Yle etulinjassa

JOURNALISTI
7.4.2016

Markku Lappalainen £
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Yleisradiota koskevassa keskustelussa paljon julkisuutta ovat saaneet puheenvuorot, joiden mukaan Yle on vanhanaikainen ja kallis menneisyyden jäänne. Puheet perustuvat enemmän ennakkoluuloihin ja mielikuviin kuin todennettuun tietoon.

Maaliskuun lopulla julkistettu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimus antaa Ylestä ihan toisen kuvan. Yle ja BBC ovat ottaneet esimerkillisen hyvin käyttöönsä yleisöä palvelevia digitaalisia kanavia. Ne ovat ennakkoluulottomia ja innovatiivisia edelläkävijöitä vauhdilla muuttuvassa mediamaailmassa.

Yle ja BBC ovat tehostaneet toimintaansa samalla. Ne ovat uudistuneet ja kääntäneet katseensa tulevaisuuteen, jossa perinteinen radio- ja televisiotoimintakin hakee uusia muotoja. Ne ovat tehneet strategisia linjauksia, jotka perustuvat digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ne hakevat uutta silläkin uhalla, että kaikki kokeilut eivät johda onnistumisiin.

Tutkimuksessa tarkastellaan Ison-Britannian ja Suomen lisäksi neljää muuta Euroopan maata: Italiaa, Puolaa, Ranskaa ja Saksaa, joissa yleisradiot ovat pudonneet muutoksen vauhdista. Niissä aloitteellisuus on vähäistä ja toiminta reaktiivista. Jälkeenjääneisyyttä selittävät muun muassa riittävän rahoituksen puute sekä markkinoiden tekninen kehittymättömyys ja osittain myös poliittinen painostus.

Tutkimus antaa hyviä vinkkejä sudenkuopista, joihin meillä ei sovi langeta, jos ja kun Ylessä halutaan pitää yllä laadukasta journalismia, ohjelmatoimintaa ja muuta yleisönpalvelua.

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva, Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä ratkaisee, mihin suuntaan meillä julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ohjataan. Laaja palvelutarjonta ja kattava kontakti yleisöön antavat oikeutuksen nykyisen tasoiselle verorahoitukselle. Tarjonnan ja rahoituksen supistaminen vaarantaisivat Ylen vahvuudet ja heikentäisivät kansalaisten palvelua.

Satosen työryhmä on paljon vartija. Sen on määrä pohtia myös Ylen ja kaupallisen median suhteita. Aihe on akuutti myös muissa Pohjoismaissa. Norjassa suurkäräjien puolueet, populistista edistyspuoluetta lukuun ottamatta, ovat päätyneet tukemaan vahvaa julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.

Puolueet eivät ryhtyneet rajoittamaan NRK:n – ”Norjan Ylen” – verkkotoimintaa. Kaupallisen median ongelmia ei ratkaista julkisen palvelun yleisradiota kuristamalla, ei Norjassa eikä meillä.

Samat ansiot samasta työstä

Jokseenkin tasan vuosi saatiin päätökseen kuusi vuotta kestäneet neuvottelut av-kääntäjien työehtosopimuksesta. Journalistiliitto oli keskeisesti mukana neuvotteluissa.

Muste ei ehtinyt kunnolla kuivua sopimuspaperissa, kun yksi sen allekirjoittajista – BTI Studios – irtisanoi osan työsuhteisista kääntäjistään. Neuvotteluissa mukana ollut ja sopimuksen sisällön muotoiluun osallistunut SDI Media jätti sopimuksen kokonaan allekirjoittamatta.

Vähentämällä työsuhteista henkilöstöä ja käyttämällä itsensä työllistäviä freelancereita käännöstoimistot kiertävät tessiä. Ne maksavat freelancereille vähemmän kuin työsuhteisille.

Tänä keväänä toimistot neuvottelevat Ylen ja MTV:n kanssa käännössopimuksista. Kääntäjät ovat perustellusti vedonneet osapuoliin: kaikessa käännöstyössä on noudatettava tessissä määriteltyä tasoa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta