Sananvapautta vaalimaan

JOURNALISTI
28.4.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Hyvä Suomi! Lama ei näy sananvapausmarkkinoilla. Toimittajat ilman rajoja -järjestö (TIR) on nimennyt Suomen lehdistönvapauden kärkimaaksi jo seitsemännen kerran.

Järjestön vuosittainen indeksi mittaa toimittajien turvallisuutta, mahdollisuuksia riippumattomaan työskentelyyn, itsesensuuria ja lainsäädännön määrittelemiä toimintaedellytyksiä. 180 maata kattavan indeksin mukaan globaali lehdistönvapaus on heikentynyt viime vuosina. Euroopassa kehitys on ollut erityisen kielteistä.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin kärjistyminen näkyy myös toimittajien arjessa. Henkilöön, hänen lähipiiriinsä ja työpaikkaansa kohdistuva uhkailu heikentää lehdistönvapausindeksiä, kuten on tapahtunut muun muassa kärkijoukkoon kuuluvassa Ruotsissa.

Pyrkimykset murentaa riippumatonta tiedonvälitystä ovat romahduttaneet Puolan sijoituksen. Maa on nyt sijalla 47, viime vuonna se oli 29 sijaa korkeammalla. Laki ja oikeus -puolueen muodostama hallitus on ottanut Puolassa kontrolliinsa valtiollisen median, mikä sopii huonosti eurooppalaisen vapaan tiedonvälityksen perinteeseen.

Suomessakaan ei ole aihetta erityiseen henkselien paukutteluun. Vihapuhe ja uhkailu ovat yleistyneet meillä jopa siinä määrin, että on aiheellista pelätä myös itsesensuurin yleistymistä. Lehdistönvapautta vaarantavat myös poliitikkojen ja virkamiesten pyrkimykset rajoittaa toimittajien tiedonsaantia. Valikoiva tiedottaminen ja lausuntojen panttaaminen nakertavat mallimaan statustamme.

Suomen tunnusluku TIR:n indeksissä oli aiempaa alempi, mutta se riitti edelleen ykkössijaan. Sijoituksen pitäminen olisi kunniakasta aikana, jolloin jokaisesta kansallisesta menestystekijästä haetaan voimia maan nostamiseen lamaantuneisuuden tilasta.

Yleisradion tehtäviin ja toiminnan järjestämiseen liittyvä parlamentaarinen työ määrittää osaltaan poliitikkojen suhdetta sananvapauteen. Oma merkityksensä on myös omistuksen avoimuutta rajoittamaan pyrkivillä hankkeilla, kuten hallintarekisterilailla. Puhumattakaan siitä, kuinka tärkeää on, että poliisi ja syyttäjä käsittelevät jämäkästi toimittajiin kohdistuvaa uhkailua.

 

Journalistiliitto ja Journalisti-lehti ovat käynnistäneet kampanjan, joka korostaa hieman varjoon jäänyttä sananvapauden ulottuvuutta: Kannan vastuun sanoistani.

Pannaan siis #sananvastuuvala kiertämään!

Digi-alv alas

Euroopan komissio valmistelee arvonlisäverojärjestelmän uudistusta, joka mahdollistaisi digitaalisten sisältöjen arvonlisäveron alentamisen vielä tänä vuonna.

Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Viitasaari sanoo, että alv:n alentaminen helpottaisi kotimaisen median digitaalisen tulevaisuuden rakentamista ja kykyä työllistää. Myös Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen uskoo, että toimenpide auttaisi välittömästi vaikeuksissa kamppailevaa lehdistöä. He kommentoivat asiaa järjestöjensä tiedotteissa huhtikuun alussa.

Lehtitilauksien alv on nyt kymmenen prosenttia, digisisältöjen 24. Kun tämän epäsuhdan poistamiselta väistyy EU:n asettama este, asiassa voidaan Suomessa edetä nopeasti – jos niin halutaan. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite digi-alvin alentamisesta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta