Vapaustaistelija

Hongkongin media on yhä tiukemmin Kiinan puristuksessa. Tom Grundy keksi, kuinka luiskahtaa otteesta.

Tom Grundy sanoo käyttävänsä paljon aikaa hallintoon. Toimittajiksi hän on pestannut vasta valmistuneita nuoria – pienellä palkalla. Vasta viime aikoina HKFP on voinut venyttää palkkahaitaria. ”Se mahdollistaa urakehityksen.”

JOURNALISTI
28.4.2016

Mari Manninen, Hongkong, teksti
Philipp Engelhorn, kuva

Sananvapauden pesä on sermein eristetty suorakulmio jättimäisen toimistotalon avotilan nurkassa. Kymmenen neliön kopissa istuu päätteiden ääressä viisi toimittajaa, neljä parikymppistä ja yksi yli viisikymppinen. Keskittynyttä naputusta, kahvin hörppäyksiä.

Keskellä seisoo pitkä, langanlaiha ja kalpea päätoimittaja Tom Grundy, 33. Hän huokaa, mutta yrittää tehdä sen hiljaa. Iso seinäkello näyttää lähes lounasaikaa.

”Joko on julkaistu jotain Facebookissa? Eikö?”

Grundy perusti englanninkielisen nettilehden Hong Kong Free Pressin (HKFP) viime kesänä. Hän halusi julkaisun, jota Kiinan painostus ei pystyisi vaientamaan.

Kun Britannia palautti Hongkongin Kiinalle parikymmentä vuotta siten, Hongkongin lehdistönvapaus alkoi rapautua. Toimittajat ilman rajoja listasi Hongkongin lehdistönvapauden vuonna 2002 sijalle 18. Tänä vuonna sen sijoitus on 69. Ero Manner-Kiinaan on yhä iso. Kiina on 176. listan 180 maasta.

Nettijulkaisun lentoonsaatto on ollut työlästä. Välillä Grundy on oikaissut yöksi työpöytien alle.

”Olen vanhentunut vuodessa kymmenen vuotta.”

Ei turhaan. Näyttää, että Grundy onnistui keksimään vastalääkkeen Hongkongin journalismin kurimukseen. Ennen mikstuuran paljastamista kerrataan sairauden lukuisat oireet.

 

”Vakavinta on fyysinen väkivalta”, Grundy sanoo.

Hongkongissa Kiina-kriittisiä toimittajia ja median omistajia vastaan on isketty veitsin ja polttopulloin. Iskujen tilaajia ei ole saatu selville. Mannerkiinalaisia vai hongkongilaisia? Liikemiehiä, poliitikkoja vai rikollisjengejä?

Väkivaltaa yleisempää on, että omistajat kahlitsevat viestimiään taloudellista syistä. He tarvitsevat Kiinan myötämieltä muille liiketoimilleen. Viime vuosina myös mainostajat ovat kaikonneet emämaan johdon tai Hongkongin kiinanmielisen hallinnon suututtamilta viestimiltä.

Suulaita päätoimittajia ja eetterimedian juontajia on vaihdettu kuuliaisempiin. Skuuppeja haudataan sisäsivuille, juttuja poistetaan netistä.

”Toimittajien itsesensuuri on yleistä. Kun tarpeeksi usein juttuaiheet tulevat torjutuksi, alkaa tehdä sellaista, mikä mahtuu asetettuihin raameihin.”

Äskettäin mannerkiinalainen miljardööri Jack Ma osti Hongkongin tunnetuimman lehden South China Morning Postin (SCMP). Nyt odotetaan, miten käy lehden yhä varsin riippumattomalle uutisoinnille. Pääkirjoitukset ovat aiemminkin myötäilleet Kiinaa, ja vuosi sitten SCMP:n kolumnisteja hyllytettiin.

 

Intohimoisinkin sananvapauden puolustaja kaatuu, jos mainostajat pelkäävät totuudenpuhujia.

Tähän vaivaan Grundy keksi ratkaisun: Jos julkaisu pyörii lahjoituksilla, sitä ei voi painostaa.

Eihän se maailman uusin innovaatio ollut, mutta Hongkongiin keksintö solahti sopivaan aikaan. Horjuvaan mediaansa väsyneet hongkongilaiset olivat valmiita maksamaan avoimesta tiedonvälityksestä. Joukkorahoituksessa kuukauden tavoite täyttyi runsaassa vuorokaudessa.

”Edelleenkin 90 prosenttia tuloistamme on lahjoituksia, nimenomaan pieniltä lahjoittajilta. Se takaa parhaiten riippumattomuutemme.”

Loppuraha tulee mainoksista, tapahtumien järjestämisestä ja tavaranmyynnistä. Toimitustilat on saatu lahjoituksena, joten käytännössä kaikki kuluva raha menee palkkoihin. Tällä haavaa julkaisu pyörii 100  000 Hongkongin dollarilla eli runsaalla 11 000 eurolla kuussa.

”Maksoimme pitkään kaikille saman, pienen palkan. Juuri vähän kasvatimme palkkahaitaria, jotta on mahdollisuus urakehitykseen.”

Palkkojen pienuuden vuoksi toimittajat tulevat suoraan yliopistosta ja vaihtuvat usein. Grundy onkin huomannut aikansa kuluvan pitkälti ”HR:ään, PR:ään ja kirjanpitoon”.

Palkattuja toimittajia on Grundyn lisäksi vain neljä, mutta vapaaehtoistöissä käy ammattitoimittajia ja koodareita. Manner-Kiinaan he palkkaisivat kirjeenvaihtajan, jos vain löytäisivät uskaliaan. Edellinen lopetti kesken aran juttuaiheen tutkinnan.

HKFP:llä on ollut skuuppejakin, kuten vuodettuja nauhoja, joissa Hongkongin johtajat puhuvat rasistisia, mutta eihän pienillä resursseilla tehdä ihmeitä. Grundy toivoo tietysti lisää lahjoituksia.

”Voisimme tehdä tutkivaa journalismia. Olemme jo näyttäneet, että meissä on potentiaalia.”

Kauhean syvälle jutuissa ei vielä ehdi sukeltaa, sillä juttuja on oltava määrällisesti paljon, jotta klikkausluvut pysyvät korkeina. Jo ensimmäisenä kuukautena kävijöitä oli yllättäen runsaasti, yli miljoona. HKFP on Facebookissakin toiseksi suurin paikallinen englanninkielinen uutismedia SCMP:n jälkeen.

Sivusto poimii ensimmäisenä maailmassa kiinankielisestä mediasta kiinnostavat tarinat englanniksi, tekee omaa hongkongilaista paikallisuutisointia ja antaa äänen hongkongilaisille kansalaisjärjestöille — eli tekstejä tuottavat myös kansalaisjärjestöt, kuten Greenpeace.

”Uskomme, että journalismin pitää olla niin puolueetonta kuin mahdollista, mutta uskomme myös että journalismin pitää olla oikeuden puolella. Kiinalla ja paikallishallinnolla on paljon kanavia saada äänensä kuuluviin, annamme äänen kriittisille mielipiteille.”

”Kovalla uutispuolellamme olemme puolueettomia. Molemmat puolet ärsyyntyvät meihin, joten jotain teemme oikein.”

 

HKFP on saanut osakseen pientä kiusaa. Alkuaikoina sivusto joutui palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Nettipalstoilla Grundyn väitettiin olevan CIA:n rahoittama kommunisti, mikä häntä edelleen ilahduttaa.

”Muutaman kuukauden toimittuamme sivustomme blokattiin Manner-Kiinan internetissä. Se oli katkeransuloinen todistus siitä, että teemme jotakin oikein. Menimme toimituksen porukalla drinksuille, kun se tapahtui”, Grundy sanoo, eikä pysty estämään virnistystään.

Briteissä syntynyt Grundy leikki toimittajaa jo lapsena, opiskeli uutta mediaa yliopistossa ja oli Hongkongissa pitkään tunnettu bloggari. Sananvapauden puolustamiseen hän roihahti Hongkongin demokratiamielenosoituksen aikaan toissa vuonna, kun hän teki juttuja monelle kansainväliselle viestimelle, kuten BBC:lle.

”Voi sanoa, että sain kasteen kyynelkaasusta.”

Lue myös:

Suomi: Vapaan sanani rajat

Yhdysvallat: Valtio väijyy vuotajia

Somalia: Aseistettu vartija turvana

Viro: Yleinen mielipide rajoittaa

Turkki: Olemme äärimmäisen huolellisia 

Ruotsi: Ongelmana viestintäosastot 

Puola: Itsesensuuri pahin uhka 

Venäjä: Valtakoneisto vaatii uskollisuutta

Italia: Painostusta oikeusjutuilla

Valko-Venäjä: Itsesensuuri rajoittaa 

Brasilia: Toimituksen linja rajoittaa



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta