Ongelmana viestintäosastot

JOURNALISTI
28.4.2016

Matias Åberg, Tukholma, Ruotsi, teksti
Kristoffer Örstadius, kuva

Sananvapauteen on viime vuosina tullut Ruotsissa vakavia rajoituksia, sanoo Dagens Nyheterissä työskentelevä Kristoffer Örstadius.

"Ruotsin sananvapauden tila on vahva ja ainutlaatuinen maail­man mitassa. Koen, että voin kirjoittaa vapaasti, mistä haluan, kunhan kyse on paikkansa pitävistä ja relevanteista tiedoista. En näe, että minulla olisi tarvetta harjoittaa itsesensuuria.

Ruotsin sananvapauslainsäädännöllä on jo hyvän aikaa vuosia takanaan ja sananvapaus tuntuu varsin itsestään selvältä. Omalla työpaikallani myös lähdesuojakysymykset ovat luonnollinen asia, ja olemme tottuneet miettimään niitä.

Toisaalta viime vuosina sananvapauteen on tullut myös vakavia rajoituksia Ruotsissa. Erityisesti tämä liittyy julkisuusperiaatteeseen, sillä uusien lakien myötä viranomaisilta, kunnilta ja maakäräjiltä on entistä vaikeampi saada tietoja. Tämä koskee esimerkiksi EU-yhteistyöhön liittyviä asiakirjoja ja niiden julkisuutta.

Näen yhtenä merkittävänä ongelmana myös sen, että viranomaisten viestintäosastoista on tullut entistä suurempia ja vahvempia. On ollut havaittavissa, että monen viestintä- ja lehdistövastaavan tavoitteena on pikemminkin vaalia organisaation julkisuuskuvaa kuin veronmaksajien etua.

Esimerkiksi julkisten asiakirjojen luovuttamista on voinut viivyttää salassapitoarvioinnin lisäksi se, että on arvioitu viranomaisen ’tavaramerkille’ mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Vastaan voi myös tulla tapauksia, joissa viestintävastaavat yrittävät laittaa suukapuloita organisaationsa työntekijöille.”

Lue myös:

Suomi: Vapaan sanani rajat

Yhdysvallat: Valtio väijyy vuotajia

Somalia: Aseistettu vartija turvana

Viro: Yleinen mielipide rajoittaa

Turkki: Olemme äärimmäisen huolellisia 

Puola: Itsesensuuri pahin uhka 

Venäjä: Valtakoneisto vaatii uskollisuutta

Italia: Painostusta oikeusjutuilla

Valko-Venäjä: Itsesensuuri rajoittaa 

Brasilia: Toimituksen linja rajoittaa

Hongkong: Vapaustaistelija



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta