Minna Knus-Galánin mukaan Panama-vuodossa riittää vielä kerrottavaa. ”Se tuntuu unohtuvan, että tässä on tietoja vain yhdestä asianajotoimistosta. Niitä on satoja.”

”Me olemme journalisteja, emme poliiseja”

Yle tutkii ainoana Suomessa Panaman papereita

Panaman paperit käsittävät 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung sai haltuunsa.

Yli sata tiedotusvälinettä on tutkinut kuukausien ajan vallanpitäjien veroparatiisikytköksiä paljastavia asiakirjoja. Suomesta mukana on Yle.

Aineistoa ei aiota luovuttaa viranomaisille.

JOURNALISTI
28.4.2016

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Toimittaja Minna Knus-Galán uskoo, että Panaman papereita ei kannata luovuttaa viranomaisille.

Sen jälkeen kun Panama-vuoto paljastui huhtikuun alussa, aineiston luovuttamista viranomaisille ovat ehtineet vaatia muun muassa valtiovarainministeri Alexander Stubb, Verohallinto ja Keskisuomalainen.

Suomessa vuotoa tutkinut Yleisradio on kuitenkin ilmoittanut ykskantaan, että sillä ei ole oikeutta luovuttaa aineistoa eteenpäin. Joillakin Ylen toimittajilla on pääsy aineistoon, mutta aineisto ei ole Ylen hallussa.

Aineiston tutkimista on koordinoinut kansainvälinen tutkivien toimittajien järjestö ICIJ. Se puolestaan on kertonut aikovansa julkistaa ainoastaan veroparatiisiyhtiöiden nimet ja osan yrityksiin liittyvistä osakkeenomistajien ja välikäsien nimistä. ICIJ ei siis julkaise koko aineistoa tai luovuta sitä viranomaisille.

”Minun mielestäni se on ihan oikea päätös. Me olemme journalisteja, emme poliiseja. Minun roolini toimittajana on tutkia aineistoa, hakea sieltä yhteiskunnallisesti merkittävät asiat ja tehdä niistä juttuja”, Ylen MOT:n toimittaja Minna Knus-Galán sanoo. Hän on ICIJ:n jäsen, ja hänen verkostojensa ansiosta Yle on mukana projektissa.

Knus-Galán korostaa toimittajien vastuuta siitä, että kukaan ei joudu vuodon takia hankaluuksiin. Hän kertoo olevansa avoimen datan ystävä, mutta riippuu datasta, voiko sen laittaa avoimeksi. Tässä tapauksessa ei hänen mukaansa voi, koska aineistossa on liian herkkää materiaalia.

 

ICIJ:n päätöksen ymmärtää myös Tampereen yliopiston mediatutkija Heikki Heikkilä, joka on mukana useassa tietovuotoihin keskittyvässä tutkimusprojektissa. Hän ei usko, että yksittäistapauksessa aineiston luovuttamisesta viranomaisille olisi kauheasti haittaa, mutta pitkällä aikavälillä se olisi journalismille vahingollista.

”Tämän tyyppistä toimintaa vaikeuttaisi, jos ei olisi varmuutta, pysyykö aineisto toimituksissa”, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa avoimuuden tai läpinäkyvyyden vaatimus on nyt paljon esillä esimerkiksi media- ja organisaatiotutkimuksessa. Tutkimukset kyseenalaistavat läpinäkyvyyden hyödyn.

”Läpinäkyvyydestä tulee helpos-ti ajatus, että heti kun nähdään, miten asiat toimivat, se jotenkin johtaisi siihen, että väärinkäytökset loppuisivat.”

Heikkilä ei usko, että näin kävisi. Esimerkiksi veroparatiisit ovat niin iso vastustaja, että paljastusten seuraukset eivät ole kovin isoja ja konkreettisia. Pienemmässä mittakaavassa voi toki tulla muutoksia, esimerkiksi jotkut yritykset saattavat muuttaa toimintatapojaan.

 

Vuotoja seurannut keskustelu on kuitenkin Heikkilän mielestä tervetullutta. Ainakin tiedämme, millaisessa maailmassa elämme.

Knus-Galánin mielestä keskustelu veroparatiiseista on Panama-vuodon jälkeen muuttunut: aiempaa enemmän on puhuttu siitä, onko veroparatiisitoiminta moraalista.

Siihen vaadittiin iso, kansainvälinen tutkivan journalismin projekti. Panaman paperit sai haltuunsa saksalaislehti Süddeutsche Zeitung, joka ymmärsi pian tarvitsevansa apua valtavan aineiston läpikäymiseen.

”Uskon, että kansainvälisyydessä on tutkivan journalismin tulevaisuus. Myös aiheet, joita meidän pitäisi tutkia, ovat yleensä kansainvälisiä”, Knus-Galán sanoo.

Hän on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä yli kymmenen vuotta. Hänen lisäkseen ICIJ-järjestöön kuuluu vain yksi suomalainen, eläkkeellä oleva yleläinen Timo-Erkki Heino. Siksi juuri Knus-Galán valikoitui Suomesta tutkimaan Panama-vuotoa.

”ICIJ haluaa tehdä yhteistyötä sellaisten tutkivien toimittajien kanssa, jotka ovat hyviä yhteistyössä, ja sellaisten medioiden kanssa, joilla on vaikuttavuutta.”

Kansainvälisyys tekee projekteista myös työläämpiä. Knus-Galán kertoo, että hänelle tuli ryhmän muilta jäseniltä paljon avunpyyntöjä, eikä niitä sopinut ohittaa.

Yle tutkii ainoana Suomessa Panaman papereita

Panaman paperit käsittävät 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung sai haltuunsa.

Yli sata tiedotusvälinettä on tutkinut kuukausien ajan vallanpitäjien veroparatiisikytköksiä paljastavia asiakirjoja. Suomesta mukana on Yle.

Aineistoa ei aiota luovuttaa viranomaisille.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta