Minna Knus-Galánin mukaan Panama-vuodossa riittää vielä kerrottavaa. ”Se tuntuu unohtuvan, että tässä on tietoja vain yhdestä asianajotoimistosta. Niitä on satoja.”

”Me olemme journalisteja, emme poliiseja”

Yle tutkii ainoana Suomessa Panaman papereita

Panaman paperit käsittävät 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung sai haltuunsa.

Yli sata tiedotusvälinettä on tutkinut kuukausien ajan vallanpitäjien veroparatiisikytköksiä paljastavia asiakirjoja. Suomesta mukana on Yle.

Aineistoa ei aiota luovuttaa viranomaisille.

JOURNALISTI
28.4.2016

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Toimittaja Minna Knus-Galán uskoo, että Panaman papereita ei kannata luovuttaa viranomaisille.

Sen jälkeen kun Panama-vuoto paljastui huhtikuun alussa, aineiston luovuttamista viranomaisille ovat ehtineet vaatia muun muassa valtiovarainministeri Alexander Stubb, Verohallinto ja Keskisuomalainen.

Suomessa vuotoa tutkinut Yleisradio on kuitenkin ilmoittanut ykskantaan, että sillä ei ole oikeutta luovuttaa aineistoa eteenpäin. Joillakin Ylen toimittajilla on pääsy aineistoon, mutta aineisto ei ole Ylen hallussa.

Aineiston tutkimista on koordinoinut kansainvälinen tutkivien toimittajien järjestö ICIJ. Se puolestaan on kertonut aikovansa julkistaa ainoastaan veroparatiisiyhtiöiden nimet ja osan yrityksiin liittyvistä osakkeenomistajien ja välikäsien nimistä. ICIJ ei siis julkaise koko aineistoa tai luovuta sitä viranomaisille.

”Minun mielestäni se on ihan oikea päätös. Me olemme journalisteja, emme poliiseja. Minun roolini toimittajana on tutkia aineistoa, hakea sieltä yhteiskunnallisesti merkittävät asiat ja tehdä niistä juttuja”, Ylen MOT:n toimittaja Minna Knus-Galán sanoo. Hän on ICIJ:n jäsen, ja hänen verkostojensa ansiosta Yle on mukana projektissa.

Knus-Galán korostaa toimittajien vastuuta siitä, että kukaan ei joudu vuodon takia hankaluuksiin. Hän kertoo olevansa avoimen datan ystävä, mutta riippuu datasta, voiko sen laittaa avoimeksi. Tässä tapauksessa ei hänen mukaansa voi, koska aineistossa on liian herkkää materiaalia.

 

ICIJ:n päätöksen ymmärtää myös Tampereen yliopiston mediatutkija Heikki Heikkilä, joka on mukana useassa tietovuotoihin keskittyvässä tutkimusprojektissa. Hän ei usko, että yksittäistapauksessa aineiston luovuttamisesta viranomaisille olisi kauheasti haittaa, mutta pitkällä aikavälillä se olisi journalismille vahingollista.

”Tämän tyyppistä toimintaa vaikeuttaisi, jos ei olisi varmuutta, pysyykö aineisto toimituksissa”, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa avoimuuden tai läpinäkyvyyden vaatimus on nyt paljon esillä esimerkiksi media- ja organisaatiotutkimuksessa. Tutkimukset kyseenalaistavat läpinäkyvyyden hyödyn.

”Läpinäkyvyydestä tulee helpos-ti ajatus, että heti kun nähdään, miten asiat toimivat, se jotenkin johtaisi siihen, että väärinkäytökset loppuisivat.”

Heikkilä ei usko, että näin kävisi. Esimerkiksi veroparatiisit ovat niin iso vastustaja, että paljastusten seuraukset eivät ole kovin isoja ja konkreettisia. Pienemmässä mittakaavassa voi toki tulla muutoksia, esimerkiksi jotkut yritykset saattavat muuttaa toimintatapojaan.

 

Vuotoja seurannut keskustelu on kuitenkin Heikkilän mielestä tervetullutta. Ainakin tiedämme, millaisessa maailmassa elämme.

Knus-Galánin mielestä keskustelu veroparatiiseista on Panama-vuodon jälkeen muuttunut: aiempaa enemmän on puhuttu siitä, onko veroparatiisitoiminta moraalista.

Siihen vaadittiin iso, kansainvälinen tutkivan journalismin projekti. Panaman paperit sai haltuunsa saksalaislehti Süddeutsche Zeitung, joka ymmärsi pian tarvitsevansa apua valtavan aineiston läpikäymiseen.

”Uskon, että kansainvälisyydessä on tutkivan journalismin tulevaisuus. Myös aiheet, joita meidän pitäisi tutkia, ovat yleensä kansainvälisiä”, Knus-Galán sanoo.

Hän on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä yli kymmenen vuotta. Hänen lisäkseen ICIJ-järjestöön kuuluu vain yksi suomalainen, eläkkeellä oleva yleläinen Timo-Erkki Heino. Siksi juuri Knus-Galán valikoitui Suomesta tutkimaan Panama-vuotoa.

”ICIJ haluaa tehdä yhteistyötä sellaisten tutkivien toimittajien kanssa, jotka ovat hyviä yhteistyössä, ja sellaisten medioiden kanssa, joilla on vaikuttavuutta.”

Kansainvälisyys tekee projekteista myös työläämpiä. Knus-Galán kertoo, että hänelle tuli ryhmän muilta jäseniltä paljon avunpyyntöjä, eikä niitä sopinut ohittaa.

Yle tutkii ainoana Suomessa Panaman papereita

Panaman paperit käsittävät 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung sai haltuunsa.

Yli sata tiedotusvälinettä on tutkinut kuukausien ajan vallanpitäjien veroparatiisikytköksiä paljastavia asiakirjoja. Suomesta mukana on Yle.

Aineistoa ei aiota luovuttaa viranomaisille.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta