Yle etulinjassa

JOURNALISTI
7.4.2016

Markku Lappalainen £
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Yleisradiota koskevassa keskustelussa paljon julkisuutta ovat saaneet puheenvuorot, joiden mukaan Yle on vanhanaikainen ja kallis menneisyyden jäänne. Puheet perustuvat enemmän ennakkoluuloihin ja mielikuviin kuin todennettuun tietoon.

Maaliskuun lopulla julkistettu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimus antaa Ylestä ihan toisen kuvan. Yle ja BBC ovat ottaneet esimerkillisen hyvin käyttöönsä yleisöä palvelevia digitaalisia kanavia. Ne ovat ennakkoluulottomia ja innovatiivisia edelläkävijöitä vauhdilla muuttuvassa mediamaailmassa.

Yle ja BBC ovat tehostaneet toimintaansa samalla. Ne ovat uudistuneet ja kääntäneet katseensa tulevaisuuteen, jossa perinteinen radio- ja televisiotoimintakin hakee uusia muotoja. Ne ovat tehneet strategisia linjauksia, jotka perustuvat digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ne hakevat uutta silläkin uhalla, että kaikki kokeilut eivät johda onnistumisiin.

Tutkimuksessa tarkastellaan Ison-Britannian ja Suomen lisäksi neljää muuta Euroopan maata: Italiaa, Puolaa, Ranskaa ja Saksaa, joissa yleisradiot ovat pudonneet muutoksen vauhdista. Niissä aloitteellisuus on vähäistä ja toiminta reaktiivista. Jälkeenjääneisyyttä selittävät muun muassa riittävän rahoituksen puute sekä markkinoiden tekninen kehittymättömyys ja osittain myös poliittinen painostus.

Tutkimus antaa hyviä vinkkejä sudenkuopista, joihin meillä ei sovi langeta, jos ja kun Ylessä halutaan pitää yllä laadukasta journalismia, ohjelmatoimintaa ja muuta yleisönpalvelua.

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva, Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä ratkaisee, mihin suuntaan meillä julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ohjataan. Laaja palvelutarjonta ja kattava kontakti yleisöön antavat oikeutuksen nykyisen tasoiselle verorahoitukselle. Tarjonnan ja rahoituksen supistaminen vaarantaisivat Ylen vahvuudet ja heikentäisivät kansalaisten palvelua.

Satosen työryhmä on paljon vartija. Sen on määrä pohtia myös Ylen ja kaupallisen median suhteita. Aihe on akuutti myös muissa Pohjoismaissa. Norjassa suurkäräjien puolueet, populistista edistyspuoluetta lukuun ottamatta, ovat päätyneet tukemaan vahvaa julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.

Puolueet eivät ryhtyneet rajoittamaan NRK:n – ”Norjan Ylen” – verkkotoimintaa. Kaupallisen median ongelmia ei ratkaista julkisen palvelun yleisradiota kuristamalla, ei Norjassa eikä meillä.

Samat ansiot samasta työstä

Jokseenkin tasan vuosi saatiin päätökseen kuusi vuotta kestäneet neuvottelut av-kääntäjien työehtosopimuksesta. Journalistiliitto oli keskeisesti mukana neuvotteluissa.

Muste ei ehtinyt kunnolla kuivua sopimuspaperissa, kun yksi sen allekirjoittajista – BTI Studios – irtisanoi osan työsuhteisista kääntäjistään. Neuvotteluissa mukana ollut ja sopimuksen sisällön muotoiluun osallistunut SDI Media jätti sopimuksen kokonaan allekirjoittamatta.

Vähentämällä työsuhteista henkilöstöä ja käyttämällä itsensä työllistäviä freelancereita käännöstoimistot kiertävät tessiä. Ne maksavat freelancereille vähemmän kuin työsuhteisille.

Tänä keväänä toimistot neuvottelevat Ylen ja MTV:n kanssa käännössopimuksista. Kääntäjät ovat perustellusti vedonneet osapuoliin: kaikessa käännöstyössä on noudatettava tessissä määriteltyä tasoa.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta