Helmikuussa Marjaana Wikman kisasi kotipaikkakunnallaan Nummelassa. Voimistelussa tarvitaan hänen mielestään samaa heittäytymistä kuin toimittajantyössä: ”Molemmissa pitää pistää itseään likoon, olla hersyvä ja uskaltaa.”

Paikoillanne, valmiina, virtaa!

Marjaana Wikman

30-vuotias MTV Uutisten uutistuottaja ja verkkotoimittaja. Työskennellyt MTV:ssä vuodesta 2006 lähtien.

Opiskellut HaagaHelia ammattikorkeakoulun toimittajakoulutuksessa.

Harrastaa myös kuntosalitreeniä, juoksua ja näyttävien kakkujen leipomista. ”Eilenkin tein puoleen yöhön asti kakkukoristeita”, Wikman kertoo.

JOURNALISTI
28.4.2016

Marja Honkonen, teksti
Liisa Takala, kuva

Marjaana Wikman treenaa joukkueessa, jonka takia palataan maailmalta Nummelaan. Tanssillinen voimistelu on lapsesta saakka jumpanneelle armollinen laji, mutta häviäminen harmittaa aina.

Näytän niille! Se on viimeinen ajatus Marjaana Wikmanin mielessä juuri ennen kilpailusuoritusta. 30-vuotias Wikman harrastaa tanssillista voimistelua, jossa tiukin kisa käydään tällä hetkellä juuri yli 20-vuotiaiden sarjassa. Hän haluaa saada yleisön tuntemaan, mutta myönnettäköön – myös voittaa.

”Hankalinta voimistelussa on aikuisiällä ihan ajanhallinta. Mutta häviäminenkin on aika syvältä”, MTV Uutisten uutistuottajana vuorotyötä tekevä Wikman sanoo.

Wikmanin joukkue, Vihti-Gym-liikuntaseuran Impulssi, on treenannut yhdessä vuodesta 2008. Harjoituksia on vain yhdet viikossa, joten poissaolo niistä harmittaa sitäkin enemmän.

”Kaikkein eniten tuo tuskaa se, kun tietää, miten se haittaa muita.”

 

Tanssillinen voimistelu on sukua joukkuevoimistelulle, joka on nykyisin totista huippu-urheilua. Harrastajia on reilut 4 000. Pakollisia liikkeitä ei ole, ja koreografialla on suuri merkitys.

Wikmanin mielestä laji on armollinen. Siinä ei pelata notkeudella, vaan tarkalla vartalotekniikalla ja liikkeen virtaavuudella.

”Jos sen aloittaa kolmekymppisenä, menee kauan ennen kuin hiffaa, mitä tehdä, kun sanotaan, että seiso paikallasi ja hengitä käsilläsi.”

Itse Wikman puhuu ”tätijumpasta”. Hän tuli sen pariin perinteistä polkua: äiti-lapsi-jumpasta satujumppaan, sieltä joukkuevoimistelijaksi, seura-aktiiviksi ja valmentajaksi.

Teinilauman kaitseminen valmentajana opetti Wikmanin mukaan ”katastrofin hallintaa”, josta on ollut hyötyä myös työssä.

Nykyisin hän viihtyy rivijumpparina.

”Olen heittäytynyt vapaamatkustajaksi, ja pidän vain hauskaa. Tämä on tämmöinen henkireikeä.”

Joukkuekaverit ovat tärkeitä. Heistä monet Wikman on tuntenut lapsesta asti. Osa on palannut maailmalta Nummelaan Impulssin takia. Valmentajaa 20 naisen joukkueella ei ole, vaan kukin vetää treenit vuorollaan.

Joskus jumppaperheessä on pinna kireällä.

”Naisporukka riitelee aina. Joskus on ajateltu, että tarvitsimme ulkopuolisen valmentajan pitämään muijat kurissa”, Wikman sanoo nauraen.

Ennen kisoja ryhmä keskittyy ohjelman harjoitteluun ja ilmentämiseen. Koreografiaan mietityt tunnekoukut käydään läpi yhdessä kisapäivänä: tässä kohtaan ollaan vihaisia, tässä ylpeitä.

Lavalle mennessä kajahtaa vielä: ”Hyvä Impulssi!”

 

Helmikuussa tanssillisessa voimistelussa kisattiin Vihdissä. Kotikisoista Impulssi sai hopeaa. Wikmanin ensimmäinen ajatus oli: ”Missä kulta?”

”Aina pitää jäädä se jano: olla tyytyväinen suoritukseen, mutta miettiä, millä me vielä haastamme itsemme.”

Marjaana Wikman

30-vuotias MTV Uutisten uutistuottaja ja verkkotoimittaja. Työskennellyt MTV:ssä vuodesta 2006 lähtien.

Opiskellut HaagaHelia ammattikorkeakoulun toimittajakoulutuksessa.

Harrastaa myös kuntosalitreeniä, juoksua ja näyttävien kakkujen leipomista. ”Eilenkin tein puoleen yöhön asti kakkukoristeita”, Wikman kertoo.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta