Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut Riina Pesu, 18, keskittyy nyt pääsykoekirjoihin. ”Koe­tan myös pysyä uutisten syrjässä täysillä kiinni, jotta saan pohjaa sille, mitä pääsykoekirjoissa lukee.”

Harvenevassa joukossa

Haaga-Helia nousi suosikiksi

Korkeakoulujen yhteishaussa voi pyrkiä kuuteen eri koulutusohjelmaan, jotka pitää asettaa suosikkijärjestykseen.

Journalismikoulutuksen suosituin ykkösvaihtoehto oli tänä keväänä Haaga-Helian journalismin koulutusohjelma 239 ensisijaisella hakijalla. Yhteensä sinne pyrkii 814 hakijaa.

Haaga-Heliassa on myös eniten aloituspaikkoja eli 40. Seula on silti tiukin: sisään pääsee vain viisi prosenttia hakijoista.

JOURNALISTI
19.5.2016

Marja Honkonen, teksti
Tuukka Kiviranta, kuva

Journalismin korkeakouluopintoihin hakevien määrä putosi. Alalle pyrkivä luottaa, että aloituspaikkojen määrä on järkevä suhteessa työmahdollisuuksiin.

Toimittajaopiskelijaksi on tänä keväänä aiempaa helpompi päästä, sillä journalismi kiinnostaa koulutusalana yhä harvempaa.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston journalistiikan pääaineopiskelijaksi hakee 260 ihmistä, kun vielä 2013 luku oli 599. Kolmessa vuodessa hakijamäärä on vähentynyt yli puolella. Helsingin yliopiston ruotsinkielisen Soc&komin journalistiikan hakijoista on samassa ajassa kadonnut melkein 60 prosenttia. Tampereen yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kautta toimittajaksi mielii noin 40 prosenttia vähemmän hakijoita vuoteen 2013 verrattuna.

Soc&komin journalistiikan professorin Jaana Hujasen mukaan hakijat ovat hyvin tietoisia media-alan murroksesta ja siitä, että alalle työllistyminen on muuttunut.

Sama pätee opiskelijoihin, sanoo Tampereen yliopiston journalistiikan professori Ari Heinonen.

”Siitä media on pitänyt uutisoinnillaan itsekin huolen”, hän sanoo.

 

Suurin pudotus hakijamäärissä tapahtui vuosien 2014 ja 2015 välillä. Jyväskylän yliopiston journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotilan mukaan eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia hakujärjestelmän muututtua.

Keväästä 2015 lähtien hakijat ovat saaneet valita enintään kuusi hakukohdetta. Valintaa on siis tehtävä jo hakuvaiheessa.

Hakujärjestelmän muutos ei kuitenkaan yksin selitä laskua. Viime vuodesta pudotusta on korkeakoulusta riippuen 10 – 30 prosenttia, vaikka hakujärjestelmä pysyi samana.

Uotilan mukaan muutos vastaa pohjoismaista kehitystä. Yksinkertaista syytä hakijoiden määrän vähyyteen on hänen mukaansa hankala nimetä: osa on luonnollista aaltoliikettä, osa huolta alan tulevaisuudesta.

Turun ammattikorkeakoulussa hakijamäärä laski roimasti, kun journalismi sulautettiin media-alan koulutuksen erikoistumisalaksi vuonna 2014.

Poikkeus joukossa on HaagaHelian toimittajakoulutus. Siellä hakijamäärät ovat kahtena viime vuonna nousseet. Vuoteen 2013 verrattuna laskua tosin on – kuitenkin vain 9 prosenttia.

Journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi uskoo kiinnostuksen alaa kohtaan elpyvän. Haaga-Helia alkaa ensi keväästä lähtien tarjota journalismin ylempää amk-tutkintoa. Maisteriopintojen suosio on kasvanut esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.

Huolestuneita tilanteesta ei korkeakouluissa olla. Esimerkiksi Tampereella pääsykokeisiin osallistuvien hakijoiden määrä pysyi tänäkin vuonna lähes ennallaan. Hakijoiden uskotaan olevan aiempaa motivoituneempia.

”Meille määriä tärkeämpää on, että saamme opiskelijoiksi mahdollisimman lahjakasta ja motivoitunutta toimittaja-ainesta”, Panu Uotila sanoo.

 

Yksi toimittajan työstä haaveileva on Seinäjoen lukiosta valkolakin saava Riina Pesu, joka pyrkii tänä keväänä muun muassa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoihin. Hän on kiinnostunut viestintäalasta monipuolisesti, ja luottaa siksi työllistymiseen. Pesu uskoo yt-uutisten silti vaikuttavan monen hakupäätökseen.

”Harva hakee alalle, josta irtisanotaan porukkaa. Suurin paniikki opiskelupaikkaa hakiessa kuitenkin on, pääseekö ylipäätään minnekään vai jääkö vuodeksi tyhjän päälle.”

Opiskelupaikan valintaa nuoret punnitsevat Pesun mukaan järkevästi: valitaan ala, joka kiinnostaa, mutta josta voi löytää töitä.

”Luotan siihen, että sisälle otetaan sen verran, mikä on järkevää – että alalle työllistyy joskus”, hän sanoo.

Toimittajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä on pysynyt parin viime vuoden aikana lähes ennallaan. Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriötä selvittämään, onko tutkintojen määrä oikeassa suhteessa alan työtilanteeseen.

Korkeakouluista muistutetaan, että journalismiopinnot antavat valmiuksia monipuolisiin työtehtäviin. Viestinnän asiantuntijuudelle on kysyntää muuallakin kuin mediataloissa, professori Jaana Hujanen sanoo.

”Keskustelu julkisuudessa on ollut siinä mielessä harhaanjohtavaa, että puhutaan journalismin kriisistä, vaikka kyse on mediatalojen liiketoiminnan haasteista.”

Haaga-Helia nousi suosikiksi

Korkeakoulujen yhteishaussa voi pyrkiä kuuteen eri koulutusohjelmaan, jotka pitää asettaa suosikkijärjestykseen.

Journalismikoulutuksen suosituin ykkösvaihtoehto oli tänä keväänä Haaga-Helian journalismin koulutusohjelma 239 ensisijaisella hakijalla. Yhteensä sinne pyrkii 814 hakijaa.

Haaga-Heliassa on myös eniten aloituspaikkoja eli 40. Seula on silti tiukin: sisään pääsee vain viisi prosenttia hakijoista.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta