Sananvapautta vaalimaan

JOURNALISTI
28.4.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Hyvä Suomi! Lama ei näy sananvapausmarkkinoilla. Toimittajat ilman rajoja -järjestö (TIR) on nimennyt Suomen lehdistönvapauden kärkimaaksi jo seitsemännen kerran.

Järjestön vuosittainen indeksi mittaa toimittajien turvallisuutta, mahdollisuuksia riippumattomaan työskentelyyn, itsesensuuria ja lainsäädännön määrittelemiä toimintaedellytyksiä. 180 maata kattavan indeksin mukaan globaali lehdistönvapaus on heikentynyt viime vuosina. Euroopassa kehitys on ollut erityisen kielteistä.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin kärjistyminen näkyy myös toimittajien arjessa. Henkilöön, hänen lähipiiriinsä ja työpaikkaansa kohdistuva uhkailu heikentää lehdistönvapausindeksiä, kuten on tapahtunut muun muassa kärkijoukkoon kuuluvassa Ruotsissa.

Pyrkimykset murentaa riippumatonta tiedonvälitystä ovat romahduttaneet Puolan sijoituksen. Maa on nyt sijalla 47, viime vuonna se oli 29 sijaa korkeammalla. Laki ja oikeus -puolueen muodostama hallitus on ottanut Puolassa kontrolliinsa valtiollisen median, mikä sopii huonosti eurooppalaisen vapaan tiedonvälityksen perinteeseen.

Suomessakaan ei ole aihetta erityiseen henkselien paukutteluun. Vihapuhe ja uhkailu ovat yleistyneet meillä jopa siinä määrin, että on aiheellista pelätä myös itsesensuurin yleistymistä. Lehdistönvapautta vaarantavat myös poliitikkojen ja virkamiesten pyrkimykset rajoittaa toimittajien tiedonsaantia. Valikoiva tiedottaminen ja lausuntojen panttaaminen nakertavat mallimaan statustamme.

Suomen tunnusluku TIR:n indeksissä oli aiempaa alempi, mutta se riitti edelleen ykkössijaan. Sijoituksen pitäminen olisi kunniakasta aikana, jolloin jokaisesta kansallisesta menestystekijästä haetaan voimia maan nostamiseen lamaantuneisuuden tilasta.

Yleisradion tehtäviin ja toiminnan järjestämiseen liittyvä parlamentaarinen työ määrittää osaltaan poliitikkojen suhdetta sananvapauteen. Oma merkityksensä on myös omistuksen avoimuutta rajoittamaan pyrkivillä hankkeilla, kuten hallintarekisterilailla. Puhumattakaan siitä, kuinka tärkeää on, että poliisi ja syyttäjä käsittelevät jämäkästi toimittajiin kohdistuvaa uhkailua.

 

Journalistiliitto ja Journalisti-lehti ovat käynnistäneet kampanjan, joka korostaa hieman varjoon jäänyttä sananvapauden ulottuvuutta: Kannan vastuun sanoistani.

Pannaan siis #sananvastuuvala kiertämään!

Digi-alv alas

Euroopan komissio valmistelee arvonlisäverojärjestelmän uudistusta, joka mahdollistaisi digitaalisten sisältöjen arvonlisäveron alentamisen vielä tänä vuonna.

Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Viitasaari sanoo, että alv:n alentaminen helpottaisi kotimaisen median digitaalisen tulevaisuuden rakentamista ja kykyä työllistää. Myös Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen uskoo, että toimenpide auttaisi välittömästi vaikeuksissa kamppailevaa lehdistöä. He kommentoivat asiaa järjestöjensä tiedotteissa huhtikuun alussa.

Lehtitilauksien alv on nyt kymmenen prosenttia, digisisältöjen 24. Kun tämän epäsuhdan poistamiselta väistyy EU:n asettama este, asiassa voidaan Suomessa edetä nopeasti – jos niin halutaan. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite digi-alvin alentamisesta.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta