Huono otsikko ei kerää klikkejä

JOURNALISTI
7.4.2016

Anna-Sofia Nieminen
sohvi.nieminen@gmail.com
Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja, joka kuului alkuvuodesta 2015 ilmestyneen Uusi Inari -verkkolehden toimitukseen.

Otsikko on usein verkkojutun ainoa käyntikortti. Jos se ei houkuttele, juttu ei saa lukijoita ja menee hukkaan, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

”Paluumuuttajia ja kaupunkilaisia”. ”Paikallislehtimies”. Kun selailen jälkikäteen Uusi Inari -verkkopaikallislehteä, aika paljon harmittaa toimituksemme tapa otsikoida. Otsikot ovat enimmäkseen tylsiä ja vähän outoja.

On seassa parempiakin yrityksiä. ”Hakijat esittelyssä – kuka istuu kunnanjohtajan tuoliin syyskuussa?” on ihan hyvä, koska se kertoo jutun oleellisen sisällön.

Se ei kuitenkaan yllä samaan kuin suosikkiotsikoijani Nyt.fi: ”Nyt puhuvat naiset, joiden kanssa Sipilä ja Stubb poseerasivat koulutusleikkauksia vastaan – ja sitten leikkasivat koulutuksesta”. Kiinnostuin!

Hyvä verkko-otsikko houkuttelee klikkaamaan ilman, että se on kryptinen tai katteeton. Otsikko kertoo jutun olennaisen sisällön, ja lisäksi siinä mahtuu vaikkapa tuomaan esiin ristiriidan tai kertomaan jotain yllättävää. Otsikko on painokas ja oivaltava.

Ei siis näin: ”Haluatko tehdä töitä tehokkaammin? Tämä 2 sekunnin kikka auttaa”, ja jutussa kikaksi paljastuu ryhdin suoristaminen tai seisomaan nouseminen. Pahimmillaan otsikko johtaa harhaan. Kas näin: ”Maistuuko Juha Miedolle mämmijäätelö?”, ja sitten sitä ei kerrotakaan jutussa.

Tällainen klikkien kalastelu on mautonta. Suurempi ongelma on kuitenkin laatujournalismin otsikoiminen huonosti.

Jostain syystä verkossa käytetään usein samankaltaisia otsikoita kuin printissä. Ne ovat lyhyitä, eivätkä välttämättä kovin kuvaavia. Printissä tällainen on ymmärrettävää, koska tila on rajallinen. Printissä lukijaa voidaan onneksi houkutella myös esimerkiksi ingressillä, tekstinostoilla ja kuvilla.

Verkossa puolestaan olisi tilaa ja syytäkin kertoa otsikossa enemmän. Otsikko on usein verkkojutun ainoa käyntikortti. Siksi otsikon pitää houkutella klikkaamaan. Jos se ei houkuttele, juttu ei saa lukijoita ja menee hukkaan.

Lukijoiden houkuttelu pitää kuitenkin tehdä rehellisesti, jutun omilla ansioilla. Se vaatii tarpeeksi hyvää sisältöä.

Miksi me emme sitten Uudessa Inarissa tehneet parempia otsikoita, vaikka viilasimme juttuja välillä ihan loputtomiin? Sitä en osaa jälkikäteen oikein selittää. Ehkä olimme niin tottuneita printtimäiseen otsikointityyliin. Ehkä emme vain pysähtyneet ajattelemaan asiaa. Tai sitten annoimme liikaa painoarvoa sille, että lyhyet otsikot ovat kauniita.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta