Suuri mahdollisuus

JOURNALISTI
28.4.2016

Kari Kuukka
kari@docimages.fi
Kirjoittaja on kuvaaja, opettaja ja multimediatuottaja.

Katson suuresti ylöspäin Salgadoon ja Cartier-Bressoniin, Savekseen ja Heikuraan. Mutta yksinäinen, pysähtynyt kuva paperilla on saanut rinnalleen muita kerrontakeinoja, kirjoittaa Kari Kuukka.

Multimedia, monimedia, transmedia… Olen vuoden ajan päätyökseni tutkinut tätä aihepiiriä ja opetan myös alaa. Tässä muutamia mietteitäni siitä, mitä kuvajournalistin vuosimallia 2020 kannattaisi osata – tai ainakin kuumeisesti opiskella.

Puhutaan median murroksesta, mutta perusasiat eivät ole poistuneet. Perinteinen valokuvaus ja sen historia, keinot, tekniikka, työtavat ja työnkulut täytyy olla sisäistetty.

Kännykän räpläämisellä ja Instagram-filttereillä on hyvin vähän tekemistä kuvajournalismin kanssa.

Uskon myös, ettei jatkossa kukaan voi kuvitella elävänsä vain pysähtynyttä kuvaa tehden. Poikkeuksia tähän varmasti löytyy, mutta itse opiskelisin välittömästi videokerronnan ja -leikkaamisen perusteita.

Äänittäminen ja äänenkäsittelyn alkeet ovat myös kuvaajan perustaitoja. Vähän epätarkan kuvan saa (ehkä) anteeksi, huonoa ääntä ei koskaan.

Keskeisessä roolissa on akronyymi HTML5 – ei CMYK. Elämme maailmassa, jossa jo 60 prosenttia uutisista katsotaan älypuhelimesta. ”Tabloidi vs. broadsheet” on siellä triviaali kysymys. Parempi pohtia, miten kuvaat ja teet vaikuttavaa sisältöä sivulle, joka on 320 pikseliä leveä ja 10 000 pikseliä pitkä.

Sähköinen julkaisu vaatii ymmärrystä omista mahdollisuuksistaan ja rajoistaan. Yksi sisältö toimii ebookina, toinen upotuksena ja kolmas WebAppina. Keskeistä on ymmärrys web-kerronnan mahdollisuuksista myös asiakkaan alustan ulkopuolella, ja ennen kaikkea mobiilissa.

3D-mallinnus ja erilaiset VR-ratkaisut tekevät tuloaan. Näin ollen opiskelisin jo nyt 3D:n, panoraamakuvauksen ja virtuaaliobjektien perusteet. Sinänsä 3D-videoon – tiedättehän, ne hassut puna-vihreät lasit elokuvateatterissa – en kovasti usko, vaikka Google toisin inttääkin.

HTML5-animointi, vektorigrafiikka, responsiivinen web… Vaikkei itse näitä tekisikään, mahdollisuudet kannattaa tuntea. Hienot sisällöt tehdään aina ryhmätyönä – ja asiantunteva osanotto keskusteluun voi kantaa hedelmää.

Olen valokuvaaja, rakastan valokuvaa. Katson suuresti ylöspäin Salgadoon ja Cartier-Bressoniin, Savekseen ja Heikuraan. Mutta yksinäinen, pysähtynyt kuva paperilla on saanut rinnalleen muita kerrontakeinoja.

Näen siinä ennen kaikkea suuren mahdollisuuden.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta