Valtio väijyy vuotajia

JOURNALISTI
28.4.2016

Noora Mattila, Seattle, Yhdysvallat, teksti
Daniel Gilbert, kuva

Monet juttuni ovat sellaisia, joita joku ei halua julki, kertoo The Seattle Timesin tutkiva toimittaja Daniel Gilbert.

”Yhdysvalloissa ei onneksi tarvitse pelätä julkaisusensuuria. Toimittaja voidaan toki haastaa oikeuteen, ja minut on haastettukin.

Monet juttuni ovat sellaisia, joita joku ei halua julki. Työskentelen The Seattle Times -lehden tutkivassa ryhmässä, johon kuuluu vain kolme toimittajaa ja päätoimittaja.

Ennen tätä kirjoitin energia-asioista The Wall Street Journaliin, joten olin tekemisissä suurten öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Sellaisessa työssä suhteilla on suuri merkitys. Yhdysvalloissa ei voi soittaa yritykseen ja olettaa saavansa toimitusjohtajaa langan päähän. Saadakseen haastattelun toimittajan täytyy pystyä näyttämään, että on luottamuksen arvoinen. Se on hyvin henkilökohtaista.

Yrityksestä saatetaan myös uhata, että kriittisen jutun julkaiseminen voi vaikeuttaa suhteita. Kenties uhkailu saa jotkut toimittajat perääntymään.

Yrityksillä ei toisaalta ole velvollisuutta luovuttaa tietoja ulospäin. Olen huolestuneempi siitä, että valtio on alkanut kontrolloida tiedon saatavuutta enemmän kuin ennen. Julkisuusperiaatteen mukaan jokainen voi tehdä asiakirjapyynnön, johon on vastattava. Monissa osavaltioissa julkisuusperiaatetta on kuitenkin alettu kaventaa. On useita esimerkkejä siitä, että viranomaiset ovat viivyttäneet median pyyntöihin vastaamista tai pyrkineet välttämään sitä.

Valtio on jopa nostanut syytteitä tietovuotajia ja toimittajia vastaan. Esimerkiksi kun The New York Timesin toimittaja James Risen kirjoitti salaisesta sotaoperaatiosta kirjaansa, valtio yritti pakottaa hänet paljastamaan lähteensä oikeudessa. Tällaiset tapaukset on tarkoitettu varoittaviksi esimerkeiksi, mikä on erittäin huolestuttavaa työni kannalta.”

Lue myös:

Suomi: Vapaan sanani rajat

Somalia: Aseistettu vartija turvana

Viro: Yleinen mielipide rajoittaa

Turkki: Olemme äärimmäisen huolellisia 

Ruotsi: Ongelmana viestintäosastot 

Puola: Itsesensuuri pahin uhka 

Venäjä: Valtakoneisto vaatii uskollisuutta

Italia: Painostusta oikeusjutuilla

Valko-Venäjä: Itsesensuuri rajoittaa 

Brasilia: Toimituksen linja rajoittaa

Hongkong: Vapaustaistelija



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta