Tom Grundy sanoo käyttävänsä paljon aikaa hallintoon. Toimittajiksi hän on pestannut vasta valmistuneita nuoria – pienellä palkalla. Vasta viime aikoina HKFP on voinut venyttää palkkahaitaria. ”Se mahdollistaa urakehityksen.”

Vapaustaistelija

JOURNALISTI
28.4.2016

Mari Manninen, Hongkong, teksti
Philipp Engelhorn, kuva

Hongkongin media on yhä tiukemmin Kiinan puristuksessa. Tom Grundy keksi, kuinka luiskahtaa otteesta.

Sananvapauden pesä on sermein eristetty suorakulmio jättimäisen toimistotalon avotilan nurkassa. Kymmenen neliön kopissa istuu päätteiden ääressä viisi toimittajaa, neljä parikymppistä ja yksi yli viisikymppinen. Keskittynyttä naputusta, kahvin hörppäyksiä.

Keskellä seisoo pitkä, langanlaiha ja kalpea päätoimittaja Tom Grundy, 33. Hän huokaa, mutta yrittää tehdä sen hiljaa. Iso seinäkello näyttää lähes lounasaikaa.

”Joko on julkaistu jotain Facebookissa? Eikö?”

Grundy perusti englanninkielisen nettilehden Hong Kong Free Pressin (HKFP) viime kesänä. Hän halusi julkaisun, jota Kiinan painostus ei pystyisi vaientamaan.

Kun Britannia palautti Hongkongin Kiinalle parikymmentä vuotta siten, Hongkongin lehdistönvapaus alkoi rapautua. Toimittajat ilman rajoja listasi Hongkongin lehdistönvapauden vuonna 2002 sijalle 18. Tänä vuonna sen sijoitus on 69. Ero Manner-Kiinaan on yhä iso. Kiina on 176. listan 180 maasta.

Nettijulkaisun lentoonsaatto on ollut työlästä. Välillä Grundy on oikaissut yöksi työpöytien alle.

”Olen vanhentunut vuodessa kymmenen vuotta.”

Ei turhaan. Näyttää, että Grundy onnistui keksimään vastalääkkeen Hongkongin journalismin kurimukseen. Ennen mikstuuran paljastamista kerrataan sairauden lukuisat oireet.

 

”Vakavinta on fyysinen väkivalta”, Grundy sanoo.

Hongkongissa Kiina-kriittisiä toimittajia ja median omistajia vastaan on isketty veitsin ja polttopulloin. Iskujen tilaajia ei ole saatu selville. Mannerkiinalaisia vai hongkongilaisia? Liikemiehiä, poliitikkoja vai rikollisjengejä?

Väkivaltaa yleisempää on, että omistajat kahlitsevat viestimiään taloudellista syistä. He tarvitsevat Kiinan myötämieltä muille liiketoimilleen. Viime vuosina myös mainostajat ovat kaikonneet emämaan johdon tai Hongkongin kiinanmielisen hallinnon suututtamilta viestimiltä.

Suulaita päätoimittajia ja eetterimedian juontajia on vaihdettu kuuliaisempiin. Skuuppeja haudataan sisäsivuille, juttuja poistetaan netistä.

”Toimittajien itsesensuuri on yleistä. Kun tarpeeksi usein juttuaiheet tulevat torjutuksi, alkaa tehdä sellaista, mikä mahtuu asetettuihin raameihin.”

Äskettäin mannerkiinalainen miljardööri Jack Ma osti Hongkongin tunnetuimman lehden South China Morning Postin (SCMP). Nyt odotetaan, miten käy lehden yhä varsin riippumattomalle uutisoinnille. Pääkirjoitukset ovat aiemminkin myötäilleet Kiinaa, ja vuosi sitten SCMP:n kolumnisteja hyllytettiin.

 

Intohimoisinkin sananvapauden puolustaja kaatuu, jos mainostajat pelkäävät totuudenpuhujia.

Tähän vaivaan Grundy keksi ratkaisun: Jos julkaisu pyörii lahjoituksilla, sitä ei voi painostaa.

Eihän se maailman uusin innovaatio ollut, mutta Hongkongiin keksintö solahti sopivaan aikaan. Horjuvaan mediaansa väsyneet hongkongilaiset olivat valmiita maksamaan avoimesta tiedonvälityksestä. Joukkorahoituksessa kuukauden tavoite täyttyi runsaassa vuorokaudessa.

”Edelleenkin 90 prosenttia tuloistamme on lahjoituksia, nimenomaan pieniltä lahjoittajilta. Se takaa parhaiten riippumattomuutemme.”

Loppuraha tulee mainoksista, tapahtumien järjestämisestä ja tavaranmyynnistä. Toimitustilat on saatu lahjoituksena, joten käytännössä kaikki kuluva raha menee palkkoihin. Tällä haavaa julkaisu pyörii 100  000 Hongkongin dollarilla eli runsaalla 11 000 eurolla kuussa.

”Maksoimme pitkään kaikille saman, pienen palkan. Juuri vähän kasvatimme palkkahaitaria, jotta on mahdollisuus urakehitykseen.”

Palkkojen pienuuden vuoksi toimittajat tulevat suoraan yliopistosta ja vaihtuvat usein. Grundy onkin huomannut aikansa kuluvan pitkälti ”HR:ään, PR:ään ja kirjanpitoon”.

Palkattuja toimittajia on Grundyn lisäksi vain neljä, mutta vapaaehtoistöissä käy ammattitoimittajia ja koodareita. Manner-Kiinaan he palkkaisivat kirjeenvaihtajan, jos vain löytäisivät uskaliaan. Edellinen lopetti kesken aran juttuaiheen tutkinnan.

HKFP:llä on ollut skuuppejakin, kuten vuodettuja nauhoja, joissa Hongkongin johtajat puhuvat rasistisia, mutta eihän pienillä resursseilla tehdä ihmeitä. Grundy toivoo tietysti lisää lahjoituksia.

”Voisimme tehdä tutkivaa journalismia. Olemme jo näyttäneet, että meissä on potentiaalia.”

Kauhean syvälle jutuissa ei vielä ehdi sukeltaa, sillä juttuja on oltava määrällisesti paljon, jotta klikkausluvut pysyvät korkeina. Jo ensimmäisenä kuukautena kävijöitä oli yllättäen runsaasti, yli miljoona. HKFP on Facebookissakin toiseksi suurin paikallinen englanninkielinen uutismedia SCMP:n jälkeen.

Sivusto poimii ensimmäisenä maailmassa kiinankielisestä mediasta kiinnostavat tarinat englanniksi, tekee omaa hongkongilaista paikallisuutisointia ja antaa äänen hongkongilaisille kansalaisjärjestöille — eli tekstejä tuottavat myös kansalaisjärjestöt, kuten Greenpeace.

”Uskomme, että journalismin pitää olla niin puolueetonta kuin mahdollista, mutta uskomme myös että journalismin pitää olla oikeuden puolella. Kiinalla ja paikallishallinnolla on paljon kanavia saada äänensä kuuluviin, annamme äänen kriittisille mielipiteille.”

”Kovalla uutispuolellamme olemme puolueettomia. Molemmat puolet ärsyyntyvät meihin, joten jotain teemme oikein.”

 

HKFP on saanut osakseen pientä kiusaa. Alkuaikoina sivusto joutui palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Nettipalstoilla Grundyn väitettiin olevan CIA:n rahoittama kommunisti, mikä häntä edelleen ilahduttaa.

”Muutaman kuukauden toimittuamme sivustomme blokattiin Manner-Kiinan internetissä. Se oli katkeransuloinen todistus siitä, että teemme jotakin oikein. Menimme toimituksen porukalla drinksuille, kun se tapahtui”, Grundy sanoo, eikä pysty estämään virnistystään.

Briteissä syntynyt Grundy leikki toimittajaa jo lapsena, opiskeli uutta mediaa yliopistossa ja oli Hongkongissa pitkään tunnettu bloggari. Sananvapauden puolustamiseen hän roihahti Hongkongin demokratiamielenosoituksen aikaan toissa vuonna, kun hän teki juttuja monelle kansainväliselle viestimelle, kuten BBC:lle.

”Voi sanoa, että sain kasteen kyynelkaasusta.”

Lue myös:

Suomi: Vapaan sanani rajat

Yhdysvallat: Valtio väijyy vuotajia

Somalia: Aseistettu vartija turvana

Viro: Yleinen mielipide rajoittaa

Turkki: Olemme äärimmäisen huolellisia 

Ruotsi: Ongelmana viestintäosastot 

Puola: Itsesensuuri pahin uhka 

Venäjä: Valtakoneisto vaatii uskollisuutta

Italia: Painostusta oikeusjutuilla

Valko-Venäjä: Itsesensuuri rajoittaa 

Brasilia: Toimituksen linja rajoittaa



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta