Strålkastarljuset på Spotlight

Nu är jag villig att utvidga min konsultverksamhet en smula. Därför kommer här en gratis inbjudan till Kaj-Gustaf Bergh, Barbro Teir och hela KSF:s styrelse: Ska vi gå på leffa, frågar Magnus Londen.
JOURNALISTI
7.4.2016

Magnus Londen, text

magnus.londen@gmail.com
Skribenten är frilansjournalist och författare från Helsingfors.

Under vintern hade jag nöjet att för Journalisten intervjua ledande figurer både på Vasabladet / Österbottens Tidning och Hufvudstadsbladet. Det var slående att märka i hur olika faser dessa tidningar befinner sig.

Ena var på defensiven. Misstänksamma.

Andra var framåt. Öppna.

Ena har dalande prenumerationssiffror. Och störtdykande ekonomi.

Andra har lyckats öka prenumerationsintäkterna. Och gör ett stort plus.

Ena har nedprioriterat egna nyheter – och ser inte ens efter avhopp av flera nyhetsjournalister möjligheter till nyanställningar.

Andra pratar om vikten av att äga sina egna nyheter – och ser efter tidigare uppsägningar möjligheter till nyanställningar för grävande lokaljournalister år 2016.

Så när jag här om dagen äntligen gick på filmen Spotlight kunde jag inte låta bli att i mitt stilla sinne bolla mellan bokstäverna Vbl och Hbl och spegla dem mot Boston Globe.

Ja, alla förstår att tidningarna inte har något gemensamt när det gäller resurser.

Men Boston Globe, Vbl och Hbl handlar ändå alla tre om lokaljournalistik. Om vad som är relevant för läsarna.

 

Filmen skildrar som bekant skandalen kring katolska kyrkan i Boston i början av 2000-talet. Spotlight-redaktionen på Globe avslöjar hur ett otal katolska präster mer eller mindre systematiskt utsatt unga pojkar för grova övergrepp. Nu, år 2016, har filmen till och med fått acceptens från Vatikanen.

Men omskrivet vågar jag högtidligt påstå att filmen också bär på många viktiga hälsningar till journalisterna på Vbl och Hbl – och till alla andra redaktörer och frilansare i hela världen:

a) Följ upp till synes tråkiga notiser och kolumner. Där kan finnas guld.

b) Gräv. Snoka. Vänd på alla stenar. Och gräv sedan lite till.

Filmen har också en hälsning till styrelser och ordföranden på mediebolag, med tanke på att den skildrar hur Globe får en ny utomstående chefredaktör (Martin Baron) som vill börja granska staden med nya ögon:

a) Våga utse redaktionella/ekonomiska chefer som stöder grävandet efter egna lokalnyheter. Så blir tidningen relevant för läsarna.

b) Utse journalistiska/ekonomiska chefer som är krävande men som ger redaktörerna arbetsro.

Vidare har filmen en indirekt hälsning till Hbl:s, Vbl:s och alla andra tidningars läsare:

a) Vill du läsa vidare från de där neutrala notiserna kommer det att kosta. Unika lokalnyheter är inte gratis.

b) Vill du veta vad som pågår bakom kulisserna i samhället är gedigen grävande journalistik pålitligare än såväl tjänstemän, politiker som tyckare på sociala medier.

 

Jag besitter ju ingen inside-information om folks filmvanor, och kanske jag har fel, men min instinkt säger mig att HSS ledning redan sett filmen. I alla fall beter de sig så. Däremot är jag inte lika säker att KSF:s ledning gjort det – i alla fall beter de sig inte så.

I egenskap av god far och uppfostrare bjöd jag redan min son på filmen och uppnådde något med det (”journalistik är nog viktigt”). Nu är jag villig att utvidga min konsultverksamhet en smula. Därför kommer här en gratis inbjudan till Kaj-Gustaf Bergh, Barbro Teir och hela KSF:s styrelse:

Ska vi gå på leffa?



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta