Vuoto vei yöunet

Bastian Obermayer

Tietokirjailija ja saksalaisen Süddeutsche Zeitungin 38-vuotias tutkiva toimittaja, johon Panaman paperit vuotanut nimetön lähde otti ensimmäisenä yhteyttä.

Opiskellut muun muassa politiikkaa, historiaa ja journalismia Deutsche Journalistenschulessa Münchenissa.

Kirjoittanut aiemmin muun muassa natsien sotarikoksista, sarjamurhaajista ja katolisen kirkon piirissä harjoitetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Obermayer vieraili Helsingissä tutkivan journalismin konferenssissa 23. huhtikuuta.

 

JOURNALISTI
28.4.2016

Pasi Kivioja, teksti
Meeri Utti, kuva

Saksalainen toimittaja Bastian Obermayer otti vastaan maailman suurimman tietovuodon ja panttasi sitä vuoden.

Saksalaisen Süddeutsche Zeitung -lehden tutkiva toimittaja Bastian Obermayer sai reilu vuosi sitten yhteydenoton nimettömältä lähteeltä, joka kysyi, kiinnostaako häntä informaatio Panaman veroparatiisiyhtiöistä.

”Miten isosta tietomäärästä tässä puhutaan?” Obermayer kysyi lähteeltä.

”Suuremmasta kuin olet koskaan nähnyt”, lähde vastasi Wired-lehden mukaan.

Lupaus piti paikkansa, sillä panamalaisesta Mossack Fonseca -lakitoimistosta vuodettua tietoa on 2,6 teratavua – lähes 12 miljoonaa asiakirjaa vuosikymmenten takaa nykypäiviin asti. Aineisto sisältää muun muassa sähköposteja, tietokantatiedostoja, pdf-tiedostoja ja valokuvia koskien yli 210 000 offshore-peiteyritystä.

Saksalaislehti jakoi aineiston kansainvälisen tutkivien toimittajien järjestön ICIJ:n kanssa, joka valjasti 400 toimittajaa eri puolilta maailmaa penkomaan papereita. Suomesta hankkeeseen ovat osallistuneet Ylen MOT ja Svenska Ylen Spotlight-ohjelma.

”Tuntuihan se jännittävältä ja kiehtovalta, kun näki, että aineisto on todella hyvää”, Obermayer kuvailee Journalisti-lehdelle ensikontaktiaan anonyymin tietovuotajan kanssa.

Obermayer ei tunne tietovuodon lähdettä, sillä tämä ei ole suostunut tapaamisiin ja kommunikoi ainoastaan suojattujen kanavien välityksellä.

Toimittaja uskoo, että valtavasta aineistosta riittää uutisoitavaa vielä vuosiksi eteenpäin. Kun vyyhti alkaa purkautua, muidenkaan veroparatiisijärjestelyitä tehneiden yritysten asiakkaat eivät ole enää suojassa.

 

Lakitoimisto, josta tiedot ovat peräisin, on kiistänyt sisäisen vuodon ja sanoo, että kyseessä on laiton tietomurto. Bastian Obermayer ei tiedä, miten lähde on tiedot saanut eikä halua vastata kysymykseen, onko hän kysynyt lähteeltä tietojen alkuperästä. Hän korostaa, että tietojen yhteiskunnallinen merkittävyys ratkaisee niiden julkaisemisen, eikä laillisella tai laittomalla hankintatavalla ole asian kannalta merkitystä.

”Lähteen kanssa on kuitenkin keskusteltu kuukausien aikana paljon hänen motiiveistaan. Olen melko varma, että lähteen kertoma motiivi pitää paikkansa. Hän haluaa pysäyttää tällaisten veronkiertorikosten tekemisen.”

Obermayerin mukaan lähde ei ole pyytänyt eikä hänelle ole maksettu tietojen vuotamisesta. Toimittajan mukaan hänen lehtensä ei koskaan maksa tiedoista.

 

Maailman suurimmalla tietovuodolla on ollut dramaattiset vaikutukset myös tutkivan toimittajan elämään. Obermayerin mukaan hän on hetkittäin keskustellut lähteen kanssa enemmän kuin oman vaimonsa.

”Käytin tutkimusprojektiin yli vuoden, enkä kirjoittanut kuukausiin mitään lehteen. En voinut kertoa ystävilleni ja perheelleni, mitä puuhasin. Viimeisinä viikkoina ennen paljastusta mentiin hyvin vähillä yöunilla. Olen hyvin onnellinen, että se on nyt takanapäin.”

Vuoden mittaisen Panama-projektin aikana on käynyt selväksi, että paljastuksia tekevät tutkivat toimittajat ovat itse mestarillisia tiedonpanttaajia. Tieto käynnissä olevista selvityksistä pysyi visusti salassa loppuun saakka.

”Me kaikki noudatimme sääntöjä: Älä puhu. Käytä suojattua viestintää. Ole varovainen. Ole vastuullinen. Silti on suoranainen ihme, ettei mitään vuotanut ulos.”

Ennen yhteydenottoja tutkimusten kohteisiin Obermayer kertoo tuhonneensa kannettavan tietokoneensa kovalevyn ja puhelimen, jolla oli ollut yhteydessä lähteen kanssa.

”Halusimme tuhota varmuuden vuoksi kaikki lähteeseen johtavat jäljet. Ensin kaikki data tuhottiin ohjelmallisesti. Sitten otimme vasaran.”

Ennen paljastuksia se saattoi tuntua ylivarovaisuudelta, mutta jälkikeskustelu viranomaisvaatimuksineen osoittaa, että kaikki keinot suojata journalistien tietolähteitä voivat olla tarpeen.

Bastian Obermayer

Tietokirjailija ja saksalaisen Süddeutsche Zeitungin 38-vuotias tutkiva toimittaja, johon Panaman paperit vuotanut nimetön lähde otti ensimmäisenä yhteyttä.

Opiskellut muun muassa politiikkaa, historiaa ja journalismia Deutsche Journalistenschulessa Münchenissa.

Kirjoittanut aiemmin muun muassa natsien sotarikoksista, sarjamurhaajista ja katolisen kirkon piirissä harjoitetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Obermayer vieraili Helsingissä tutkivan journalismin konferenssissa 23. huhtikuuta.

 



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta