Putosiko rahapelivoittaja oikeasti tuolilta?

Journalistin ohjeet 2, 12 ja 16

 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JOURNALISTI
28.4.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

JSN linjasi, että Veikkauksen rahapelivoittajien haastatteluiden julkaisu antoi toimituksellista päätösvaltaa ulkopuoliselle.

Arvasta paljastui 250 000 euron päävoitto – poika putosi tuolilta.

Näin otsikoi Iltalehti 17. tammikuuta uutisensa, joka kertoi Veikkauksen arvasta jättipotin voittaneesta kahdesta eri perheestä.

Jutun mukaan toisen perheen poika yllättyi lopputuloksesta niin, ”että tipahti tuolilta tuloksen selvittyä”.

Huhtikuun 13. päivä Julkisen sanan neuvosto antoi Iltalehdelle tästä uutisesta ja kahdesta muusta Veikkauksen rahapelien voittoja ja voittajia käsitelleestä jutusta huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Yksimielisen päätöksen mukaan Iltalehden uutiset rikkoivat kolmea Journalistin ohjetta, jotka liittyvät piilomainontaan, lähdekritiikkiin ja journalistisen päätösvallan luovuttamiseen ulkopuolisille.

Mitä väliä sillä on, putosiko poika tuolilta vai ei?

Journalistille juuri sillä on paljonkin väliä. Jotta journalisti voi uutisoida pojan pudonneen tuolilta, pojan on oikeasti pitänyt pudota tuolilta.

”Journalismin ja muun viestinnän välinen raja menee juuri tässä. Vai koska olet itse nähnyt, että joku putoaa tuolilta, kun hän hämmästyy”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kysyy.

Iltalehden toimitus ei ollut haastatellut nimettömänä jutussa esiintynyttä poikaa tai muitakaan paikallaolijoita, eikä voinut varmistua siitä, että Veikkauksen tiedotteiden tiedot pitävät paikkaansa.

Onko mahdollista, että tuolilta putoaminen onkin tarinaa värittävä kielikuva?

Tiedon merkitys ei ole sinänsä suuri, mutta journalismin näkökulmasta asia on tärkeä. Toimituksen on aina pyrittävä varmistamaan julkaisemiensa tietojen paikkansapitävyys kaikkia yksityiskohtia myöten.

 

Veikkauksen viestintä- ja vastuullisuusjohtajan Pekka Ilmivallan mukaan voittajien haastatteleminen on periaatteessa mahdollista. Vuosien saatossa on kuitenkin ilmennyt, että voittajat antavat vain harvoin haastatteluja suoraan tiedotusvälineille. Veikkaus kuitenkin pyrkii järjestäämään suoria haastatteluja aina kun siihen on mahdollisuus.

Tilanne on journalistisesti hankala, koska toimitus ei voi täydellisesti varmistua edes siitä, että onko haastateltavaa edes olemassa. JSN katsookin, että Iltalehti antoi toimituksellista päätösvaltaansa ulkopuoliselle.

Iltalehti ei ole tältä osin tyytyväinen JSN:n päätöksen perusteluihin.

”Perustelu, jossa on katsottu Iltalehden luovuttaneen toimituksellista päätösvaltaansa ulkopuoliselle (Veikkaukselle), on täysin kestämätön, epälooginen ja Iltalehden sekä muiden tiedotusvälineiden sananvapautta kohtuuttomasti rajoittava. Tämän kanssa media ei voi elää, JSN:n on perusteltava ratkaisunsa tältä osin paljon tarkemmin ja perusteellisemmin”, päätoimittaja Petri Hakala sanoo.

Iltalehti lähetti 22. huhtikuuta JSN:lle muutoksenhakupyynnön.

Hakala korostaa, että Iltalehti aikoo jatkossakin olla JSN:n toiminnassa ja sitoutuu yhteisesti sovittuun itsesääntelymalliin journalismin moraalin ja etiikan suhteen.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston päätökseen ei voi hakea muutosta paitsi, jos päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon. Silloin neuvosto voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen perustellusta muutoksenhakupyynnöstä käsitellä asian uudelleen.

Elina Grundström sanoo, että Iltalehden muutoksenhakupyyntö tutkitaan tarkasti.

”Olen kiitollinen siitä, että Suomessa mediat julkaisevat langettavat päätökset ja pysyvät mukana itsesääntelyjärjestelmässä silloinkin, kun ovat päätöksistä eri mieltä. Lehdistönvapautemme perustuu juuri tähän.”

Journalistin ohjeet 2, 12 ja 16

 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta