Linjanvetäjä

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen halua luoda syyttäjäkunnalle yhtenäisen linjan toimittajiin kohdistuvien uhkausten oikeuskäsittelyyn. Hän toivoo sanavapausrikosten käsittelyyn juridiikan rinnalle lisää etiikkaa.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kannustaa toimittajia tekemään rikosilmoituksia saamistaan uhkauksista. ”Joku sieltä uhkailijoiden fiksuimmasta päästä saattaa pidättäytyä, kun kirkastuu että uhkailu on rangaistavaa ja siitä voi saada sakot.”

Varatuomari Matti Nissinen, 59

Valtakunnansyyttäjä 2010 –

Johtava kihlakunnansyyttäjä, Itä-Suomi 2007 – 2010

Valtionsyyttäjä, 1997 – 2007

Johtava kihlakunnansyyttäjä, Kouvola, 1996 – 1997

JOURNALISTI
28.4.2016

Manu Marttinen, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sai 24. helmikuuta sähköpostia asian-ajaja Markku Fredmanilta. Ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksiin erikoistunut Fredman kyseli, mitä sananvapausrikosten erikoissyyttäjä aikoo tehdä toimittajiin kohdistuneiden uhkaustapausten selvittämiseksi.

Taustalla oli Uuden Suomen toimittajan tekemä rikosilmoitus, jonka esitutkinta tyssäsi viime joulukuussa Helsingin syyttäjäviraston syyttäjän tekemään esitutkinnan rajoittamispäätökseen.

Päätös hätkähdytti paitsi asianomaisia myös journalistipiirejä laajasti. Uuden Suomen toimittaja kanteli päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon. Myös Julkisen sanan neuvosto otti tapaukseen kantaa toivoen, että poliisi ja syyttäjä suhtautuisivat aktiivisemmin sananvapautta uhkaaviin rikoksiin.

 

Matti Nissinen juttelee rauhalliseen tyyliinsä Helsingin virastotalossa sijaitsevassa työhuoneessaan. Hän kertoo saaneensa niin paljon hyviä vasta-argumentteja, että halusi tutkia tapauksen uudelleen.

”Tämä tapaus ansaitsee tulla paremmin punnituksi. Tässä ovat vastakkain kaksi sananvapauden elementtiä: sananvapaus ja sananvastuu. Nyt kuullaan ja kuulustellaan epäillyt ja asianomistaja ja paneudutaan kunnolla siihen, onko perusteita jättää syyttämättä vai pitääkö syyttää ja viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi”, Nissinen sanoo.

Nissinen ei itse ota tapaukseen suoraa kantaa, vaan jatkotoimet siirtyivät kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorfin harkittavaksi. Wendorf kertoo, että linjauksia on luvassa ”lähiviikkojen aikana”.

Nissisen viesti on kuitenkin selvä: toimittajien kohdistuva uhkailu on vakava asia, joka pitää tutkia perusteellisemmin kuin nyt on tehty.

”Jos jollakulla toisella syyttäjällä on nyt vastaava tapaus käsittelyssä, niin fiksu syyttäjä ei rajoita sitä, vaan katsoo asiaa vähän tarkemmin.”

Nissinen korostaa, että jos päätökseen ei olisi nyt puututtu, toimittajien uhkailijoille olisi lähtenyt väärä viesti. Esitutkinnan rajoittaminen ehdittiin sosiaalisessa mediassa tulkita niin, että toimittajille on lupa lähettää mitä tahansa viestejä, joita toimittajalla on työnsä takia velvollisuus sietää.

Nissinen kritisoikin voimakkaasti Helsingin syyttäjänviraston ratkaisua juuri sen perusteluista, joiden mukaan toimittaja olisi ammattinsa takia velvollinen sietämään arvostelua enemmän kuin jonkun toisen ammatin edustaja.

”Jos syyttäjä puhuu sietämisvelvollisuudesta, pitää olla aika syvällisesti mietitty, että miten niin pitää sietää. Syvällisemmän har-kinnan tarpeesta on juuri nyt kysymys.”

Hän haluaa saada syyttäjäkunnan ymmärtämään laajasti toimittajiin kohdistuvan uhkailun vakavuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen. Yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen vaatii nimenomaan median aktiivisuutta.

”Esimerkiksi monet korruptiotapaukset ovat tulleet esiin ja lähteneet liikkeelle median aktiivisuudesta”, Nissinen sanoo.

 

Jokainen syyttäjä ja tuomioistuin ratkaisee jatkossakin tapaukset itsenäisesti, mutta Nissinen haluaa koko syyttäjäkunnalle yhtenäisen linjan – sellaisen, jota Helsingin syyttäjänvirasto ei omalla ratkaisullaan tullut määrittäneeksi.

”Meillä on velvollisuus luoda linja, jota on syytä noudattaa. Syyttäjiä on 350, mutta meillä ei voi olla 350 erilaista linjaa suhtautumisessa tällaisiin tapauksiin.”

Linjaa Nissinen ei ryhdy tarkemmin määrittelemään, mutta yleisesti hän toivoo ”juridiikkaan lisää etiikkaa”.

”Minä haluan, että syyttäjät tiedostavat työssään eettisen näkökulman. Kysymys on oikeasta ja väärästä, ja se on ihan eri asia kuin kysymys laillisesta ja laittomasta.”

”Tässä tapauksessa on kyse perusoikeuksien punninnasta. Siinä on otettava huomioon sekä sananvapaus – joka on myös toimittajilla – että oikeus työhön. Se on haastavaa juridiikkaa, joka aina pohjautuu siihen, mikä on oikein ja väärin.”

 

Nissisen mukaan toimittajiin kohdistuneita uhkauksia pitää tarkastella nimenomaan ilmiönä – ei kysymyksenä siitä, pitääkö toimittajan sietää itseensä kohdistuvaa uhkailua.

”Se ei ole yhteiskunnallisen edun mukaista, jos tämä ilmiönä johtaa siihen, että toimittajat eivät lopulta pysty tekemään työtään ja lopulta pidättäytyvät joidenkin asioiden käsittelystä.

Nissinen haluaa puolustaa toimittajan asemaa yhteiskunnallisena toimijana. Hän ei kuitenkaan halua lakiin kirjattua erityisasemaa toimittajille, vaikka ammattinsa takia he altistuvat säännöllisesti kriittiselle palautteelle tai uhkailulle. Toimittajan täytyy saada tehdä työtänsä ilman pelkoa joutumisesta rikokseen uhriksi.

”Työtä täytyy saada tehdä sillä tavalla rauhassa, että kunniaa ei loukata eikä laittomasti uhata.”

Nissinen vertaa toimittajien uhkailua siihen, että kansa ottaisi tavakseen heitellä rakennusmiehiä kivillä.

”Tuntuisi hullulta, jos ohikulkijoilla olisi tapana heitellä kivillä telineillä olevia rakennustyömiehiä. Olisiko työmiehillä velvollisuus sietää sitä?”

Varatuomari Matti Nissinen, 59

Valtakunnansyyttäjä 2010 –

Johtava kihlakunnansyyttäjä, Itä-Suomi 2007 – 2010

Valtionsyyttäjä, 1997 – 2007

Johtava kihlakunnansyyttäjä, Kouvola, 1996 – 1997



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta