Vuoto vei yöunet

Bastian Obermayer

Tietokirjailija ja saksalaisen Süddeutsche Zeitungin 38-vuotias tutkiva toimittaja, johon Panaman paperit vuotanut nimetön lähde otti ensimmäisenä yhteyttä.

Opiskellut muun muassa politiikkaa, historiaa ja journalismia Deutsche Journalistenschulessa Münchenissa.

Kirjoittanut aiemmin muun muassa natsien sotarikoksista, sarjamurhaajista ja katolisen kirkon piirissä harjoitetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Obermayer vieraili Helsingissä tutkivan journalismin konferenssissa 23. huhtikuuta.

 

JOURNALISTI
28.4.2016

Pasi Kivioja, teksti
Meeri Utti, kuva

Saksalainen toimittaja Bastian Obermayer otti vastaan maailman suurimman tietovuodon ja panttasi sitä vuoden.

Saksalaisen Süddeutsche Zeitung -lehden tutkiva toimittaja Bastian Obermayer sai reilu vuosi sitten yhteydenoton nimettömältä lähteeltä, joka kysyi, kiinnostaako häntä informaatio Panaman veroparatiisiyhtiöistä.

”Miten isosta tietomäärästä tässä puhutaan?” Obermayer kysyi lähteeltä.

”Suuremmasta kuin olet koskaan nähnyt”, lähde vastasi Wired-lehden mukaan.

Lupaus piti paikkansa, sillä panamalaisesta Mossack Fonseca -lakitoimistosta vuodettua tietoa on 2,6 teratavua – lähes 12 miljoonaa asiakirjaa vuosikymmenten takaa nykypäiviin asti. Aineisto sisältää muun muassa sähköposteja, tietokantatiedostoja, pdf-tiedostoja ja valokuvia koskien yli 210 000 offshore-peiteyritystä.

Saksalaislehti jakoi aineiston kansainvälisen tutkivien toimittajien järjestön ICIJ:n kanssa, joka valjasti 400 toimittajaa eri puolilta maailmaa penkomaan papereita. Suomesta hankkeeseen ovat osallistuneet Ylen MOT ja Svenska Ylen Spotlight-ohjelma.

”Tuntuihan se jännittävältä ja kiehtovalta, kun näki, että aineisto on todella hyvää”, Obermayer kuvailee Journalisti-lehdelle ensikontaktiaan anonyymin tietovuotajan kanssa.

Obermayer ei tunne tietovuodon lähdettä, sillä tämä ei ole suostunut tapaamisiin ja kommunikoi ainoastaan suojattujen kanavien välityksellä.

Toimittaja uskoo, että valtavasta aineistosta riittää uutisoitavaa vielä vuosiksi eteenpäin. Kun vyyhti alkaa purkautua, muidenkaan veroparatiisijärjestelyitä tehneiden yritysten asiakkaat eivät ole enää suojassa.

 

Lakitoimisto, josta tiedot ovat peräisin, on kiistänyt sisäisen vuodon ja sanoo, että kyseessä on laiton tietomurto. Bastian Obermayer ei tiedä, miten lähde on tiedot saanut eikä halua vastata kysymykseen, onko hän kysynyt lähteeltä tietojen alkuperästä. Hän korostaa, että tietojen yhteiskunnallinen merkittävyys ratkaisee niiden julkaisemisen, eikä laillisella tai laittomalla hankintatavalla ole asian kannalta merkitystä.

”Lähteen kanssa on kuitenkin keskusteltu kuukausien aikana paljon hänen motiiveistaan. Olen melko varma, että lähteen kertoma motiivi pitää paikkansa. Hän haluaa pysäyttää tällaisten veronkiertorikosten tekemisen.”

Obermayerin mukaan lähde ei ole pyytänyt eikä hänelle ole maksettu tietojen vuotamisesta. Toimittajan mukaan hänen lehtensä ei koskaan maksa tiedoista.

 

Maailman suurimmalla tietovuodolla on ollut dramaattiset vaikutukset myös tutkivan toimittajan elämään. Obermayerin mukaan hän on hetkittäin keskustellut lähteen kanssa enemmän kuin oman vaimonsa.

”Käytin tutkimusprojektiin yli vuoden, enkä kirjoittanut kuukausiin mitään lehteen. En voinut kertoa ystävilleni ja perheelleni, mitä puuhasin. Viimeisinä viikkoina ennen paljastusta mentiin hyvin vähillä yöunilla. Olen hyvin onnellinen, että se on nyt takanapäin.”

Vuoden mittaisen Panama-projektin aikana on käynyt selväksi, että paljastuksia tekevät tutkivat toimittajat ovat itse mestarillisia tiedonpanttaajia. Tieto käynnissä olevista selvityksistä pysyi visusti salassa loppuun saakka.

”Me kaikki noudatimme sääntöjä: Älä puhu. Käytä suojattua viestintää. Ole varovainen. Ole vastuullinen. Silti on suoranainen ihme, ettei mitään vuotanut ulos.”

Ennen yhteydenottoja tutkimusten kohteisiin Obermayer kertoo tuhonneensa kannettavan tietokoneensa kovalevyn ja puhelimen, jolla oli ollut yhteydessä lähteen kanssa.

”Halusimme tuhota varmuuden vuoksi kaikki lähteeseen johtavat jäljet. Ensin kaikki data tuhottiin ohjelmallisesti. Sitten otimme vasaran.”

Ennen paljastuksia se saattoi tuntua ylivarovaisuudelta, mutta jälkikeskustelu viranomaisvaatimuksineen osoittaa, että kaikki keinot suojata journalistien tietolähteitä voivat olla tarpeen.

Bastian Obermayer

Tietokirjailija ja saksalaisen Süddeutsche Zeitungin 38-vuotias tutkiva toimittaja, johon Panaman paperit vuotanut nimetön lähde otti ensimmäisenä yhteyttä.

Opiskellut muun muassa politiikkaa, historiaa ja journalismia Deutsche Journalistenschulessa Münchenissa.

Kirjoittanut aiemmin muun muassa natsien sotarikoksista, sarjamurhaajista ja katolisen kirkon piirissä harjoitetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Obermayer vieraili Helsingissä tutkivan journalismin konferenssissa 23. huhtikuuta.

 



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta