Journalistiliiton free-neuvottelukuntaan kuuluva Tiina Sandberg sanoo, että liiton oman palveluyrityksen kautta työskentely olisi hyvä mahdollisuus etenkin uusille freelancereille. ”Harvalle toimittajalle yrittäjäksi ryhtyminen on itsetarkoitus.”

Palveluyrityshanke etenee

JOURNALISTI
28.4.2016

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Journalistiliitto suunnittelee osuuskuntaa, joka tarjoaisi palveluita freelancereille. Valtuusto päättää asiasta toukokuussa.

Journalistiliiton free-neuvottelukunta on valmistellut freelancerien työtä helpottavia palveluita tarjoavan osuuskuntamuotoisen yrityksen perustamista. Huhtikuun kokouksessaan liiton hallitus teki periaatepäätöksen asian viemisestä valtuuston päätettäväksi.

Osuuskunta huolehtisi muun muassa freelancerien laskutuksesta ja työeläkemaksuista. Se muodostaisi ammatillisen yhteisön, jonka kautta freelancerit voivat verkostoitua ja saada myös lisää työtilaisuuksia. Freelancerien olisi kuitenkin ensisijaisesti itse etsittävä asiakkaansa ja neuvoteltava palkkionsa.

Journalistiliiton tavoitteena on, että freelancerit olisivat oikeutettuja työttömyysturvaan samoin ehdoin kuin palkansaajat. Esimerkiksi vajaatyöllistettyjen freelancerien pitäisi saada soviteltua päivärahaa osa-aikaisten työntekijöiden tavoin, toteaa liiton asiamies Jussi Salokangas.

”Tätä nyt suunnitteilla oleva osuuskunta ei kuitenkaan voi luvata, sillä TE-keskus päättää työttömyyspäivärahasta tapauskohtaisesti. Joissakin osuuskunnissa työttömyysturvan saaminen on ollut mahdollista”, Salokangas sanoo.

 

Helsinkiläinen freelancetoimittaja Tiina Sandberg aikoo olla mukana, jos yritys perustetaan. Hän toivoo, että osuuskunta voisi auttaa myös työttömyysturvan piiriin pääsemisessä.

Sandberg kuuluu SJL:n free-neuvottelukuntaan, jossa on keskusteltu paljon siitä, olisiko freelancereille kannattavaa työskennellä liiton perustaman yrityksen kautta. Monen freelancerin eläkemaksut nousisivat, sillä osuuskunta pidättäisi sosiaaliturvamaksut laskutuksen perusteella, eikä alimitoitetun eläkkeen kerryttäminen olisi mahdollista.

”Toisaalta tämä tervehdyttäisi kilpailua, kun eläkettä olisi pakko maksaa itselleen”, Sandberg toteaa.

Osuuskunta ei tavoittelisi voittoa. Toiminta on tarkoitus rahoittaa palvelumaksuilla, jotka olisivat noin viisi prosenttia laskutuksesta.

”Mitä useampi freelancer lähtee mukaan, sitä pienempi palvelumaksusta tulee”, Salokangas sanoo.

Osuuskunta voisi myös neuvotella palkkioista tekijöiden puolesta, jos riittävän moni freelancer osallistuisi sen toimintaan. Tämä voisi nostaa palkkiotasoa.

Suunniteltu osuuskunta tarjoaisi palveluja Journalistiliiton jäsenille, myös satunnaisesti freelancetyötä tekeville, kuten opiskelijoille ja eläkeläisille.

Mikään muu ammattiliitto ei tarjoa jäsenilleen vastaavanlaista palvelua.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta