Itsesensuuri rajoittaa

JOURNALISTI
28.4.2016

Maarit Uber, teksti
Juri Zisser, kuva

”Kukaan ei sanele meille, mitä ja miten pitää kirjoittaa. On kuitenkin ilmiö nimeltä itsesensuuri”, sanoo Tut.by-uutisportaalin johtaja Juri Zisser.

”Valko-Venäjällä sananvapaus on rajallista ja sitä loukataan jatkuvasti. Esimerkiksi helmikuussa poliisin erikoisjoukot mukiloivat toimittajamme tämän raportoidessa kansalaisaktivistien oikeudenkäynnistä.

Aiemmin portaalimme eräs toinen toimittaja sai henkilökohtaisia uhkauksia tekstiviestitse. Hän päätyi väliaikaiseen maanpakoon.

Maassamme ei ole varsinaista sensuuria. Kukaan ei sanele meille, mitä ja miten pitää kirjoittaa. On kuitenkin ilmiö nimeltä itsesensuuri. Muun muassa presidentin ja hänen perheenjäsentensä henkilökohtainen elämä, kaikenlainen presidenttiä koskeva huumori sekä turvallisuusjoukkojen toiminnan arvostelu ovat kiellettyjen aiheiden listalla.

Devalvaation laukatessa virkamiehet ja voimaministeriöiden edustajat eivät hyväksy pankkeja ja kauppoja käsitteleviä juttuja. He soittavat ja vaativat poistamaan sellaiset jutut. Emme tule heitä vastaan, mikä lisää tyytymättömyyttä entisestään. Vallanpitäjät eivät myöskään pidä julkisista kokoontumisista raportoimisesta.

Vaikka valtakoneisto ei pidä meistä, siellä ymmärretään, että nykyhallintoon negatiivisesti suhtautuvat lukijat siirtyisivät ilman meitä ulkomaisille sivustoille. Maasta pois muuttaneet eivät peittele nettikirjoituksissaan Valko-Venäjän valtakoneistoa ja sen meininkiä kohtaan tuntemaansa vihaa. He eivät arkaile juorujen ja loukkausten julkaisemista, presidentin ja muiden päättäjien pilakuvat mukaan lukien. Me emme ole aivan yhtä ilkeitä, ja meidän olemassaolomme voidaan siksi hyväksyä.”

Lue myös:

Suomi: Vapaan sanani rajat

Yhdysvallat: Valtio väijyy vuotajia

Somalia: Aseistettu vartija turvana

Viro: Yleinen mielipide rajoittaa

Turkki: Olemme äärimmäisen huolellisia 

Ruotsi: Ongelmana viestintäosastot 

Puola: Itsesensuuri pahin uhka 

Venäjä: Valtakoneisto vaatii uskollisuutta

Italia: Painostusta oikeusjutuilla

Brasilia: Toimituksen linja rajoittaa

Hongkong: Vapaustaistelija



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta