Työnantaja haluaa lyhentää talvilomaa

JOURNALISTI
28.4.2016

Nina Erho, teksti

Työnantaja esittää lehdistölle ja kustannustoimittajille kilpailukykysopimukseen liittyvää työajan pidennystä toteutettavaksi kokonaisina työpäivinä lyhentämällä talvilomaa.

Neuvottelut kilpailukykysopimuksen soveltamisesta työehtosopimuksiin ovat alkaneet lehdistön ja kustannustoimittajien osalta.

Työnantaja esittää molemmille kilpailukykysopimukseen sisältyvää 24 tunnin vuotuista työajan pidennystä toteutettavaksi kokonaisina työpäivinä lyhentämällä talvilomaa kolmella päivällä. Sen lisäksi olisi oikeus sopia paikallisesti työajan pidentämisestä muilla tavoin.

Työntekijäpuoli kannattaa jo lähtökohtana mahdollisuutta sopia paikallisesti työajan pidentämisen tavasta.

”Tällöin käyttöön saataisiin kunkin työpaikan tarpeisiin parhaiten sopiva malli. Jäsenistön selvä viesti myös on, että lomista 24 tuntia ei saa ottaa ”, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

 

Kilpailukykysopimuksen soveltamiseen liittyen neuvottelupöydissä ovat myös paikallisen sopimisen laajentaminen ja siihen liittyvä luottamusmiehen aseman parantaminen. Se on käytännössä ainoa asia, jossa työehtosopimuksia parannetaan työntekijöiden näkökulmasta.

Paikalliseen sopimiseen liittyy myös niin sanottu selviytymislauseke, jonka myötä yrityksen kriisitilanteessa voitaisiin heikentää työehtoja irtisanomisten välttämiseksi. Selviytymislausekkeesta neuvotellaan alan kaikkien liittojen yhteisessä työryhmässä.

Eri sopimusalojen työntekijä- ja työnantajapuolten pitää käydä neuvottelut kilpailukykysopimuksen soveltamisesta toukokuun loppuun mennessä.

”Kiirettä ei vielä ole, sillä nyt ei neuvotella palkoista. Kilpailukykysopimuksen peruslähtökohtia on, että voimassa olevia työehtosopimuksia jatketaan vuodella ja palkankorotuksia ei ole tulossa”, Savolainen sanoo.

Kustannustoimittajat neuvottelevat seuraavan kerran on 29. huhtikuuta ja lehdistö 4. toukokuuta.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta