Journalistiliiton free-neuvottelukuntaan kuuluva Tiina Sandberg sanoo, että liiton oman palveluyrityksen kautta työskentely olisi hyvä mahdollisuus etenkin uusille freelancereille. ”Harvalle toimittajalle yrittäjäksi ryhtyminen on itsetarkoitus.”

Palveluyrityshanke etenee

JOURNALISTI
28.4.2016

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Journalistiliitto suunnittelee osuuskuntaa, joka tarjoaisi palveluita freelancereille. Valtuusto päättää asiasta toukokuussa.

Journalistiliiton free-neuvottelukunta on valmistellut freelancerien työtä helpottavia palveluita tarjoavan osuuskuntamuotoisen yrityksen perustamista. Huhtikuun kokouksessaan liiton hallitus teki periaatepäätöksen asian viemisestä valtuuston päätettäväksi.

Osuuskunta huolehtisi muun muassa freelancerien laskutuksesta ja työeläkemaksuista. Se muodostaisi ammatillisen yhteisön, jonka kautta freelancerit voivat verkostoitua ja saada myös lisää työtilaisuuksia. Freelancerien olisi kuitenkin ensisijaisesti itse etsittävä asiakkaansa ja neuvoteltava palkkionsa.

Journalistiliiton tavoitteena on, että freelancerit olisivat oikeutettuja työttömyysturvaan samoin ehdoin kuin palkansaajat. Esimerkiksi vajaatyöllistettyjen freelancerien pitäisi saada soviteltua päivärahaa osa-aikaisten työntekijöiden tavoin, toteaa liiton asiamies Jussi Salokangas.

”Tätä nyt suunnitteilla oleva osuuskunta ei kuitenkaan voi luvata, sillä TE-keskus päättää työttömyyspäivärahasta tapauskohtaisesti. Joissakin osuuskunnissa työttömyysturvan saaminen on ollut mahdollista”, Salokangas sanoo.

 

Helsinkiläinen freelancetoimittaja Tiina Sandberg aikoo olla mukana, jos yritys perustetaan. Hän toivoo, että osuuskunta voisi auttaa myös työttömyysturvan piiriin pääsemisessä.

Sandberg kuuluu SJL:n free-neuvottelukuntaan, jossa on keskusteltu paljon siitä, olisiko freelancereille kannattavaa työskennellä liiton perustaman yrityksen kautta. Monen freelancerin eläkemaksut nousisivat, sillä osuuskunta pidättäisi sosiaaliturvamaksut laskutuksen perusteella, eikä alimitoitetun eläkkeen kerryttäminen olisi mahdollista.

”Toisaalta tämä tervehdyttäisi kilpailua, kun eläkettä olisi pakko maksaa itselleen”, Sandberg toteaa.

Osuuskunta ei tavoittelisi voittoa. Toiminta on tarkoitus rahoittaa palvelumaksuilla, jotka olisivat noin viisi prosenttia laskutuksesta.

”Mitä useampi freelancer lähtee mukaan, sitä pienempi palvelumaksusta tulee”, Salokangas sanoo.

Osuuskunta voisi myös neuvotella palkkioista tekijöiden puolesta, jos riittävän moni freelancer osallistuisi sen toimintaan. Tämä voisi nostaa palkkiotasoa.

Suunniteltu osuuskunta tarjoaisi palveluja Journalistiliiton jäsenille, myös satunnaisesti freelancetyötä tekeville, kuten opiskelijoille ja eläkeläisille.

Mikään muu ammattiliitto ei tarjoa jäsenilleen vastaavanlaista palvelua.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta