Putosiko rahapelivoittaja oikeasti tuolilta?

Journalistin ohjeet 2, 12 ja 16

 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JOURNALISTI
28.4.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

JSN linjasi, että Veikkauksen rahapelivoittajien haastatteluiden julkaisu antoi toimituksellista päätösvaltaa ulkopuoliselle.

Arvasta paljastui 250 000 euron päävoitto – poika putosi tuolilta.

Näin otsikoi Iltalehti 17. tammikuuta uutisensa, joka kertoi Veikkauksen arvasta jättipotin voittaneesta kahdesta eri perheestä.

Jutun mukaan toisen perheen poika yllättyi lopputuloksesta niin, ”että tipahti tuolilta tuloksen selvittyä”.

Huhtikuun 13. päivä Julkisen sanan neuvosto antoi Iltalehdelle tästä uutisesta ja kahdesta muusta Veikkauksen rahapelien voittoja ja voittajia käsitelleestä jutusta huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Yksimielisen päätöksen mukaan Iltalehden uutiset rikkoivat kolmea Journalistin ohjetta, jotka liittyvät piilomainontaan, lähdekritiikkiin ja journalistisen päätösvallan luovuttamiseen ulkopuolisille.

Mitä väliä sillä on, putosiko poika tuolilta vai ei?

Journalistille juuri sillä on paljonkin väliä. Jotta journalisti voi uutisoida pojan pudonneen tuolilta, pojan on oikeasti pitänyt pudota tuolilta.

”Journalismin ja muun viestinnän välinen raja menee juuri tässä. Vai koska olet itse nähnyt, että joku putoaa tuolilta, kun hän hämmästyy”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kysyy.

Iltalehden toimitus ei ollut haastatellut nimettömänä jutussa esiintynyttä poikaa tai muitakaan paikallaolijoita, eikä voinut varmistua siitä, että Veikkauksen tiedotteiden tiedot pitävät paikkaansa.

Onko mahdollista, että tuolilta putoaminen onkin tarinaa värittävä kielikuva?

Tiedon merkitys ei ole sinänsä suuri, mutta journalismin näkökulmasta asia on tärkeä. Toimituksen on aina pyrittävä varmistamaan julkaisemiensa tietojen paikkansapitävyys kaikkia yksityiskohtia myöten.

 

Veikkauksen viestintä- ja vastuullisuusjohtajan Pekka Ilmivallan mukaan voittajien haastatteleminen on periaatteessa mahdollista. Vuosien saatossa on kuitenkin ilmennyt, että voittajat antavat vain harvoin haastatteluja suoraan tiedotusvälineille. Veikkaus kuitenkin pyrkii järjestäämään suoria haastatteluja aina kun siihen on mahdollisuus.

Tilanne on journalistisesti hankala, koska toimitus ei voi täydellisesti varmistua edes siitä, että onko haastateltavaa edes olemassa. JSN katsookin, että Iltalehti antoi toimituksellista päätösvaltaansa ulkopuoliselle.

Iltalehti ei ole tältä osin tyytyväinen JSN:n päätöksen perusteluihin.

”Perustelu, jossa on katsottu Iltalehden luovuttaneen toimituksellista päätösvaltaansa ulkopuoliselle (Veikkaukselle), on täysin kestämätön, epälooginen ja Iltalehden sekä muiden tiedotusvälineiden sananvapautta kohtuuttomasti rajoittava. Tämän kanssa media ei voi elää, JSN:n on perusteltava ratkaisunsa tältä osin paljon tarkemmin ja perusteellisemmin”, päätoimittaja Petri Hakala sanoo.

Iltalehti lähetti 22. huhtikuuta JSN:lle muutoksenhakupyynnön.

Hakala korostaa, että Iltalehti aikoo jatkossakin olla JSN:n toiminnassa ja sitoutuu yhteisesti sovittuun itsesääntelymalliin journalismin moraalin ja etiikan suhteen.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston päätökseen ei voi hakea muutosta paitsi, jos päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon. Silloin neuvosto voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen perustellusta muutoksenhakupyynnöstä käsitellä asian uudelleen.

Elina Grundström sanoo, että Iltalehden muutoksenhakupyyntö tutkitaan tarkasti.

”Olen kiitollinen siitä, että Suomessa mediat julkaisevat langettavat päätökset ja pysyvät mukana itsesääntelyjärjestelmässä silloinkin, kun ovat päätöksistä eri mieltä. Lehdistönvapautemme perustuu juuri tähän.”

Journalistin ohjeet 2, 12 ja 16

 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta