Sotehuuto

JOURNALISTI
7.4.2016

Asko Lehtonen
lehtonenasko@gmail.com
Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies ja Turun Sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja.

Sote-uudistus tulee, ja kaikissa toimituksissa pitää varautua sen tuloon, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Jos sote-uudistus toteutuu edes jotenkin siihen tapaan, miltä nyt näyttää, muutaman vuoden päästä sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta sote-alueiden vastuulle. Niitä voi olla 15 tai viisi tai jotain siltä väliltä. Joka tapauksessa sote-uudistus haastaa myös tiedotusvälineet.

En tarkoita käynnissä olevaa valmistelua, jota seurataan kiitettävällä kiihkeydellä. Minua mietityttää, miten pienet toimitukset selviävät tärkeimmästä tehtävästään, kun sote-uudistusta aletaan toteuttaa ja raportoivat asiat siirtyvät vähintään maakuntatasolle.

Sosiaali- ja terveydenhuolto pitää sisällään kansalaisille välttämättömiä ja elintärkeitä palveluita. Terveydestä puhuttaessa toisessa päässä ovat suuret yliopistolliset keskussairaalat ja toisessa vaikkapa pienen kunnan kerran viikossa auki oleva neuvolavastaanotto. Sosiaalipalveluissa haarukkaan mahtuvat vanhusten palvelukodit, lastenkodit ja ympäri kuntaa kiitävät kodinhoitajat. Ja nämä ovat vain esimerkkejä.

Paikallisen lehden perustehtävä on kertoa lukijoille, mitä heidän maksamillaan veroilla tehdään. Mitä palveluja kehitetään, mitä leikataan? Mitä laitosta laajennetaan, mikä pannaan kiinni? Mitä ulkoistetaan, mitä yksityistetään? Ja miksi tätä kaikkea tapahtuu?

Mitä kauemmaksi paikkakunnalta päätösten valmistelu ja itse päätökset viedään, sitä työläämmäksi muuttuu sekä perusuutisointi että analysointi ja taustoitus.

 

Haastattelemani vammais- ja potilasjärjestöjen paikallinen edunvalvoja oli huolissaan siitä, miten hän hoitaa työnsä sote-uudistuksen jälkeen. Nyt on helppo ottaa suoraan yhteyttä kaupunginjohtajaan tai tehdä treffit sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan kanssa. Kuinka käy, kun pitäisi seurata, miten vähintään maakuntatasolla tehdyt linjaukset vaikuttavat oman kunnan palveluihin?

Lehti ei ole edunvalvoja, mutta huoli on sama. Sote-uudistus keskittää valtaa suuriin johtokeskuksiin. Samalla tavalla päätöksenteko siirtyy yhä kauemmaksi paikallisen median hyvin hallitsemasta piiristä.

Suuren julkisen organisaation strategiat ja pitkän aikavälin suunnitelmat ovat ylimalkaisia. Niiden perkaaminen ja paikallisten vaikutusten avaaminen on paikallisen lehden tehtävä.

Paljon puhutut lähipalvelut ovat lukijoille läheisiä, mutta valmistelijoille ja päättäjille etäisiä. Heidän joukossaan ei välttämättä ole ketään, joka tuntisi juuri meidän kyliemme oloja tai jolla olisi intressiä puhua tahallaan sivu suunsa juuri meidän toimittajallemme, kun valmistelussa pyörii vähemmän miellyttävä päätös.

 

Sote-uudistus tulee, ja kaikissa toimituksissa pitää varautua sen tuloon. On varmistettava, että lukijat saavat edelleen tarvitsemaansa tietoa valmisteilla olevista asioista, jotta he voivat varautua tai vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

Antaa maan hallituksen keskittää hallintoa. Meidän tehtävämme on pitää kansalaiset ajan tasalla omista, paikallisista lähtökohdistamme. Melkoinen osa Suomesta jää katveeseen, jos valtaa vahtivat vain suurimpien tiedotusvälineiden sote-kirjeenvaihtajat.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta