Yle etulinjassa

JOURNALISTI
7.4.2016

Markku Lappalainen £
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Yleisradiota koskevassa keskustelussa paljon julkisuutta ovat saaneet puheenvuorot, joiden mukaan Yle on vanhanaikainen ja kallis menneisyyden jäänne. Puheet perustuvat enemmän ennakkoluuloihin ja mielikuviin kuin todennettuun tietoon.

Maaliskuun lopulla julkistettu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimus antaa Ylestä ihan toisen kuvan. Yle ja BBC ovat ottaneet esimerkillisen hyvin käyttöönsä yleisöä palvelevia digitaalisia kanavia. Ne ovat ennakkoluulottomia ja innovatiivisia edelläkävijöitä vauhdilla muuttuvassa mediamaailmassa.

Yle ja BBC ovat tehostaneet toimintaansa samalla. Ne ovat uudistuneet ja kääntäneet katseensa tulevaisuuteen, jossa perinteinen radio- ja televisiotoimintakin hakee uusia muotoja. Ne ovat tehneet strategisia linjauksia, jotka perustuvat digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ne hakevat uutta silläkin uhalla, että kaikki kokeilut eivät johda onnistumisiin.

Tutkimuksessa tarkastellaan Ison-Britannian ja Suomen lisäksi neljää muuta Euroopan maata: Italiaa, Puolaa, Ranskaa ja Saksaa, joissa yleisradiot ovat pudonneet muutoksen vauhdista. Niissä aloitteellisuus on vähäistä ja toiminta reaktiivista. Jälkeenjääneisyyttä selittävät muun muassa riittävän rahoituksen puute sekä markkinoiden tekninen kehittymättömyys ja osittain myös poliittinen painostus.

Tutkimus antaa hyviä vinkkejä sudenkuopista, joihin meillä ei sovi langeta, jos ja kun Ylessä halutaan pitää yllä laadukasta journalismia, ohjelmatoimintaa ja muuta yleisönpalvelua.

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva, Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä ratkaisee, mihin suuntaan meillä julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ohjataan. Laaja palvelutarjonta ja kattava kontakti yleisöön antavat oikeutuksen nykyisen tasoiselle verorahoitukselle. Tarjonnan ja rahoituksen supistaminen vaarantaisivat Ylen vahvuudet ja heikentäisivät kansalaisten palvelua.

Satosen työryhmä on paljon vartija. Sen on määrä pohtia myös Ylen ja kaupallisen median suhteita. Aihe on akuutti myös muissa Pohjoismaissa. Norjassa suurkäräjien puolueet, populistista edistyspuoluetta lukuun ottamatta, ovat päätyneet tukemaan vahvaa julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.

Puolueet eivät ryhtyneet rajoittamaan NRK:n – ”Norjan Ylen” – verkkotoimintaa. Kaupallisen median ongelmia ei ratkaista julkisen palvelun yleisradiota kuristamalla, ei Norjassa eikä meillä.

Samat ansiot samasta työstä

Jokseenkin tasan vuosi saatiin päätökseen kuusi vuotta kestäneet neuvottelut av-kääntäjien työehtosopimuksesta. Journalistiliitto oli keskeisesti mukana neuvotteluissa.

Muste ei ehtinyt kunnolla kuivua sopimuspaperissa, kun yksi sen allekirjoittajista – BTI Studios – irtisanoi osan työsuhteisista kääntäjistään. Neuvotteluissa mukana ollut ja sopimuksen sisällön muotoiluun osallistunut SDI Media jätti sopimuksen kokonaan allekirjoittamatta.

Vähentämällä työsuhteista henkilöstöä ja käyttämällä itsensä työllistäviä freelancereita käännöstoimistot kiertävät tessiä. Ne maksavat freelancereille vähemmän kuin työsuhteisille.

Tänä keväänä toimistot neuvottelevat Ylen ja MTV:n kanssa käännössopimuksista. Kääntäjät ovat perustellusti vedonneet osapuoliin: kaikessa käännöstyössä on noudatettava tessissä määriteltyä tasoa.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta