Minna Knus-Galánin mukaan Panama-vuodossa riittää vielä kerrottavaa. ”Se tuntuu unohtuvan, että tässä on tietoja vain yhdestä asianajotoimistosta. Niitä on satoja.”

”Me olemme journalisteja, emme poliiseja”

Yle tutkii ainoana Suomessa Panaman papereita

Panaman paperit käsittävät 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung sai haltuunsa.

Yli sata tiedotusvälinettä on tutkinut kuukausien ajan vallanpitäjien veroparatiisikytköksiä paljastavia asiakirjoja. Suomesta mukana on Yle.

Aineistoa ei aiota luovuttaa viranomaisille.

JOURNALISTI
28.4.2016

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Toimittaja Minna Knus-Galán uskoo, että Panaman papereita ei kannata luovuttaa viranomaisille.

Sen jälkeen kun Panama-vuoto paljastui huhtikuun alussa, aineiston luovuttamista viranomaisille ovat ehtineet vaatia muun muassa valtiovarainministeri Alexander Stubb, Verohallinto ja Keskisuomalainen.

Suomessa vuotoa tutkinut Yleisradio on kuitenkin ilmoittanut ykskantaan, että sillä ei ole oikeutta luovuttaa aineistoa eteenpäin. Joillakin Ylen toimittajilla on pääsy aineistoon, mutta aineisto ei ole Ylen hallussa.

Aineiston tutkimista on koordinoinut kansainvälinen tutkivien toimittajien järjestö ICIJ. Se puolestaan on kertonut aikovansa julkistaa ainoastaan veroparatiisiyhtiöiden nimet ja osan yrityksiin liittyvistä osakkeenomistajien ja välikäsien nimistä. ICIJ ei siis julkaise koko aineistoa tai luovuta sitä viranomaisille.

”Minun mielestäni se on ihan oikea päätös. Me olemme journalisteja, emme poliiseja. Minun roolini toimittajana on tutkia aineistoa, hakea sieltä yhteiskunnallisesti merkittävät asiat ja tehdä niistä juttuja”, Ylen MOT:n toimittaja Minna Knus-Galán sanoo. Hän on ICIJ:n jäsen, ja hänen verkostojensa ansiosta Yle on mukana projektissa.

Knus-Galán korostaa toimittajien vastuuta siitä, että kukaan ei joudu vuodon takia hankaluuksiin. Hän kertoo olevansa avoimen datan ystävä, mutta riippuu datasta, voiko sen laittaa avoimeksi. Tässä tapauksessa ei hänen mukaansa voi, koska aineistossa on liian herkkää materiaalia.

 

ICIJ:n päätöksen ymmärtää myös Tampereen yliopiston mediatutkija Heikki Heikkilä, joka on mukana useassa tietovuotoihin keskittyvässä tutkimusprojektissa. Hän ei usko, että yksittäistapauksessa aineiston luovuttamisesta viranomaisille olisi kauheasti haittaa, mutta pitkällä aikavälillä se olisi journalismille vahingollista.

”Tämän tyyppistä toimintaa vaikeuttaisi, jos ei olisi varmuutta, pysyykö aineisto toimituksissa”, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa avoimuuden tai läpinäkyvyyden vaatimus on nyt paljon esillä esimerkiksi media- ja organisaatiotutkimuksessa. Tutkimukset kyseenalaistavat läpinäkyvyyden hyödyn.

”Läpinäkyvyydestä tulee helpos-ti ajatus, että heti kun nähdään, miten asiat toimivat, se jotenkin johtaisi siihen, että väärinkäytökset loppuisivat.”

Heikkilä ei usko, että näin kävisi. Esimerkiksi veroparatiisit ovat niin iso vastustaja, että paljastusten seuraukset eivät ole kovin isoja ja konkreettisia. Pienemmässä mittakaavassa voi toki tulla muutoksia, esimerkiksi jotkut yritykset saattavat muuttaa toimintatapojaan.

 

Vuotoja seurannut keskustelu on kuitenkin Heikkilän mielestä tervetullutta. Ainakin tiedämme, millaisessa maailmassa elämme.

Knus-Galánin mielestä keskustelu veroparatiiseista on Panama-vuodon jälkeen muuttunut: aiempaa enemmän on puhuttu siitä, onko veroparatiisitoiminta moraalista.

Siihen vaadittiin iso, kansainvälinen tutkivan journalismin projekti. Panaman paperit sai haltuunsa saksalaislehti Süddeutsche Zeitung, joka ymmärsi pian tarvitsevansa apua valtavan aineiston läpikäymiseen.

”Uskon, että kansainvälisyydessä on tutkivan journalismin tulevaisuus. Myös aiheet, joita meidän pitäisi tutkia, ovat yleensä kansainvälisiä”, Knus-Galán sanoo.

Hän on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä yli kymmenen vuotta. Hänen lisäkseen ICIJ-järjestöön kuuluu vain yksi suomalainen, eläkkeellä oleva yleläinen Timo-Erkki Heino. Siksi juuri Knus-Galán valikoitui Suomesta tutkimaan Panama-vuotoa.

”ICIJ haluaa tehdä yhteistyötä sellaisten tutkivien toimittajien kanssa, jotka ovat hyviä yhteistyössä, ja sellaisten medioiden kanssa, joilla on vaikuttavuutta.”

Kansainvälisyys tekee projekteista myös työläämpiä. Knus-Galán kertoo, että hänelle tuli ryhmän muilta jäseniltä paljon avunpyyntöjä, eikä niitä sopinut ohittaa.

Yle tutkii ainoana Suomessa Panaman papereita

Panaman paperit käsittävät 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka saksalaislehti Süddeutsche Zeitung sai haltuunsa.

Yli sata tiedotusvälinettä on tutkinut kuukausien ajan vallanpitäjien veroparatiisikytköksiä paljastavia asiakirjoja. Suomesta mukana on Yle.

Aineistoa ei aiota luovuttaa viranomaisille.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta