Huono otsikko ei kerää klikkejä

JOURNALISTI
7.4.2016

Anna-Sofia Nieminen
sohvi.nieminen@gmail.com
Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja, joka kuului alkuvuodesta 2015 ilmestyneen Uusi Inari -verkkolehden toimitukseen.

Otsikko on usein verkkojutun ainoa käyntikortti. Jos se ei houkuttele, juttu ei saa lukijoita ja menee hukkaan, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

”Paluumuuttajia ja kaupunkilaisia”. ”Paikallislehtimies”. Kun selailen jälkikäteen Uusi Inari -verkkopaikallislehteä, aika paljon harmittaa toimituksemme tapa otsikoida. Otsikot ovat enimmäkseen tylsiä ja vähän outoja.

On seassa parempiakin yrityksiä. ”Hakijat esittelyssä – kuka istuu kunnanjohtajan tuoliin syyskuussa?” on ihan hyvä, koska se kertoo jutun oleellisen sisällön.

Se ei kuitenkaan yllä samaan kuin suosikkiotsikoijani Nyt.fi: ”Nyt puhuvat naiset, joiden kanssa Sipilä ja Stubb poseerasivat koulutusleikkauksia vastaan – ja sitten leikkasivat koulutuksesta”. Kiinnostuin!

Hyvä verkko-otsikko houkuttelee klikkaamaan ilman, että se on kryptinen tai katteeton. Otsikko kertoo jutun olennaisen sisällön, ja lisäksi siinä mahtuu vaikkapa tuomaan esiin ristiriidan tai kertomaan jotain yllättävää. Otsikko on painokas ja oivaltava.

Ei siis näin: ”Haluatko tehdä töitä tehokkaammin? Tämä 2 sekunnin kikka auttaa”, ja jutussa kikaksi paljastuu ryhdin suoristaminen tai seisomaan nouseminen. Pahimmillaan otsikko johtaa harhaan. Kas näin: ”Maistuuko Juha Miedolle mämmijäätelö?”, ja sitten sitä ei kerrotakaan jutussa.

Tällainen klikkien kalastelu on mautonta. Suurempi ongelma on kuitenkin laatujournalismin otsikoiminen huonosti.

Jostain syystä verkossa käytetään usein samankaltaisia otsikoita kuin printissä. Ne ovat lyhyitä, eivätkä välttämättä kovin kuvaavia. Printissä tällainen on ymmärrettävää, koska tila on rajallinen. Printissä lukijaa voidaan onneksi houkutella myös esimerkiksi ingressillä, tekstinostoilla ja kuvilla.

Verkossa puolestaan olisi tilaa ja syytäkin kertoa otsikossa enemmän. Otsikko on usein verkkojutun ainoa käyntikortti. Siksi otsikon pitää houkutella klikkaamaan. Jos se ei houkuttele, juttu ei saa lukijoita ja menee hukkaan.

Lukijoiden houkuttelu pitää kuitenkin tehdä rehellisesti, jutun omilla ansioilla. Se vaatii tarpeeksi hyvää sisältöä.

Miksi me emme sitten Uudessa Inarissa tehneet parempia otsikoita, vaikka viilasimme juttuja välillä ihan loputtomiin? Sitä en osaa jälkikäteen oikein selittää. Ehkä olimme niin tottuneita printtimäiseen otsikointityyliin. Ehkä emme vain pysähtyneet ajattelemaan asiaa. Tai sitten annoimme liikaa painoarvoa sille, että lyhyet otsikot ovat kauniita.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta