Työntekijöille kuusi oikeusvoittoa

isot korvaukset työsyrjinnästä

Alma Median on maksettava Pohjolan Sanomien toimitussihteerille perusteettoman irtisanomisen vuoksi 79 929,20 euron korvaus korkoineen ja maksetuista päivärahoista Työttömyysvakuutusrahastolle 16 742,20 euron korvaus korkoineen. Ikäsyrjinnästä Alman on maksettava irtisanotulle 9 000 euron hyvitys ja oikeudenkäyntikuluja käräjä- ja hovioikeudesta 33 303,57 euroa.

Lehden valokuvaajalle Alman on maksettava perusteettoman irtisanomisen vuoksi 60 818,34 euroa ja ikäsyrjinnän vuoksi 9 000 euron hyvitys. Työttömyysvakuutusrahastolle Alma joutuu maksamaan 2 794,46 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 31 869,83 euroa.

Ylä-Kainuu-lehden toimittajalle Alman on korvattava perusteettomasta irtisanomisesta 49 956,93 euroa, Työttömyysvakuutusrahastolle 7 823,23 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 20 148,32 euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi MTV Oy:n maksamaan irtisanomalleen tuottajalle 31 670,19 euron korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja oikeudenkäyntikuluja 17 107,53 euroa.

JOURNALISTI
7.4.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Kari Sihvonen, kuvitus

Työnantajien on syytä ottaa vaarin irtisanottujen oikeusvoitoista, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Yli 60-vuotiaat työntekijät saivat isot korvaukset yt-neuvotteluja seuranneista perusteettomista irtisanomisista. Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen uskoo työnantajien ottavan vaarin Rovaniemen hovioikeuden tuomioista.

Hovioikeus katsoi maaliskuussa, että Alma Media päätti laittomasti Pohjolan Sanomien 61-vuotiaan lehtikuvaajan ja 60-vuotiaan toimitussihteerin työsuhteet. He olivat osa-aikaeläkkeellä.

Käräjäoikeuden tapaan hovioikeuskin katsoi, ettei miesten työ tosiasiassa ollut vähentynyt eikä tuotannollista tai taloudellista irtisanomisperustetta ollut. Hovioikeus totesi Alman syyllistyneen myös ikäsyrjintään ja määräsi yhtiön maksamaan kummallekin miehelle hyvitystä siitäkin.

Kohtuulliseksi korvaukseksi irtisanomisesta hovioikeus katsoi toimitussihteerin osalta 20 kuukauden palkkaa vastaavan rahasumman. Lehtikuvaajan kohdalla korvaus oli 16 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä.

Lain mukaan korvausta voi tuomita pääsääntöisesti vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan summan.

”Korvausten taso viestii siitä, että oikeus suhtautuu hyvin negatiivisesti iäkkäiden työntekijöiden irtisanomiseen kyseenalaisin perustein”, Savolainen sanoo.

”Työnantajien pitäisi tarkkaan punnita, väheneekö työ lain edellyttämällä tavalla. Ja vaikka vähenee, niin esimerkiksi syrjivin perustein ei saa irtisanoa.”

Alma Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja Kari Juutilainen sanoo, ettei yhtiö aio hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa tuomioihin.

 

Maaliskuu oli muutenkin voitokas työnantajiensa kanssa oikeudessa riidelleille journalisteille.

Alma Median Ylä-Kainuun 62-vuotias toimittaja voitti juttunsa Kainuun käräjäoikeudessa, jonka mukaan hänet oli irtisanottu perusteetta. Yhtiön on maksettava hänelle korvauksena 16 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä. Juutilaisen mukaan Alma tyytyy myös tähän tuomioon.

Korkein oikeus puolestaan katsoi, että tamperelaisen ylioppilaslehti Aviisin entiselle toimittajalle olisi tullut maksaa lehdistön tesin mukaista palkkaa.

”KKO:n ennakkopäätös on todella merkittävä. Linjaushan koskee ylioppilaskuntien lisäksi muitakin lehtityötä teettäviä järjestäytymättömiä työnantajia, kuten esimerkiksi viestintätoimistoja”, Journalistiliiton juristi Tytti Oras sanoo.

Helsingin hovioikeus taas päätti palkkasaatavia koskeneessa riidassa, että Basso Median tuli maksaa jo lakkautetun Basson toimituspäällikölle lehdistön tessin mukaista palkkaa palkkaryhmän 3a mukaan. Samaan oli päätynyt käräjäoikeus.

 

Samoihin aikoihin saatiin myös ensi kertaa oikeuden kanta MTV:n monimutkaisiin vuokratyö- ja alihankintajärjestelyihin, kun Helsingin käräjäoikeus katsoi MTV Sisällöt Oy:n irtisanoneen online-tuottajan perusteettomasti.

MTV:n mukaan irtisanomisperuste oli taloudellinen ja tuotannollinen ja tuottajan työtehtävät loppuivat. Yhtiö kertoi ryhtyneensä tilaamaan sisällöt alihankintana Nouhau Productions -tuotantoyhtiöltä.

Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että samassa yksikössä työskenteli samankaltaisissa tehtävissä sekä MTV:n omaa henkilöstöä että Nouhau Productionsin ja henkilöstönvuokrausyritys Nouhau Professionalsin väkeä.

Oikeuden mukaan MTV ei siis siirtynyt yksikössä kokonaisuudessaan ja pysyvästi alihankintaan, vaan Nouhaun työntekijät olivat työntekijäasemaan rinnastettavassa asemassa myös MTV:hen nähden.

Käräjäoikeus tuomitsi MTV:n maksamaan tuottajalle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan summan.

”Tässä otetaan kantaa siihen, ovatko Maikkarin järjestelyt todellista työvoimanvuokrausta tai alihankintaa”, Savolainen sanoo.

Savolaisen mielestä ratkaisulla on ennakkopäätöksen luonnetta, ja sen käsittely jatkuu ylemmässä oikeusasteessa. MTV valittaa toimitusjohtaja Jarkko Nordlundin mukaan tuomiosta Helsingin hovioikeuteen.

”Työsopimuslaki ei lähtökohtaisesti aseta estettä sille, että henkilöstöä vähennetään alihankintajärjestelyn vuoksi, kuten käräjäoikeuskin tuomiossaan toteaa”, Nordlund sanoo.

”Mielestämme käräjäoikeus on väärässä katsoessaan, että tässä tapauksessa alihankintaan siirtyminen ei olisi ollut pysyvää ja että kyseessä olisi ollut online-tuottajan osalta simuloitu järjestely. Kyseessä on ollut aito ja pysyvä järjestely vuodesta 2013 alkaen sekä alihankintaan siirtyminen.”

 

Työvoimanvuokraus on tyypillisesti tarkoitettu vuoronpaikkaamiseen tai ruuhkapiikkien hoitoon. Klassisena esimerkkinä alihankinnasta Savolainen mainitsee puolestaan teollisuustuotannon siirtämisen toiseen maahan. Myös lehdistön freelancetyö on alihankintaa.

”Maikkarilla työvoiman tarve näkyy olevan jatkuvaa ja samat työntekijät ovat olleet milloin MTV:n, milloin Nouhau Productionsin tai Professionalsin palveluksessa ja tehneet samaa työtä Maikkarin tiloissa ja työvälineillä Maikkarin työnjohdon alaisuudessa”, Savolainen sanoo.

Tällaisen järjestelyn hyväksyminen tekisi hänestä koko työsuhdeturvan merkityksettömäksi.

Nyt käräjäoikeus katsoi, ettei järjestely aiheuttanut MTV:lle kustannussäästöjä eikä työvoiman tarve ollut vähentynyt. Taloudellisia ja tuotannollisia syitä irtisanomiseen ei ollut, ja MTV:n oli maksettava irtisanotulle korvauksia.

Jokaisessa maaliskuussa ratkaistussa oikeustapauksessa kantajille oli myönnetty Journalistiliiton oikeusturvavakuutuksen käyttöoikeus.

Tytti Orasta haastatteli Journalistin toimittaja Marja Honkonen.

Lue myös:

Toimittaja voitti Aviisin tes-kiistan korkeimmassa oikeudessa

Alma, MTV ja Basso Media hävisivät oikeusjuttuja

Oikaisu (8.4.2016 kello 9.30): Kari Juutilainen on Alma Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja, ei henkilöstöjohtaja kuten painetun Journalistin jutussa todetaan. Yllä olevaan tekstiin virhe on korjattu.

Journalistin toimitus

 

isot korvaukset työsyrjinnästä

Alma Median on maksettava Pohjolan Sanomien toimitussihteerille perusteettoman irtisanomisen vuoksi 79 929,20 euron korvaus korkoineen ja maksetuista päivärahoista Työttömyysvakuutusrahastolle 16 742,20 euron korvaus korkoineen. Ikäsyrjinnästä Alman on maksettava irtisanotulle 9 000 euron hyvitys ja oikeudenkäyntikuluja käräjä- ja hovioikeudesta 33 303,57 euroa.

Lehden valokuvaajalle Alman on maksettava perusteettoman irtisanomisen vuoksi 60 818,34 euroa ja ikäsyrjinnän vuoksi 9 000 euron hyvitys. Työttömyysvakuutusrahastolle Alma joutuu maksamaan 2 794,46 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 31 869,83 euroa.

Ylä-Kainuu-lehden toimittajalle Alman on korvattava perusteettomasta irtisanomisesta 49 956,93 euroa, Työttömyysvakuutusrahastolle 7 823,23 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 20 148,32 euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi MTV Oy:n maksamaan irtisanomalleen tuottajalle 31 670,19 euron korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja oikeudenkäyntikuluja 17 107,53 euroa.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta