Haastattelun pelisäännöt

Journalistin ohjeet 17 – 18

Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Myös Journalistin ohje 19 käsittelee haastattelua. Lisäksi JSN on vuonna 1981 antanut haastatteluista periaatelausuman jutun tarkistamista koskevien periaatteiden selkiyttämiseksi.

JOURNALISTI
7.4.2016

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Mitä yksityisempi aihe, sitä silkkisemmin hansikkain haastateltavaa pitää kohdella.

Julkisen sanan neuvosto on alkuvuonna antanut kaksi langettava jutuista, joissa luennoitsijoiden arkaluontoiset kertomukset oli kirjoitettu haastatteluksi.Vasabladetille langettava tuli luennoitsijan omaisen yksityisyyden suojan rikkomisesta. Kouvolan Sanomat rikkoi luennoitsijan yksityisyyden suojaa, tiedonhankinnan avoimuutta ja haastattelun pelisääntöjä.

JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttinen sanoo, että langettavia tulee harvoin pelkästä haastattelusta tai haastateltavan asemasta. Ne liittyvät usein Journalistin ohjeiden muihin kohtiin, kuten samanaikaiseen kuulemiseen, yksityisyyden suojaan tai epäasiallisiin tiedonhankintakeinoihin.

Haastattelun pelisääntöjen henki on, että ne on kerrottava haastateltavalle sitä perusteellisemmin, mitä tottumattomampi tämä on ja mitä yksityisempiä asioita käsitellään.

”Yleensä julkisissa tilaisuuksissa sanottua pitää voida siteerata. Rankoista asioista toipuvan ’kokemusasiantuntijan’ tarinan muuttaminen valehaastatteluksi voi kuitenkin rikkoa journalismin pelisääntöjä”, sanoo neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

 

Haastatteluohjeiden rikkomusten ”klassikot” ovat 1990-luvun lopulta, kun Iltalehti ja MTV3 julkaisivat osia kansanedustaja Arja Alhon ja Ylen toimittaja Timo Harakan nauhoitetusta puhelinkeskustelusta kertomatta siitä Alholle. Tiedonhankinnan tavasta langettavaa ei tullut, koska hankitut tiedot olivat yhteiskunnallisesti merkittäviä.

Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth tasapainoilee haastattelemisen ja tiedonhankinnan välillä lähtemällä usein liikkeelle jälkimmäisestä. Jos keskustelu osoittautuu niin kiinnostavaksi, että siteeraaminen tuntuu perustellulta, hän kysyy saatujen tietojen käyttämiseen lupaa ja noudattaa saamansa vastausta.

”Teemme työllemme hallaa, jos syntyy kuva, että medialle ei voi sanoa mitään ilman, että se on heti julkisuudessa. Jos kyse on asiasta, jossa haastateltava itse on joutumassa ikävään valoon, silloin kerron haastattelusta heti alussa.”

Reinbothista on hyödyllistä, että toimittajat saavat enemmän tietoa kuin voivat julkaista, mutta jos hän saisi taustatilaisuudesta tietoa merkittävästä yhteiskunnallisesta epäkohdasta, se tuntuisi pakolliselta julkaista.

”Mutta syyn pitäisi olla todella hyvä, koska sen voi tehdä vain kerran.”

 

Lausuntoja tarkistuttaessaan Reinboth lähtee siitä, että mitä yksityisempi asia, sitä suurempi oikeus haastateltavalla on päättää sen julkisuudesta. Sellaisia korjauksia hän ei juttuihin tee, joiden seurauksena yleisö saisi asioista väärän kuvan.

Vaikeitakin asioita käsittelevillä henkilöhaastatteluilla pelaavassa naistenlehdessä yksityisyyden suojan pohtiminen on arkirutiinia, sanoo Me Naisten päätoimittaja Johanna Lahti.

”Käymme etiikkaan liittyvät asiat läpi jo jutun suunnitteluvaiheessa. Omista tunteistaan ihmiset voivat yleensä puhua vaikeissakin asioissa yksityisyyden suojaa vaarantamatta.”

Haastateltaville toimitus kertoo haastattelua pyytäessään, millaista juttua ollaan tekemässä, ja kokemattomille kerrotaan myös oikeudesta tarkastaa lausuma.

”Ei-julkkiksille ja ensikertalaisille tulee joskus yllätyksenä, ettei jutun sisältöä pääse muokkaamaan mielensä mukaan tai ettei jo annettua haastattelua voi perua kuin painavista syistä. Väärinymmärrykset ja virheet korjaamme tarkistusvaiheessa, toisinaan muitakin sanamuotoja, mutta journalistinen päätösvalta pysyy toimituksessa.”

Journalistin ohjeet 17 – 18

Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Myös Journalistin ohje 19 käsittelee haastattelua. Lisäksi JSN on vuonna 1981 antanut haastatteluista periaatelausuman jutun tarkistamista koskevien periaatteiden selkiyttämiseksi.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta