihin, sanoo Tampereen yliopiston journalistiikan professori Ari Heinonen.

”Siitä media on pitänyt uutisoinnillaan itsekin huolen”, hän sanoo.

 

Suurin pudotus hakijamäärissä tapahtui vuosien 2014 ja 2015 välillä. Jyväskylän yliopiston journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotilan mukaan eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia hakujärjestelmän muututtua.

Keväästä 2015 lähtien hakijat ovat saaneet valita enintään kuusi hakukohdetta. Valintaa on siis tehtävä jo hakuvaiheessa.

Hakujärjestelmän muutos ei kuitenkaan yksin selitä laskua. Viime vuodesta pudotusta on korkeakoulusta riippuen 10 – 30 prosenttia, vaikka hakujärjestelmä pysyi samana.

Uotilan mukaan muutos vastaa pohjoismaista kehitystä. Yksinkertaista syytä hakijoiden määrän vähyyteen on hänen mukaansa hankala nimetä: osa on luonnollista aaltoliikettä, osa huolta alan tulevaisuudesta.

Turun ammattikorkeakoulussa hakijamäärä laski roimasti, kun journalismi sulautettiin media-alan koulutuksen erikoistumisalaksi vuonna 2014.

Poikkeus joukossa on HaagaHelian toimittajakoulutus. Siellä hakijamäärät ovat kahtena viime vuonna nousseet. Vuoteen 2013 verrattuna laskua tosin on – kuitenkin vain 9 prosenttia.

Journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi uskoo kiinnostuksen alaa kohtaan elpyvän. Haaga-Helia alkaa ensi keväästä lähtien tarjota journalismin ylempää amk-tutkintoa. Maisteriopintojen suosio on kasvanut esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.

Huolestuneita tilanteesta ei korkeakouluissa olla. Esimerkiksi Tampereella pääsykokeisiin osallistuvien hakijoiden määrä pysyi tänäkin vuonna lähes ennallaan. Hakijoiden uskotaan olevan aiempaa motivoituneempia.

”Meille määriä tärkeämpää on, että saamme opiskelijoiksi mahdollisimman lahjakasta ja motivoitunutta toimittaja-ainesta”, Panu Uotila sanoo.

 

Yksi toimittajan työstä haaveileva on Seinäjoen lukiosta valkolakin saava Riina Pesu, joka pyrkii tänä keväänä muun muassa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoihin. Hän on kiinnostunut viestintäalasta monipuolisesti, ja luottaa siksi työllistymiseen. Pesu uskoo yt-uutisten silti vaikuttavan monen hakupäätökseen.

”Harva hakee alalle, josta irtisanotaan porukkaa. Suurin paniikki opiskelupaikkaa hakiessa kuitenkin on, pääseekö ylipäätään minnekään vai jääkö vuodeksi tyhjän päälle.”

Opiskelupaikan valintaa nuoret punnitsevat Pesun mukaan järkevästi: valitaan ala, joka kiinnostaa, mutta josta voi löytää töitä.

”Luotan siihen, että sisälle otetaan sen verran, mikä on järkevää – että alalle työllistyy joskus”, hän sanoo.

Toimittajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä on pysynyt parin viime vuoden aikana lähes ennallaan. Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriötä selvittämään, onko tutkintojen määrä oikeassa suhteessa alan työtilanteeseen.

Korkeakouluista muistutetaan, että journalismiopinnot antavat valmiuksia monipuolisiin työtehtäviin. Viestinnän asiantuntijuudelle on kysyntää muuallakin kuin mediataloissa, professori Jaana Hujanen sanoo.

”Keskustelu julkisuudessa on ollut siinä mielessä harhaanjohtavaa, että puhutaan journalismin kriisistä, vaikka kyse on mediatalojen liiketoiminnan haasteista.”

Haaga-Helia nousi suosikiksi

Korkeakoulujen yhteishaussa voi pyrkiä kuuteen eri koulutusohjelmaan, jotka pitää asettaa suosikkijärjestykseen.

Journalismikoulutuksen suosituin ykkösvaihtoehto oli tänä keväänä Haaga-Helian journalismin koulutusohjelma 239 ensisijaisella hakijalla. Yhteensä sinne pyrkii 814 hakijaa.

Haaga-Heliassa on myös eniten aloituspaikkoja eli 40. Seula on silti tiukin: sisään pääsee vain viisi prosenttia hakijoista.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta