Sikafarmarista toimittajaksi

Maaseutumedia

Entisen sikafarmarin ja freelancetoimittajan Hannu Koiviston, 56, vuonna 2014 perustama verkkolehti.

Aiheita muun muassa maatalouden tukipolitiikka, maatilojen kannattavuus ja eläinten hyvinvointi.

Koivisto on kirjoittanut maaseudusta eri lehtiin 1990-luvulta.

Koiviston artikkeli maataloustuottajan puolison kuolemasta oli Maataloustoimittajat ry:n palkitsema vuoden paras juttu vuonna 2014.

JOURNALISTI
7.4.2016

Kirsi Haapamatti, teksti
Juha Harju, kuvat

Kirsi Haapamatti on freelancetoimittaja, joka kirjoittaa maaseudusta ja maataloudesta, ja entinen eläinsuojelujärjestön jäsen.

Entinen sikatilallinen Hannu Koivisto perusti verkkolehden puolustaakseen maaseudun elinkeinoja.

Maanviljelijä ja karjankasvattaja Hannu Koivistosta tuli sikatilojen julkinen puolustaja vuonna 2009, kun eläinsuojelijoiden salakuvausvideot tulivat näyttävästi julki televisiossa.

Koivisto istui television keskusteluohjelmissa kertomassa näkemyksiään, antoi haastatteluita ja päästi Ylen kamerat sikalaansa.

”Kun ensimmäiset videot tulivat julkisuuteen, olin aivan varma että minunkin sikalassani on käyty. Heräilin öisin ja kuljin taskulampun kanssa tarkastelemassa paikkoja. Nyt kuitenkin uskon, ettei tilallani olla käyty. Silloin ajatus mahdollisista tunkeutujista kyllä ahdisti.”

Vuonna 2011 Koivisto itse päätti lopettaa siankasvatuksen. Hän väsyi tilanpitoon ja sen valtavaan työmäärään, taloudelliseen kannattamattomuuteen – ja sikatuottajien parjaamiseen mediassa. Lopetuspäätöksestä tuli valtakunnallinen uutinen. Viimeistään tässä vaiheessa hänen kasvonsa tulivat jokaiselle maataloustuottajalle tutuiksi.

Hän päätti keskittyä freelancetoimittajan töihin, joita hän oli tehnyt jo vuosia oman työn ohella.

Maaseutumedia.fi -sivuston hän avasi vuonna 2014.

”Olin jo nähnyt, että freelancerina juttukauppa on tulossa tiensä päähän. Toimeksiannot vähenivät. Olin myös miettinyt, että olisipa kiva kirjoittaa tärkeistä aiheista ilman julkaisijan asettamia rajoituksia. Isoilla lehdillä, Helsingin Sanomilla ja Maaseudun Tulevaisuudella, on omat sidoksensa. Halusin aidosti vapaan median.”

 

Maaseutumedia on yhden miehen nettilehti. Sivustoa lukiessa tulee mieleen, onko kyseessä kuitenkin blogi. Lukijalle on selvää, että Koivisto on valinnut puolensa. Hän kirjoittaa provosoivasti ja suomii usein esimerkiksi Maatalousvirastoa ja erityisesti eläinsuojelijoita.

Kirjoitus Sikakuva kahdella tapaa, jossa Koivisto näyttää sanoin ja kuvin eläinsuojelijoiden vääristelevän eläintilojen todellisuutta, on kerännyt sivulle kymmeniä kommentteja. Hän on kirjoittanut myös muita artikkeleita, joissa eläinsuojelujärjestöjen tekemiset tuomitaan valheellisiksi.

Koivisto sanoo järjestöjen levittävän propagandaa ja väittää salakuvaajien tuoneen sikatilalle tarttuvan taudin. Väitteet eivät aina noudata journalistia periaatteita, ja joskus Koivisto on muuttanutkin tekstejään kritiikin jälkeen. Useimmiten hän kuitenkin pysyy kannassaan.

”Teen joka päivä töitä sen asian kanssa, että en antaisi omien mielipiteitteni näkyä jutuissa. Eläinsuojelujutuissa se on minulle erityisen vaikeaa. Myönnän, että sympatiani ovat tilallisten puolella.”

Koivistolla ei ole omakohtaista kokemusta salakuvauksista, mutta jälkensä ne ovat häneen jättäneet.

 

Eläinsuojelijoita Koivisto soimaa eläinten inhimillistämisestä ja tuottajien tarkoitushakuisesta mustamaalaamisesta. Itse hän käyttää samoja aseita, mutta toisiin tarkoituksiin. Hänen teksteissään sika on hupaisa tyttösika ja pulleat eläimet massuttavat velliä. Sanavalinnoilla on merkitystä mielikuvien luojina.

”Onko noin? Kiitos palautteesta, kiinnitän tähän jatkossa huomiota”, Koivisto vastaa ja vaikuttaa yllättyneeltä. Samansuuntaista kritiikkiä hän tosin on saanut aikaisemminkin.

”Kritisoida saa. Kestän sen kyllä.”

Hirtehisestä tyylistä huolimatta Maaseutumedian artikkelit ovat asiantuntevia. Kaikesta näkee, että Koivisto tuntee maaseudun, maatalousalan ja sen erikoissanaston, tukiaiskiemurat ja lainsäädännön koukerot. Esimerkiksi artikkelit tukisäännöistä avaavat tuottajien silmiä Maatalousviraston tai MTK:n antamien kapulakielisten silpputietojen sijaan.

Sivustolla käy parhaimmillaan 200 000 lukijaa kuukaudessa. Viime vuonna Koivisto lanseerasi sivulle maksullisen klubin, jonka jäsenmaksun taakse osa jutuista on pantu. Pääosa Maaseutumedian tulovirroista on yritysyhteistyön peruja. Koivisto kirjoittaa jutun yrityksestä tai sen tuotteesta ja saa siitä maksun.

Mikael Pentikäinen sanoi minulle kerran, että tuollaisiin juttuihin on merkittävä, että kyseessä on mainos. Olen eri mieltä. Lukijat eivät ole tyhmiä. Jutun lopussa olevat linkit kertovat, että kyse on yhteistyöjutusta.”

Kielteistä palautetta on joskus tullut lukijoiltakin. Sen vuoksi Koivisto sanoo ottavansa nyt tavaksi, että merkitsee yhteistyöjutut selkeämmin.

Maaseutumedia perustuu vuorovaikutukseen. Useimpien tekstien perässä onkin runsaasti kommentteja. Koivisto vastaa niihin kaikkiin. Maaseutumedia on aktiivinen myös Facebookissa, Instagram-tilin avaaminen on työn alla.

”Ilman keskustelua ei olisi juttujakaan. Se, että joskus kirjoitan provosoivasti, ei ole tarkoitushakuista. Se vain on minun tyylini. Kirjoitan totuudellisesti, mutta toivon että huumoria olisi teksteissä mukana. Johtotähtenä on, että kirjoitan maaseudusta ihminen edellä”, hän muotoilee.

”Kirjoitan mielelläni maatalouden lisäksi esimerkiksi arkkitehtuurista ja kulttuurista. Luetuimmat juttuni liittyvät tukipolitiikkaan ja eläinsuojeluasioihin, mutta toivon että lehti tavoittaisi lukijat monipuolisella tarjonnalla.”

 

Maaseutumedia

Entisen sikafarmarin ja freelancetoimittajan Hannu Koiviston, 56, vuonna 2014 perustama verkkolehti.

Aiheita muun muassa maatalouden tukipolitiikka, maatilojen kannattavuus ja eläinten hyvinvointi.

Koivisto on kirjoittanut maaseudusta eri lehtiin 1990-luvulta.

Koiviston artikkeli maataloustuottajan puolison kuolemasta oli Maataloustoimittajat ry:n palkitsema vuoden paras juttu vuonna 2014.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta