Strålkastarljuset på Spotlight

JOURNALISTI
7.4.2016

Magnus Londen, text

magnus.londen@gmail.com
Skribenten är frilansjournalist och författare från Helsingfors.

Nu är jag villig att utvidga min konsultverksamhet en smula. Därför kommer här en gratis inbjudan till Kaj-Gustaf Bergh, Barbro Teir och hela KSF:s styrelse: Ska vi gå på leffa, frågar Magnus Londen.

Under vintern hade jag nöjet att för Journalisten intervjua ledande figurer både på Vasabladet / Österbottens Tidning och Hufvudstadsbladet. Det var slående att märka i hur olika faser dessa tidningar befinner sig.

Ena var på defensiven. Misstänksamma.

Andra var framåt. Öppna.

Ena har dalande prenumerationssiffror. Och störtdykande ekonomi.

Andra har lyckats öka prenumerationsintäkterna. Och gör ett stort plus.

Ena har nedprioriterat egna nyheter – och ser inte ens efter avhopp av flera nyhetsjournalister möjligheter till nyanställningar.

Andra pratar om vikten av att äga sina egna nyheter – och ser efter tidigare uppsägningar möjligheter till nyanställningar för grävande lokaljournalister år 2016.

Så när jag här om dagen äntligen gick på filmen Spotlight kunde jag inte låta bli att i mitt stilla sinne bolla mellan bokstäverna Vbl och Hbl och spegla dem mot Boston Globe.

Ja, alla förstår att tidningarna inte har något gemensamt när det gäller resurser.

Men Boston Globe, Vbl och Hbl handlar ändå alla tre om lokaljournalistik. Om vad som är relevant för läsarna.

 

Filmen skildrar som bekant skandalen kring katolska kyrkan i Boston i början av 2000-talet. Spotlight-redaktionen på Globe avslöjar hur ett otal katolska präster mer eller mindre systematiskt utsatt unga pojkar för grova övergrepp. Nu, år 2016, har filmen till och med fått acceptens från Vatikanen.

Men omskrivet vågar jag högtidligt påstå att filmen också bär på många viktiga hälsningar till journalisterna på Vbl och Hbl – och till alla andra redaktörer och frilansare i hela världen:

a) Följ upp till synes tråkiga notiser och kolumner. Där kan finnas guld.

b) Gräv. Snoka. Vänd på alla stenar. Och gräv sedan lite till.

Filmen har också en hälsning till styrelser och ordföranden på mediebolag, med tanke på att den skildrar hur Globe får en ny utomstående chefredaktör (Martin Baron) som vill börja granska staden med nya ögon:

a) Våga utse redaktionella/ekonomiska chefer som stöder grävandet efter egna lokalnyheter. Så blir tidningen relevant för läsarna.

b) Utse journalistiska/ekonomiska chefer som är krävande men som ger redaktörerna arbetsro.

Vidare har filmen en indirekt hälsning till Hbl:s, Vbl:s och alla andra tidningars läsare:

a) Vill du läsa vidare från de där neutrala notiserna kommer det att kosta. Unika lokalnyheter är inte gratis.

b) Vill du veta vad som pågår bakom kulisserna i samhället är gedigen grävande journalistik pålitligare än såväl tjänstemän, politiker som tyckare på sociala medier.

 

Jag besitter ju ingen inside-information om folks filmvanor, och kanske jag har fel, men min instinkt säger mig att HSS ledning redan sett filmen. I alla fall beter de sig så. Däremot är jag inte lika säker att KSF:s ledning gjort det – i alla fall beter de sig inte så.

I egenskap av god far och uppfostrare bjöd jag redan min son på filmen och uppnådde något med det (”journalistik är nog viktigt”). Nu är jag villig att utvidga min konsultverksamhet en smula. Därför kommer här en gratis inbjudan till Kaj-Gustaf Bergh, Barbro Teir och hela KSF:s styrelse:

Ska vi gå på leffa?



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta