Jutussa Helena Erosesta kuuluu myös Oskari Onnisen ääni. Hän tottui mielipiteelliseen kirjoittamiseen jo aloittaessaan musiikkikriitikkona ”myöhäisteininä”. Sittemmin kirjoittaminen on kyllä vaikeutunut. ”Se johtuu ehkä siitä, että olen löytänyt itsestäni vihaisuuteen asti kriittisen lukijan. Etenkin keskinkertainen ajattelu ärsyttää.”

Enemmän kuin haastattelu

Oskari Onninen, 25

Ylioppilaslehden toimittaja tähän kevääseen päättyvän kaksivuotiskauden ajan.

Kirjoittaa myös artikkeleita ja popkritiikkiä Helsingin Sanomiin ja Imageen.

Työskennellyt myös Helsingin Sanomissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja ollut perustamassa musiikkimedia Nuorgamia.

Suuri Journalistipalkinto 2013 Yleisön suosikki -kategoriassa 11-kollektiivin ja Kaskas Median Kriisi?-projektista. Ehdolla Pienen journalistipalkinnon saajaksi keväällä 2015 Valkeen korvavaloja käsitelleestä jutusta.

JOURNALISTI
7.4.2016

Nina Erho, teksti
Yliopppilaslehti, kuva

Ylioppilaslehden Oskari Onnisen henkilöjuttu Helena Erosesta sai Pekka Juntin miettimään median valtaa ja vastuuta.

”Tiesin, että lehteen tarvitaan henkilöjuttu, mutta pää oli ideoista tyhjä. Matkalla palaveriin ajattelin kaverin Facebook-päivitystä: miksi kukaan haluaa osallistua julkiseen keskusteluun? Mietin bloggareita, mutta kirjoitusten aiheet tuntuivat kiinnostavammilta kuin kirjoittajat. Melkein perillä keksin, että Helena Eronen, tietenkin! Alitajunta oli tehnyt töitä”, sanoo Ylioppilaslehden toimittaja Oskari Onninen.

”Eronen suostui haastateltavaksi heti, ja haastattelujen jälkeen tuntui selvältä, ettei hän koputtaisi nokkaansa esimerkiksi suvakkihuoraksi kutsumisesta. Hän suhtautui asioihin sopivan ei-ryppyotsaisesti, mikä on tässä tosikkojen maassa hauskaa.

Featurea on kiva kirjoittaa, koska näkökulma saa näkyä. Juttu kertoo paljon enemmästä kuin Helena Erosesta ja koskee asioita, joita olen miettinyt pitkään. Kuten sitä, miten typerässä valossa media esittää ääripääkeskustelun. Hyvien asioiden ajamiseen liittyvää populismia ei koskaan nosteta esiin. Korneintakaan idealismia ei kyseenalaisteta.

Toiseksi päätoimittajat korostavat, että olemme hyvä media, koska noudatamme Journalistin ohjeita, mutta kohu Erosen hihamerkkiblogauksesta osoittaa, miten luokatonta journalismia niidenkin puitteissa voi tehdä. Kun toimittajilla on kiire haalia ilmiöitä ja niiden ’selityksiä’ kasaan, hämärtyy se, mikä on oikeasti uutta, mikä suunnitelmallista, mikä pelottavaa ja mikä tärkeää.

Juttu on pitkä mutta itselleni aika ’tavallisen kokoinen’. Myös sen kirjoittaminen sujui tavallisesti: venytin aloittamista niin kauan kuin pystyin ja sitten rimpuilin sen kasaan. Aina menee yötöiksi, ja myöhäisyyteni saa ihmiset repimään pelihousujaan. Toisaalta aikapaineessa on tehtävä valmiimpaa, ja yritän ajatella, että joka sekunti jutun parantamiseen kannattaa.

Kirjoitan kotona, enkä edes käy toimituksessa joka päivä. Haluaisin kirjoittaa yhdeltä istumalta, mutta pitkissä jutuissa on pakko nukkua muutama tunti välissä. Kun ensimmäinen versio on kasassa, olo on voitonriemuinen. Silloin tiedän, että pahin on takana.”

Oskari Onninen, 25

Ylioppilaslehden toimittaja tähän kevääseen päättyvän kaksivuotiskauden ajan.

Kirjoittaa myös artikkeleita ja popkritiikkiä Helsingin Sanomiin ja Imageen.

Työskennellyt myös Helsingin Sanomissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja ollut perustamassa musiikkimedia Nuorgamia.

Suuri Journalistipalkinto 2013 Yleisön suosikki -kategoriassa 11-kollektiivin ja Kaskas Median Kriisi?-projektista. Ehdolla Pienen journalistipalkinnon saajaksi keväällä 2015 Valkeen korvavaloja käsitelleestä jutusta.

Pekka Juntin valinta

Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan Luppo-viikonvaihdeliitteen toimittaja Pekka Juntti valitsi esiteltäväksi Ylioppilaslehden toimittajan Oskari Onnisen 4. maaliskuuta julkaistun jutun Muistatko muka hänet?.

”Juttu kertoo rääväsuisesta blogistista ja kansanedustajan ex-avustajasta Helena Erosesta. Kursailematon ja vinkeällä tyylillä kirjoitettu juttu on samalla mediakohun kriittinen ruumiinavaus, ja siksi opettavainen tarina ennen muuta journalisteille itselleen.

Juttu kertoo varoittavan esimerkin, kuinka raflaavilla klikkiotsikoilla ja median itse tekemällä tahallisella väärinymmärtämisellä voidaan saada absurdeja asioita aikaan. Juttu sai minut miettimään median valtaa ja vastuuta.”



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta