Haastattelun pelisäännöt

Journalistin ohjeet 17 – 18

Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Myös Journalistin ohje 19 käsittelee haastattelua. Lisäksi JSN on vuonna 1981 antanut haastatteluista periaatelausuman jutun tarkistamista koskevien periaatteiden selkiyttämiseksi.

JOURNALISTI
7.4.2016

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Mitä yksityisempi aihe, sitä silkkisemmin hansikkain haastateltavaa pitää kohdella.

Julkisen sanan neuvosto on alkuvuonna antanut kaksi langettava jutuista, joissa luennoitsijoiden arkaluontoiset kertomukset oli kirjoitettu haastatteluksi.Vasabladetille langettava tuli luennoitsijan omaisen yksityisyyden suojan rikkomisesta. Kouvolan Sanomat rikkoi luennoitsijan yksityisyyden suojaa, tiedonhankinnan avoimuutta ja haastattelun pelisääntöjä.

JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttinen sanoo, että langettavia tulee harvoin pelkästä haastattelusta tai haastateltavan asemasta. Ne liittyvät usein Journalistin ohjeiden muihin kohtiin, kuten samanaikaiseen kuulemiseen, yksityisyyden suojaan tai epäasiallisiin tiedonhankintakeinoihin.

Haastattelun pelisääntöjen henki on, että ne on kerrottava haastateltavalle sitä perusteellisemmin, mitä tottumattomampi tämä on ja mitä yksityisempiä asioita käsitellään.

”Yleensä julkisissa tilaisuuksissa sanottua pitää voida siteerata. Rankoista asioista toipuvan ’kokemusasiantuntijan’ tarinan muuttaminen valehaastatteluksi voi kuitenkin rikkoa journalismin pelisääntöjä”, sanoo neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

 

Haastatteluohjeiden rikkomusten ”klassikot” ovat 1990-luvun lopulta, kun Iltalehti ja MTV3 julkaisivat osia kansanedustaja Arja Alhon ja Ylen toimittaja Timo Harakan nauhoitetusta puhelinkeskustelusta kertomatta siitä Alholle. Tiedonhankinnan tavasta langettavaa ei tullut, koska hankitut tiedot olivat yhteiskunnallisesti merkittäviä.

Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth tasapainoilee haastattelemisen ja tiedonhankinnan välillä lähtemällä usein liikkeelle jälkimmäisestä. Jos keskustelu osoittautuu niin kiinnostavaksi, että siteeraaminen tuntuu perustellulta, hän kysyy saatujen tietojen käyttämiseen lupaa ja noudattaa saamansa vastausta.

”Teemme työllemme hallaa, jos syntyy kuva, että medialle ei voi sanoa mitään ilman, että se on heti julkisuudessa. Jos kyse on asiasta, jossa haastateltava itse on joutumassa ikävään valoon, silloin kerron haastattelusta heti alussa.”

Reinbothista on hyödyllistä, että toimittajat saavat enemmän tietoa kuin voivat julkaista, mutta jos hän saisi taustatilaisuudesta tietoa merkittävästä yhteiskunnallisesta epäkohdasta, se tuntuisi pakolliselta julkaista.

”Mutta syyn pitäisi olla todella hyvä, koska sen voi tehdä vain kerran.”

 

Lausuntoja tarkistuttaessaan Reinboth lähtee siitä, että mitä yksityisempi asia, sitä suurempi oikeus haastateltavalla on päättää sen julkisuudesta. Sellaisia korjauksia hän ei juttuihin tee, joiden seurauksena yleisö saisi asioista väärän kuvan.

Vaikeitakin asioita käsittelevillä henkilöhaastatteluilla pelaavassa naistenlehdessä yksityisyyden suojan pohtiminen on arkirutiinia, sanoo Me Naisten päätoimittaja Johanna Lahti.

”Käymme etiikkaan liittyvät asiat läpi jo jutun suunnitteluvaiheessa. Omista tunteistaan ihmiset voivat yleensä puhua vaikeissakin asioissa yksityisyyden suojaa vaarantamatta.”

Haastateltaville toimitus kertoo haastattelua pyytäessään, millaista juttua ollaan tekemässä, ja kokemattomille kerrotaan myös oikeudesta tarkastaa lausuma.

”Ei-julkkiksille ja ensikertalaisille tulee joskus yllätyksenä, ettei jutun sisältöä pääse muokkaamaan mielensä mukaan tai ettei jo annettua haastattelua voi perua kuin painavista syistä. Väärinymmärrykset ja virheet korjaamme tarkistusvaiheessa, toisinaan muitakin sanamuotoja, mutta journalistinen päätösvalta pysyy toimituksessa.”

Journalistin ohjeet 17 – 18

Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Myös Journalistin ohje 19 käsittelee haastattelua. Lisäksi JSN on vuonna 1981 antanut haastatteluista periaatelausuman jutun tarkistamista koskevien periaatteiden selkiyttämiseksi.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta