Mitä poimit ’pakolaiskriisistä’?

JOURNALISTI
28.4.2016

Nina Erho, teksti

Helsingissä 11. toukokuuta järjestettävässä seminaarissa pohditaan, miten media osallistuu 'pakolaiskriisin' luomiseen.

”Media ei aiheuta ihmisten liikkumista mutta muokkaa käsityksiä ’pakolaiskriisistä’. Toisaalta keskustelussa on määriteltävä, mitä medialla tarkoitetaan”, sanoo mediatutkija Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta.

Hän alustaa aiheesta median logiikka seminaarissa Näkökulmia median luomaan pakolaiskriisiin.

Sumialan mukaan valtamediaa, valemediaa ja sosiaalista mediaa yhdistää taistelu huomiosta. Tosin hän ei pidä valemedia-termistä, koska katteetonta klikkien kalastelua näkee myös valtamediassa.

Valtamedian parhaita käytäntöjä ovat uutiskriteerit, lähdekritiikki ja vastuu sanomisista, mutta niillä ei koko julkista keskustelua pelasteta. Some tekee kuten tahtoo, ja taistelussa tuotoista valtamedialtakin voi jäädä raflaavan tarinan olennaisuus arvioimatta.

”Välillä ne jopa kärjistävät keskustelua, kuten uutinen pakolaisista, jotka eivät pitäneet puurosta. Toisaalta voi pohtia, paljonko keskustelun suitsiminen sitten on tiedotusvälineiden vastuulla.”

Seminaarin järjestävät Kehitysmaantieteen yhdistys, Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen ainejärjestö ja Helsingin YK-nuoret.

Näkökulmia median luomaan pakolaiskriisiin -seminaari.
Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki
11. toukokuuta kello 15 – 18.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta