Tuloksen merkitys esiin

JOURNALISTI
28.4.2016

Nina Erho, teksti

Viestinnän professori Esa Väliverronen kirjoitti kirjan tieteen julkisuudesta. Hän kannustaa journalisteja asettamaan tiedelöydöt kontekstiinsa.

Kun Esa Väliverronen sai idean kirjaan tieteen julkisuudesta, professoreilla oli tapana valitella päätoimittajille, että tiedotuspalvelu on huonoa, koska tiede ei näy mediassa. Kun kirjaidea parikymmentä vuotta myöhemmin toteutui, tarkasteltavaa oli enemmän.

”Tiede on nyt hirveästi esillä, ja tiedeorganisaatiot tuottavat aktiivisesti uutisia. Siksi toimittajia ei enää niin tarvittaisi tekemään niitä vaan asettamaan tiedelöydöt kontekstiinsa.”

Helsingin yliopiston viestinnän professori sovittelee tieteestä kirjoittaville toimittajille myös faktantarkistajan roolia.

”Toimittajat voisivat enemmän poimia julkisesta keskustelusta esimerkiksi terveyttä, ravitsemusta ja maahanmuuttoa koskevia väitteitä arvioitavaksi yhdessä tutkijoiden kanssa.”

Tiedejuttujen virheitä harmitteleville tutkijoille hän on sanonut, että olkaa itse aktiivisempia.

”Moni viestii edelleen uudesta tuloksesta kerran kahdessa vuodessa. Paljon tehokkaampaa on kommentoida aiheita silloin, kun ne ovat esillä ja kiinnostunut yleisö valmiina.”

Esa Väliverronen: Julkinen tiede Vastapaino 2016.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta