Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kannustaa toimittajia tekemään rikosilmoituksia saamistaan uhkauksista. ”Joku sieltä uhkailijoiden fiksuimmasta päästä saattaa pidättäytyä, kun kirkastuu että uhkailu on rangaistavaa ja siitä voi saada sakot.”

Linjanvetäjä

Varatuomari Matti Nissinen, 59

Valtakunnansyyttäjä 2010 –

Johtava kihlakunnansyyttäjä, Itä-Suomi 2007 – 2010

Valtionsyyttäjä, 1997 – 2007

Johtava kihlakunnansyyttäjä, Kouvola, 1996 – 1997

JOURNALISTI
28.4.2016

Manu Marttinen, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen halua luoda syyttäjäkunnalle yhtenäisen linjan toimittajiin kohdistuvien uhkausten oikeuskäsittelyyn. Hän toivoo sanavapausrikosten käsittelyyn juridiikan rinnalle lisää etiikkaa.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sai 24. helmikuuta sähköpostia asian-ajaja Markku Fredmanilta. Ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksiin erikoistunut Fredman kyseli, mitä sananvapausrikosten erikoissyyttäjä aikoo tehdä toimittajiin kohdistuneiden uhkaustapausten selvittämiseksi.

Taustalla oli Uuden Suomen toimittajan tekemä rikosilmoitus, jonka esitutkinta tyssäsi viime joulukuussa Helsingin syyttäjäviraston syyttäjän tekemään esitutkinnan rajoittamispäätökseen.

Päätös hätkähdytti paitsi asianomaisia myös journalistipiirejä laajasti. Uuden Suomen toimittaja kanteli päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon. Myös Julkisen sanan neuvosto otti tapaukseen kantaa toivoen, että poliisi ja syyttäjä suhtautuisivat aktiivisemmin sananvapautta uhkaaviin rikoksiin.

 

Matti Nissinen juttelee rauhalliseen tyyliinsä Helsingin virastotalossa sijaitsevassa työhuoneessaan. Hän kertoo saaneensa niin paljon hyviä vasta-argumentteja, että halusi tutkia tapauksen uudelleen.

”Tämä tapaus ansaitsee tulla paremmin punnituksi. Tässä ovat vastakkain kaksi sananvapauden elementtiä: sananvapaus ja sananvastuu. Nyt kuullaan ja kuulustellaan epäillyt ja asianomistaja ja paneudutaan kunnolla siihen, onko perusteita jättää syyttämättä vai pitääkö syyttää ja viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi”, Nissinen sanoo.

Nissinen ei itse ota tapaukseen suoraa kantaa, vaan jatkotoimet siirtyivät kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorfin harkittavaksi. Wendorf kertoo, että linjauksia on luvassa ”lähiviikkojen aikana”.

Nissisen viesti on kuitenkin selvä: toimittajien kohdistuva uhkailu on vakava asia, joka pitää tutkia perusteellisemmin kuin nyt on tehty.

”Jos jollakulla toisella syyttäjällä on nyt vastaava tapaus käsittelyssä, niin fiksu syyttäjä ei rajoita sitä, vaan katsoo asiaa vähän tarkemmin.”

Nissinen korostaa, että jos päätökseen ei olisi nyt puututtu, toimittajien uhkailijoille olisi lähtenyt väärä viesti. Esitutkinnan rajoittaminen ehdittiin sosiaalisessa mediassa tulkita niin, että toimittajille on lupa lähettää mitä tahansa viestejä, joita toimittajalla on työnsä takia velvollisuus sietää.

Nissinen kritisoikin voimakkaasti Helsingin syyttäjänviraston ratkaisua juuri sen perusteluista, joiden mukaan toimittaja olisi ammattinsa takia velvollinen sietämään arvostelua enemmän kuin jonkun toisen ammatin edustaja.

”Jos syyttäjä puhuu sietämisvelvollisuudesta, pitää olla aika syvällisesti mietitty, että miten niin pitää sietää. Syvällisemmän har-kinnan tarpeesta on juuri nyt kysymys.”

Hän haluaa saada syyttäjäkunnan ymmärtämään laajasti toimittajiin kohdistuvan uhkailun vakavuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen. Yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen vaatii nimenomaan median aktiivisuutta.

”Esimerkiksi monet korruptiotapaukset ovat tulleet esiin ja lähteneet liikkeelle median aktiivisuudesta”, Nissinen sanoo.

 

Jokainen syyttäjä ja tuomioistuin ratkaisee jatkossakin tapaukset itsenäisesti, mutta Nissinen haluaa koko syyttäjäkunnalle yhtenäisen linjan – sellaisen, jota Helsingin syyttäjänvirasto ei omalla ratkaisullaan tullut määrittäneeksi.

”Meillä on velvollisuus luoda linja, jota on syytä noudattaa. Syyttäjiä on 350, mutta meillä ei voi olla 350 erilaista linjaa suhtautumisessa tällaisiin tapauksiin.”

Linjaa Nissinen ei ryhdy tarkemmin määrittelemään, mutta yleisesti hän toivoo ”juridiikkaan lisää etiikkaa”.

”Minä haluan, että syyttäjät tiedostavat työssään eettisen näkökulman. Kysymys on oikeasta ja väärästä, ja se on ihan eri asia kuin kysymys laillisesta ja laittomasta.”

”Tässä tapauksessa on kyse perusoikeuksien punninnasta. Siinä on otettava huomioon sekä sananvapaus – joka on myös toimittajilla – että oikeus työhön. Se on haastavaa juridiikkaa, joka aina pohjautuu siihen, mikä on oikein ja väärin.”

 

Nissisen mukaan toimittajiin kohdistuneita uhkauksia pitää tarkastella nimenomaan ilmiönä – ei kysymyksenä siitä, pitääkö toimittajan sietää itseensä kohdistuvaa uhkailua.

”Se ei ole yhteiskunnallisen edun mukaista, jos tämä ilmiönä johtaa siihen, että toimittajat eivät lopulta pysty tekemään työtään ja lopulta pidättäytyvät joidenkin asioiden käsittelystä.

Nissinen haluaa puolustaa toimittajan asemaa yhteiskunnallisena toimijana. Hän ei kuitenkaan halua lakiin kirjattua erityisasemaa toimittajille, vaikka ammattinsa takia he altistuvat säännöllisesti kriittiselle palautteelle tai uhkailulle. Toimittajan täytyy saada tehdä työtänsä ilman pelkoa joutumisesta rikokseen uhriksi.

”Työtä täytyy saada tehdä sillä tavalla rauhassa, että kunniaa ei loukata eikä laittomasti uhata.”

Nissinen vertaa toimittajien uhkailua siihen, että kansa ottaisi tavakseen heitellä rakennusmiehiä kivillä.

”Tuntuisi hullulta, jos ohikulkijoilla olisi tapana heitellä kivillä telineillä olevia rakennustyömiehiä. Olisiko työmiehillä velvollisuus sietää sitä?”

Varatuomari Matti Nissinen, 59

Valtakunnansyyttäjä 2010 –

Johtava kihlakunnansyyttäjä, Itä-Suomi 2007 – 2010

Valtionsyyttäjä, 1997 – 2007

Johtava kihlakunnansyyttäjä, Kouvola, 1996 – 1997



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta