Työntekijöille kuusi oikeusvoittoa

isot korvaukset työsyrjinnästä

Alma Median on maksettava Pohjolan Sanomien toimitussihteerille perusteettoman irtisanomisen vuoksi 79 929,20 euron korvaus korkoineen ja maksetuista päivärahoista Työttömyysvakuutusrahastolle 16 742,20 euron korvaus korkoineen. Ikäsyrjinnästä Alman on maksettava irtisanotulle 9 000 euron hyvitys ja oikeudenkäyntikuluja käräjä- ja hovioikeudesta 33 303,57 euroa.

Lehden valokuvaajalle Alman on maksettava perusteettoman irtisanomisen vuoksi 60 818,34 euroa ja ikäsyrjinnän vuoksi 9 000 euron hyvitys. Työttömyysvakuutusrahastolle Alma joutuu maksamaan 2 794,46 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 31 869,83 euroa.

Ylä-Kainuu-lehden toimittajalle Alman on korvattava perusteettomasta irtisanomisesta 49 956,93 euroa, Työttömyysvakuutusrahastolle 7 823,23 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 20 148,32 euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi MTV Oy:n maksamaan irtisanomalleen tuottajalle 31 670,19 euron korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja oikeudenkäyntikuluja 17 107,53 euroa.

JOURNALISTI
7.4.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Kari Sihvonen, kuvitus

Työnantajien on syytä ottaa vaarin irtisanottujen oikeusvoitoista, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Yli 60-vuotiaat työntekijät saivat isot korvaukset yt-neuvotteluja seuranneista perusteettomista irtisanomisista. Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen uskoo työnantajien ottavan vaarin Rovaniemen hovioikeuden tuomioista.

Hovioikeus katsoi maaliskuussa, että Alma Media päätti laittomasti Pohjolan Sanomien 61-vuotiaan lehtikuvaajan ja 60-vuotiaan toimitussihteerin työsuhteet. He olivat osa-aikaeläkkeellä.

Käräjäoikeuden tapaan hovioikeuskin katsoi, ettei miesten työ tosiasiassa ollut vähentynyt eikä tuotannollista tai taloudellista irtisanomisperustetta ollut. Hovioikeus totesi Alman syyllistyneen myös ikäsyrjintään ja määräsi yhtiön maksamaan kummallekin miehelle hyvitystä siitäkin.

Kohtuulliseksi korvaukseksi irtisanomisesta hovioikeus katsoi toimitussihteerin osalta 20 kuukauden palkkaa vastaavan rahasumman. Lehtikuvaajan kohdalla korvaus oli 16 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä.

Lain mukaan korvausta voi tuomita pääsääntöisesti vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan summan.

”Korvausten taso viestii siitä, että oikeus suhtautuu hyvin negatiivisesti iäkkäiden työntekijöiden irtisanomiseen kyseenalaisin perustein”, Savolainen sanoo.

”Työnantajien pitäisi tarkkaan punnita, väheneekö työ lain edellyttämällä tavalla. Ja vaikka vähenee, niin esimerkiksi syrjivin perustein ei saa irtisanoa.”

Alma Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja Kari Juutilainen sanoo, ettei yhtiö aio hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa tuomioihin.

 

Maaliskuu oli muutenkin voitokas työnantajiensa kanssa oikeudessa riidelleille journalisteille.

Alma Median Ylä-Kainuun 62-vuotias toimittaja voitti juttunsa Kainuun käräjäoikeudessa, jonka mukaan hänet oli irtisanottu perusteetta. Yhtiön on maksettava hänelle korvauksena 16 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä. Juutilaisen mukaan Alma tyytyy myös tähän tuomioon.

Korkein oikeus puolestaan katsoi, että tamperelaisen ylioppilaslehti Aviisin entiselle toimittajalle olisi tullut maksaa lehdistön tesin mukaista palkkaa.

”KKO:n ennakkopäätös on todella merkittävä. Linjaushan koskee ylioppilaskuntien lisäksi muitakin lehtityötä teettäviä järjestäytymättömiä työnantajia, kuten esimerkiksi viestintätoimistoja”, Journalistiliiton juristi Tytti Oras sanoo.

Helsingin hovioikeus taas päätti palkkasaatavia koskeneessa riidassa, että Basso Median tuli maksaa jo lakkautetun Basson toimituspäällikölle lehdistön tessin mukaista palkkaa palkkaryhmän 3a mukaan. Samaan oli päätynyt käräjäoikeus.

 

Samoihin aikoihin saatiin myös ensi kertaa oikeuden kanta MTV:n monimutkaisiin vuokratyö- ja alihankintajärjestelyihin, kun Helsingin käräjäoikeus katsoi MTV Sisällöt Oy:n irtisanoneen online-tuottajan perusteettomasti.

MTV:n mukaan irtisanomisperuste oli taloudellinen ja tuotannollinen ja tuottajan työtehtävät loppuivat. Yhtiö kertoi ryhtyneensä tilaamaan sisällöt alihankintana Nouhau Productions -tuotantoyhtiöltä.

Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että samassa yksikössä työskenteli samankaltaisissa tehtävissä sekä MTV:n omaa henkilöstöä että Nouhau Productionsin ja henkilöstönvuokrausyritys Nouhau Professionalsin väkeä.

Oikeuden mukaan MTV ei siis siirtynyt yksikössä kokonaisuudessaan ja pysyvästi alihankintaan, vaan Nouhaun työntekijät olivat työntekijäasemaan rinnastettavassa asemassa myös MTV:hen nähden.

Käräjäoikeus tuomitsi MTV:n maksamaan tuottajalle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan summan.

”Tässä otetaan kantaa siihen, ovatko Maikkarin järjestelyt todellista työvoimanvuokrausta tai alihankintaa”, Savolainen sanoo.

Savolaisen mielestä ratkaisulla on ennakkopäätöksen luonnetta, ja sen käsittely jatkuu ylemmässä oikeusasteessa. MTV valittaa toimitusjohtaja Jarkko Nordlundin mukaan tuomiosta Helsingin hovioikeuteen.

”Työsopimuslaki ei lähtökohtaisesti aseta estettä sille, että henkilöstöä vähennetään alihankintajärjestelyn vuoksi, kuten käräjäoikeuskin tuomiossaan toteaa”, Nordlund sanoo.

”Mielestämme käräjäoikeus on väärässä katsoessaan, että tässä tapauksessa alihankintaan siirtyminen ei olisi ollut pysyvää ja että kyseessä olisi ollut online-tuottajan osalta simuloitu järjestely. Kyseessä on ollut aito ja pysyvä järjestely vuodesta 2013 alkaen sekä alihankintaan siirtyminen.”

 

Työvoimanvuokraus on tyypillisesti tarkoitettu vuoronpaikkaamiseen tai ruuhkapiikkien hoitoon. Klassisena esimerkkinä alihankinnasta Savolainen mainitsee puolestaan teollisuustuotannon siirtämisen toiseen maahan. Myös lehdistön freelancetyö on alihankintaa.

”Maikkarilla työvoiman tarve näkyy olevan jatkuvaa ja samat työntekijät ovat olleet milloin MTV:n, milloin Nouhau Productionsin tai Professionalsin palveluksessa ja tehneet samaa työtä Maikkarin tiloissa ja työvälineillä Maikkarin työnjohdon alaisuudessa”, Savolainen sanoo.

Tällaisen järjestelyn hyväksyminen tekisi hänestä koko työsuhdeturvan merkityksettömäksi.

Nyt käräjäoikeus katsoi, ettei järjestely aiheuttanut MTV:lle kustannussäästöjä eikä työvoiman tarve ollut vähentynyt. Taloudellisia ja tuotannollisia syitä irtisanomiseen ei ollut, ja MTV:n oli maksettava irtisanotulle korvauksia.

Jokaisessa maaliskuussa ratkaistussa oikeustapauksessa kantajille oli myönnetty Journalistiliiton oikeusturvavakuutuksen käyttöoikeus.

Tytti Orasta haastatteli Journalistin toimittaja Marja Honkonen.

Lue myös:

Toimittaja voitti Aviisin tes-kiistan korkeimmassa oikeudessa

Alma, MTV ja Basso Media hävisivät oikeusjuttuja

Oikaisu (8.4.2016 kello 9.30): Kari Juutilainen on Alma Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja, ei henkilöstöjohtaja kuten painetun Journalistin jutussa todetaan. Yllä olevaan tekstiin virhe on korjattu.

Journalistin toimitus

 

isot korvaukset työsyrjinnästä

Alma Median on maksettava Pohjolan Sanomien toimitussihteerille perusteettoman irtisanomisen vuoksi 79 929,20 euron korvaus korkoineen ja maksetuista päivärahoista Työttömyysvakuutusrahastolle 16 742,20 euron korvaus korkoineen. Ikäsyrjinnästä Alman on maksettava irtisanotulle 9 000 euron hyvitys ja oikeudenkäyntikuluja käräjä- ja hovioikeudesta 33 303,57 euroa.

Lehden valokuvaajalle Alman on maksettava perusteettoman irtisanomisen vuoksi 60 818,34 euroa ja ikäsyrjinnän vuoksi 9 000 euron hyvitys. Työttömyysvakuutusrahastolle Alma joutuu maksamaan 2 794,46 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 31 869,83 euroa.

Ylä-Kainuu-lehden toimittajalle Alman on korvattava perusteettomasta irtisanomisesta 49 956,93 euroa, Työttömyysvakuutusrahastolle 7 823,23 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 20 148,32 euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi MTV Oy:n maksamaan irtisanomalleen tuottajalle 31 670,19 euron korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja oikeudenkäyntikuluja 17 107,53 euroa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta