Putosiko rahapelivoittaja oikeasti tuolilta?

Journalistin ohjeet 2, 12 ja 16

 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JOURNALISTI
28.4.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

JSN linjasi, että Veikkauksen rahapelivoittajien haastatteluiden julkaisu antoi toimituksellista päätösvaltaa ulkopuoliselle.

Arvasta paljastui 250 000 euron päävoitto – poika putosi tuolilta.

Näin otsikoi Iltalehti 17. tammikuuta uutisensa, joka kertoi Veikkauksen arvasta jättipotin voittaneesta kahdesta eri perheestä.

Jutun mukaan toisen perheen poika yllättyi lopputuloksesta niin, ”että tipahti tuolilta tuloksen selvittyä”.

Huhtikuun 13. päivä Julkisen sanan neuvosto antoi Iltalehdelle tästä uutisesta ja kahdesta muusta Veikkauksen rahapelien voittoja ja voittajia käsitelleestä jutusta huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Yksimielisen päätöksen mukaan Iltalehden uutiset rikkoivat kolmea Journalistin ohjetta, jotka liittyvät piilomainontaan, lähdekritiikkiin ja journalistisen päätösvallan luovuttamiseen ulkopuolisille.

Mitä väliä sillä on, putosiko poika tuolilta vai ei?

Journalistille juuri sillä on paljonkin väliä. Jotta journalisti voi uutisoida pojan pudonneen tuolilta, pojan on oikeasti pitänyt pudota tuolilta.

”Journalismin ja muun viestinnän välinen raja menee juuri tässä. Vai koska olet itse nähnyt, että joku putoaa tuolilta, kun hän hämmästyy”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kysyy.

Iltalehden toimitus ei ollut haastatellut nimettömänä jutussa esiintynyttä poikaa tai muitakaan paikallaolijoita, eikä voinut varmistua siitä, että Veikkauksen tiedotteiden tiedot pitävät paikkaansa.

Onko mahdollista, että tuolilta putoaminen onkin tarinaa värittävä kielikuva?

Tiedon merkitys ei ole sinänsä suuri, mutta journalismin näkökulmasta asia on tärkeä. Toimituksen on aina pyrittävä varmistamaan julkaisemiensa tietojen paikkansapitävyys kaikkia yksityiskohtia myöten.

 

Veikkauksen viestintä- ja vastuullisuusjohtajan Pekka Ilmivallan mukaan voittajien haastatteleminen on periaatteessa mahdollista. Vuosien saatossa on kuitenkin ilmennyt, että voittajat antavat vain harvoin haastatteluja suoraan tiedotusvälineille. Veikkaus kuitenkin pyrkii järjestäämään suoria haastatteluja aina kun siihen on mahdollisuus.

Tilanne on journalistisesti hankala, koska toimitus ei voi täydellisesti varmistua edes siitä, että onko haastateltavaa edes olemassa. JSN katsookin, että Iltalehti antoi toimituksellista päätösvaltaansa ulkopuoliselle.

Iltalehti ei ole tältä osin tyytyväinen JSN:n päätöksen perusteluihin.

”Perustelu, jossa on katsottu Iltalehden luovuttaneen toimituksellista päätösvaltaansa ulkopuoliselle (Veikkaukselle), on täysin kestämätön, epälooginen ja Iltalehden sekä muiden tiedotusvälineiden sananvapautta kohtuuttomasti rajoittava. Tämän kanssa media ei voi elää, JSN:n on perusteltava ratkaisunsa tältä osin paljon tarkemmin ja perusteellisemmin”, päätoimittaja Petri Hakala sanoo.

Iltalehti lähetti 22. huhtikuuta JSN:lle muutoksenhakupyynnön.

Hakala korostaa, että Iltalehti aikoo jatkossakin olla JSN:n toiminnassa ja sitoutuu yhteisesti sovittuun itsesääntelymalliin journalismin moraalin ja etiikan suhteen.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston päätökseen ei voi hakea muutosta paitsi, jos päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon. Silloin neuvosto voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen perustellusta muutoksenhakupyynnöstä käsitellä asian uudelleen.

Elina Grundström sanoo, että Iltalehden muutoksenhakupyyntö tutkitaan tarkasti.

”Olen kiitollinen siitä, että Suomessa mediat julkaisevat langettavat päätökset ja pysyvät mukana itsesääntelyjärjestelmässä silloinkin, kun ovat päätöksistä eri mieltä. Lehdistönvapautemme perustuu juuri tähän.”

Journalistin ohjeet 2, 12 ja 16

 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta