Janne Zareff arvelee, että journalisminostalgiassa muistetaan helposti vain tähtihetket. ”Nykyään esimerkiksi journalismin saatavuus on mielettömästi paremmalla tolalla kuin ennen. Saatavilla on koko maailman media, ja ihmiset vielä vinkkaavat paljosta hyvästä, mitä ei itse ehtisi huomata.”

Sokeat pisteet esiin

Janne Zareff, 36

Pressiklubi-ohjelman toimittaja ja kolumnisti.

Mukana myös tekemässä Noin viikon uutiset -ajankohtaissatiiria.

Työskennellyt aiemmin lähinnä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksissa.

Journalistiikan tohtori, toiminut myös tutkijana ja julkaissut tiedeartikkeleita journalismista ja huumorista.

JOURNALISTI
28.4.2016

Nina Erho, teksti
Susa Junnola, kuva

”Kun aloitin Pressiklubissa, sen Facebookiin linkattiin lähinnä aihepiiriin liittyviä juttuja muutamilla saatesanoilla ja tietoa tulevista ohjelmista. Pikkuhiljaa aloin päivittää muutakin, kun huomasin, että kaikki laajassa mediaseurannassa tekemäni huomiot eivät mahdu ohjelmaan. Vaihtoehtona oli oma blogi, mutta näin työ pysyy vähän paremmin työnä”, sanoo Ylen toimittaja Janne Zareff.

”Parhaissa päivityksissäni onnistun tunnistamaan jonkun julkisuudessa toistetun, itsekin kannattamani ajattelutavan ja löytämään siitä heikkouden, jota voin kritisoida ja johon voin esittää rakentavia kehitysehdotuksia. Tällainen oli esimerkiksi 7. huhtikuuta julkaisemani kommentti Kansan Uutisten kolumniin, jossa Pontus Purokuru antoi ymmärtää toimittajien motiivien ja heidän itsensäkin olevan halveksuttavia.

Sorrun itsekin usein ajattelemaan, että eliitin äänen korostuminen mediassa johtuu toimittajien luonnevioista. Rakentava huomioni on, että ajatus ei ole kohtuullinen työtään tekeviä toimittajia kohtaan. Huomio ongelmasta on hyvä, mutta pykologisoinnin sijasta pitäisi keskustella rakenteista, jotka ongelmaan johtavat. Esimerkiksi: mitä toimituskulttuureissa pitäisi muuttaa?

Toki huomaan, että ihmisiin on helpompi tarttua ja samastua kuin rakenteisiin. Jos teen Facebookiin analyysin, sitä jaetaan, mutta jos haukun jonkun samalla, jakoja tulee tuplat. Helpot analogiat ja ylemmyyden tunne viettelevät mutta eivät johda hyvään keskusteluun. Ei siihen aina johda analyysikään, mutta sitä puuttuu julkisesta keskustelusta enemmän kuin provokaatiota.

Pressiklubi-vuosinani julkiseen keskusteluun on tullut lisää ääniä, jotka eivät ylitä valtamedian uutiskynnystä mutta tuovat keskusteluun tervettä lisäväriä. Vielä viime vuosikymmenillä moni iso asia, kuten Nokia ja Suomen EU-jäsenyys, käsiteltiin lähes ilman soraääniä. Varmaan medialla on tänäänkin sokeat pisteensä esimerkiksi pakolaiskriisin käsittelyssä. Juuri tällaista oman aikamme viallista ajattelua yritän tunnistaa ja purkaa.”

Janne Zareff, 36

Pressiklubi-ohjelman toimittaja ja kolumnisti.

Mukana myös tekemässä Noin viikon uutiset -ajankohtaissatiiria.

Työskennellyt aiemmin lähinnä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksissa.

Journalistiikan tohtori, toiminut myös tutkijana ja julkaissut tiedeartikkeleita journalismista ja huumorista.

Oskari Onnisen valinta

Ylioppilaslehden toimittaja Oskari Onninen valitsi esiteltäväksi Ylen Pressiklubin toimittajan Janne Zareffin pitkäjänteisen mediakritiikin ohjelman Facebookissa.

”Zareffin päivitykset eivät yritä houkutella lukijaa millekään muulle sivulle klikkimittarin täytteeksi, vaan funktio on ylevämpi: selittää tyhjentävästi jokin tärkeä, mediaan liittyvä seikka, välittää tietoa ja analyysiä sen itsensä vuoksi.

Oli kyseessä poliitikkojen retoriikka, toimittajien klassikkovirheet tai silkka semantiikka, Zareff purkaa asiansa auki juristimaisella täsmällisyydellä ja kärsivällisesti argumentoiden. Tuskin mistään voi varastaa yhtä hyviä suomalaista mediaa koskevia mielipiteitä.”



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta