Putosiko rahapelivoittaja oikeasti tuolilta?

Journalistin ohjeet 2, 12 ja 16

 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JOURNALISTI
28.4.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

JSN linjasi, että Veikkauksen rahapelivoittajien haastatteluiden julkaisu antoi toimituksellista päätösvaltaa ulkopuoliselle.

Arvasta paljastui 250 000 euron päävoitto – poika putosi tuolilta.

Näin otsikoi Iltalehti 17. tammikuuta uutisensa, joka kertoi Veikkauksen arvasta jättipotin voittaneesta kahdesta eri perheestä.

Jutun mukaan toisen perheen poika yllättyi lopputuloksesta niin, ”että tipahti tuolilta tuloksen selvittyä”.

Huhtikuun 13. päivä Julkisen sanan neuvosto antoi Iltalehdelle tästä uutisesta ja kahdesta muusta Veikkauksen rahapelien voittoja ja voittajia käsitelleestä jutusta huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Yksimielisen päätöksen mukaan Iltalehden uutiset rikkoivat kolmea Journalistin ohjetta, jotka liittyvät piilomainontaan, lähdekritiikkiin ja journalistisen päätösvallan luovuttamiseen ulkopuolisille.

Mitä väliä sillä on, putosiko poika tuolilta vai ei?

Journalistille juuri sillä on paljonkin väliä. Jotta journalisti voi uutisoida pojan pudonneen tuolilta, pojan on oikeasti pitänyt pudota tuolilta.

”Journalismin ja muun viestinnän välinen raja menee juuri tässä. Vai koska olet itse nähnyt, että joku putoaa tuolilta, kun hän hämmästyy”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kysyy.

Iltalehden toimitus ei ollut haastatellut nimettömänä jutussa esiintynyttä poikaa tai muitakaan paikallaolijoita, eikä voinut varmistua siitä, että Veikkauksen tiedotteiden tiedot pitävät paikkaansa.

Onko mahdollista, että tuolilta putoaminen onkin tarinaa värittävä kielikuva?

Tiedon merkitys ei ole sinänsä suuri, mutta journalismin näkökulmasta asia on tärkeä. Toimituksen on aina pyrittävä varmistamaan julkaisemiensa tietojen paikkansapitävyys kaikkia yksityiskohtia myöten.

 

Veikkauksen viestintä- ja vastuullisuusjohtajan Pekka Ilmivallan mukaan voittajien haastatteleminen on periaatteessa mahdollista. Vuosien saatossa on kuitenkin ilmennyt, että voittajat antavat vain harvoin haastatteluja suoraan tiedotusvälineille. Veikkaus kuitenkin pyrkii järjestäämään suoria haastatteluja aina kun siihen on mahdollisuus.

Tilanne on journalistisesti hankala, koska toimitus ei voi täydellisesti varmistua edes siitä, että onko haastateltavaa edes olemassa. JSN katsookin, että Iltalehti antoi toimituksellista päätösvaltaansa ulkopuoliselle.

Iltalehti ei ole tältä osin tyytyväinen JSN:n päätöksen perusteluihin.

”Perustelu, jossa on katsottu Iltalehden luovuttaneen toimituksellista päätösvaltaansa ulkopuoliselle (Veikkaukselle), on täysin kestämätön, epälooginen ja Iltalehden sekä muiden tiedotusvälineiden sananvapautta kohtuuttomasti rajoittava. Tämän kanssa media ei voi elää, JSN:n on perusteltava ratkaisunsa tältä osin paljon tarkemmin ja perusteellisemmin”, päätoimittaja Petri Hakala sanoo.

Iltalehti lähetti 22. huhtikuuta JSN:lle muutoksenhakupyynnön.

Hakala korostaa, että Iltalehti aikoo jatkossakin olla JSN:n toiminnassa ja sitoutuu yhteisesti sovittuun itsesääntelymalliin journalismin moraalin ja etiikan suhteen.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston päätökseen ei voi hakea muutosta paitsi, jos päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon. Silloin neuvosto voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen perustellusta muutoksenhakupyynnöstä käsitellä asian uudelleen.

Elina Grundström sanoo, että Iltalehden muutoksenhakupyyntö tutkitaan tarkasti.

”Olen kiitollinen siitä, että Suomessa mediat julkaisevat langettavat päätökset ja pysyvät mukana itsesääntelyjärjestelmässä silloinkin, kun ovat päätöksistä eri mieltä. Lehdistönvapautemme perustuu juuri tähän.”

Journalistin ohjeet 2, 12 ja 16

 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta