Harvenevassa joukossa

Journalismin korkeakouluopintoihin hakevien määrä putosi. Alalle pyrkivä luottaa, että aloituspaikkojen määrä on järkevä suhteessa työmahdollisuuksiin.

Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut Riina Pesu, 18, keskittyy nyt pääsykoekirjoihin. ”Koe­tan myös pysyä uutisten syrjässä täysillä kiinni, jotta saan pohjaa sille, mitä pääsykoekirjoissa lukee.”

Haaga-Helia nousi suosikiksi

Korkeakoulujen yhteishaussa voi pyrkiä kuuteen eri koulutusohjelmaan, jotka pitää asettaa suosikkijärjestykseen.

Journalismikoulutuksen suosituin ykkösvaihtoehto oli tänä keväänä Haaga-Helian journalismin koulutusohjelma 239 ensisijaisella hakijalla. Yhteensä sinne pyrkii 814 hakijaa.

Haaga-Heliassa on myös eniten aloituspaikkoja eli 40. Seula on silti tiukin: sisään pääsee vain viisi prosenttia hakijoista.

JOURNALISTI
19.5.2016

Marja Honkonen, teksti
Tuukka Kiviranta, kuva

Toimittajaopiskelijaksi on tänä keväänä aiempaa helpompi päästä, sillä journalismi kiinnostaa koulutusalana yhä harvempaa.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston journalistiikan pääaineopiskelijaksi hakee 260 ihmistä, kun vielä 2013 luku oli 599. Kolmessa vuodessa hakijamäärä on vähentynyt yli puolella. Helsingin yliopiston ruotsinkielisen Soc&komin journalistiikan hakijoista on samassa ajassa kadonnut melkein 60 prosenttia. Tampereen yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kautta toimittajaksi mielii noin 40 prosenttia vähemmän hakijoita vuoteen 2013 verrattuna.

Soc&komin journalistiikan professorin Jaana Hujasen mukaan hakijat ovat hyvin tietoisia media-alan murroksesta ja siitä, että alalle työllistyminen on muuttunut.

Sama pätee opiskelijoihin, sanoo Tampereen yliopiston journalistiikan professori Ari Heinonen.

”Siitä media on pitänyt uutisoinnillaan itsekin huolen”, hän sanoo.

 

Suurin pudotus hakijamäärissä tapahtui vuosien 2014 ja 2015 välillä. Jyväskylän yliopiston journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotilan mukaan eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia hakujärjestelmän muututtua.

Keväästä 2015 lähtien hakijat ovat saaneet valita enintään kuusi hakukohdetta. Valintaa on siis tehtävä jo hakuvaiheessa.

Hakujärjestelmän muutos ei kuitenkaan yksin selitä laskua. Viime vuodesta pudotusta on korkeakoulusta riippuen 10 – 30 prosenttia, vaikka hakujärjestelmä pysyi samana.

Uotilan mukaan muutos vastaa pohjoismaista kehitystä. Yksinkertaista syytä hakijoiden määrän vähyyteen on hänen mukaansa hankala nimetä: osa on luonnollista aaltoliikettä, osa huolta alan tulevaisuudesta.

Turun ammattikorkeakoulussa hakijamäärä laski roimasti, kun journalismi sulautettiin media-alan koulutuksen erikoistumisalaksi vuonna 2014.

Poikkeus joukossa on HaagaHelian toimittajakoulutus. Siellä hakijamäärät ovat kahtena viime vuonna nousseet. Vuoteen 2013 verrattuna laskua tosin on – kuitenkin vain 9 prosenttia.

Journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi uskoo kiinnostuksen alaa kohtaan elpyvän. Haaga-Helia alkaa ensi keväästä lähtien tarjota journalismin ylempää amk-tutkintoa. Maisteriopintojen suosio on kasvanut esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.

Huolestuneita tilanteesta ei korkeakouluissa olla. Esimerkiksi Tampereella pääsykokeisiin osallistuvien hakijoiden määrä pysyi tänäkin vuonna lähes ennallaan. Hakijoiden uskotaan olevan aiempaa motivoituneempia.

”Meille määriä tärkeämpää on, että saamme opiskelijoiksi mahdollisimman lahjakasta ja motivoitunutta toimittaja-ainesta”, Panu Uotila sanoo.

 

Yksi toimittajan työstä haaveileva on Seinäjoen lukiosta valkolakin saava Riina Pesu, joka pyrkii tänä keväänä muun muassa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoihin. Hän on kiinnostunut viestintäalasta monipuolisesti, ja luottaa siksi työllistymiseen. Pesu uskoo yt-uutisten silti vaikuttavan monen hakupäätökseen.

”Harva hakee alalle, josta irtisanotaan porukkaa. Suurin paniikki opiskelupaikkaa hakiessa kuitenkin on, pääseekö ylipäätään minnekään vai jääkö vuodeksi tyhjän päälle.”

Opiskelupaikan valintaa nuoret punnitsevat Pesun mukaan järkevästi: valitaan ala, joka kiinnostaa, mutta josta voi löytää töitä.

”Luotan siihen, että sisälle otetaan sen verran, mikä on järkevää – että alalle työllistyy joskus”, hän sanoo.

Toimittajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä on pysynyt parin viime vuoden aikana lähes ennallaan. Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriötä selvittämään, onko tutkintojen määrä oikeassa suhteessa alan työtilanteeseen.

Korkeakouluista muistutetaan, että journalismiopinnot antavat valmiuksia monipuolisiin työtehtäviin. Viestinnän asiantuntijuudelle on kysyntää muuallakin kuin mediataloissa, professori Jaana Hujanen sanoo.

”Keskustelu julkisuudessa on ollut siinä mielessä harhaanjohtavaa, että puhutaan journalismin kriisistä, vaikka kyse on mediatalojen liiketoiminnan haasteista.”

Haaga-Helia nousi suosikiksi

Korkeakoulujen yhteishaussa voi pyrkiä kuuteen eri koulutusohjelmaan, jotka pitää asettaa suosikkijärjestykseen.

Journalismikoulutuksen suosituin ykkösvaihtoehto oli tänä keväänä Haaga-Helian journalismin koulutusohjelma 239 ensisijaisella hakijalla. Yhteensä sinne pyrkii 814 hakijaa.

Haaga-Heliassa on myös eniten aloituspaikkoja eli 40. Seula on silti tiukin: sisään pääsee vain viisi prosenttia hakijoista.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta