Reilu tusina joutuu lähtemään Kauppalehdestä

JOURNALISTI
7.4.2016

Manu Marttinen, teksti

Työt loppuivat myös toimitusosaston puheenjohtajalta.

Kauppalehdessä helmikuussa alkaneet yt-neuvottelut johtivat 13:n toimituksellista työtä tekevän työsuhteen päättymiseen. Työsuhteiden loppumisesta sovittiin erilaisilla erosopimuksilla ja eläkeratkaisuilla.

Lähtemään joutuneista noin puolet on entisiä Talentumin työntekijöitä, jotka siirtyivät alkuvuonna Alma Median ja Talentumin fuusion seurauksena Kauppalehden palvelukseen.

Nyt tehtyjen vähennysten ja tulevien eläkejärjestelyiden johdosta Kauppalehden henkilöstö pienenee vuoden kuluessa yhteensä 33 henkilötyövuoden verran.

Kauppalehden uuden toimituksen vahvuuteen jää noin 140 työntekijää. Talentumin työntekijät muuttavat Alma-taloon huhtikuun aikana.

Päätoimittaja Arno Ahosniemi sanoo, että yt-neuvotteluiden tarkoituksena oli ennen kaikkea karsia päällekkäisyydet toimitusten yhdistyessä. Varsinaista säästötarvetta ei ollut, koska molemmat yritykset ovat voitollisia.

”Meillä on silti tulospaineet, vaikka olemmekin voitollisia”, Ahosniemi muistuttaa.

Lähtijät valittiin työehtosopimusten mukaisen irtisanomisjärjestyksen ja tulevien sisältötarpeiden perusteella.

”Arvioimme sitä, minkälaista osaamista me tarvitsemme ja myös sitä, kuinka kauan on ollut palveluksessa ja minkälainen on huoltovelvollisuus [alaikäisten huollettavien määrä]”, Ahosniemi sanoo.

 

Työ päättyivät myös pitkään Turun Sanomissa, Kauppalehdessä ja Talentumissa työskennelleeltä Kimmo Lundénilta. Hän on toiminut urallaan aktiivisesti myös luottamustehtävissä muun muassa Kauppalehden pääluottamusmiehenä ja viimeksi Talentumin toimitusosaston puheenjohtajana. Hän ei halua kommentoida työsuhteensa päättymistä.

Kauppalehden ja Talentumin toimituksissa on ihmetelty kokeneen ja arvostetun toimittajan työsuhteen päättymistä.

Journalistin haastattelemien kollegoiden arvioiden mukaan Lundénin kohtaloksi koitui hänen työnsä henkilöstön etujen puolustajana.

Ahosniemi kiistää, että toiminta ay-liikkeessä olisi vaikuttanut Lundénin työsuhteen päättymiseen.

”Tietenkään sillä ei ole mitään merkitystä, onko ihminen ollut aktiivinen ammattiyhdistysliikkeessä vai ei. Asiasta on neuvotteluissa sovittu, enkä ota yksittäiseen henkilöön julkisesti mitään kantaa.”

Yt-neuvottelut koskivat yhteensä 230 henkilöä. Ne saatiin päätökseen kaksi viikkoa etuajassa.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta