Journalistiliiton free-neuvottelukuntaan kuuluva Tiina Sandberg sanoo, että liiton oman palveluyrityksen kautta työskentely olisi hyvä mahdollisuus etenkin uusille freelancereille. ”Harvalle toimittajalle yrittäjäksi ryhtyminen on itsetarkoitus.”

Palveluyrityshanke etenee

JOURNALISTI
28.4.2016

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Journalistiliitto suunnittelee osuuskuntaa, joka tarjoaisi palveluita freelancereille. Valtuusto päättää asiasta toukokuussa.

Journalistiliiton free-neuvottelukunta on valmistellut freelancerien työtä helpottavia palveluita tarjoavan osuuskuntamuotoisen yrityksen perustamista. Huhtikuun kokouksessaan liiton hallitus teki periaatepäätöksen asian viemisestä valtuuston päätettäväksi.

Osuuskunta huolehtisi muun muassa freelancerien laskutuksesta ja työeläkemaksuista. Se muodostaisi ammatillisen yhteisön, jonka kautta freelancerit voivat verkostoitua ja saada myös lisää työtilaisuuksia. Freelancerien olisi kuitenkin ensisijaisesti itse etsittävä asiakkaansa ja neuvoteltava palkkionsa.

Journalistiliiton tavoitteena on, että freelancerit olisivat oikeutettuja työttömyysturvaan samoin ehdoin kuin palkansaajat. Esimerkiksi vajaatyöllistettyjen freelancerien pitäisi saada soviteltua päivärahaa osa-aikaisten työntekijöiden tavoin, toteaa liiton asiamies Jussi Salokangas.

”Tätä nyt suunnitteilla oleva osuuskunta ei kuitenkaan voi luvata, sillä TE-keskus päättää työttömyyspäivärahasta tapauskohtaisesti. Joissakin osuuskunnissa työttömyysturvan saaminen on ollut mahdollista”, Salokangas sanoo.

 

Helsinkiläinen freelancetoimittaja Tiina Sandberg aikoo olla mukana, jos yritys perustetaan. Hän toivoo, että osuuskunta voisi auttaa myös työttömyysturvan piiriin pääsemisessä.

Sandberg kuuluu SJL:n free-neuvottelukuntaan, jossa on keskusteltu paljon siitä, olisiko freelancereille kannattavaa työskennellä liiton perustaman yrityksen kautta. Monen freelancerin eläkemaksut nousisivat, sillä osuuskunta pidättäisi sosiaaliturvamaksut laskutuksen perusteella, eikä alimitoitetun eläkkeen kerryttäminen olisi mahdollista.

”Toisaalta tämä tervehdyttäisi kilpailua, kun eläkettä olisi pakko maksaa itselleen”, Sandberg toteaa.

Osuuskunta ei tavoittelisi voittoa. Toiminta on tarkoitus rahoittaa palvelumaksuilla, jotka olisivat noin viisi prosenttia laskutuksesta.

”Mitä useampi freelancer lähtee mukaan, sitä pienempi palvelumaksusta tulee”, Salokangas sanoo.

Osuuskunta voisi myös neuvotella palkkioista tekijöiden puolesta, jos riittävän moni freelancer osallistuisi sen toimintaan. Tämä voisi nostaa palkkiotasoa.

Suunniteltu osuuskunta tarjoaisi palveluja Journalistiliiton jäsenille, myös satunnaisesti freelancetyötä tekeville, kuten opiskelijoille ja eläkeläisille.

Mikään muu ammattiliitto ei tarjoa jäsenilleen vastaavanlaista palvelua.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta