Politiikan toimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Sylvia Bjonin mukaan poliitikot ovat yksittäistapauksista huolimatta hyvin toimittajien tavoitettavissa.

”Boikotti on huono tapa antaa palautetta”

VN arvioi viestintäänsä

Valtioneuvoston työryhmä arvioi, miten ministeriöiden tulisi viestiä vuonna 2020.

Ryhmään kuuluvat ex-päätoimittaja Jari Tourunen, ex-viestintäjohtaja Jyrki Iivonen sekä Ylen sosiaalisesta mediasta ja toimintaympäristön seurannasta vastaava päällikkö Tuija Aalto.

Viestintäjohtaja Markku Mantilan mukaan viestintää täytyy myös tehostaa. ”Näköpiirissä ei ole, että valtion rahapula hellittäisi.”

JOURNALISTI
7.4.2016

Marja Honkonen, teksti
Aino Huovio, kuva

Politiikan toimittajia huolestuttaa päättäjien epäluulo perinteistä mediaa kohtaan. Valtioneuvoston viestinnän uudistuksessa pohditaan uusien kanavien roolia.

Eduskunnassa kommenttia kärkkynyt Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkonen sai pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) 10. maaliskuuta tylyn kohtelun: sinulle en vastaa.

”Kysyin, että onko meillä henkilökohtainen ongelma. Sipilä vastasi, että on”, Parkkonen kertoo.

Parkkonen twiittasi aiheesta. Palaute oli kahtalaista: toiset pitivät tapausta skandaalina, toisten mielestä kärkäs toimittaja sai ansionsa mukaan.

Tapauksen jälkeen Parkkonen ei ole Sipilän kanssa keskustellut, mutta uskoo, ettei boikotti ole pitkäikäinen. Hän myöntää, että ”näsäviisastelevaan” toimittajaan voi helposti mennä hermot.

 

Tapaus on yksi tämän hallituskauden sarjassa, jossa päättäjät kieltäytyvät antamasta haastattelua. Laillisuusvalvojien käsittelyyn niistä on päätynyt ainakin kaksi:

Lokakuussa toimittaja Jari Hanska kanteli oikeusasiamiehelle valtiovarainministeriön päätöksestä olla antamatta hänelle haastatteluja. VM:n mielestä Hanska ei olisi aiemmin noudattanut Journalistin ohjeita.

Helmikuussa oikeuskansleri totesi, ettei Timo Soini (ps.) laiminlyönyt tasapuolista tiedonjakamista ulkoministerinä laittamalla Hufvudstadtsbladetin haastattelupyynnön ”pahnanpohjimmaiseksi” rasismivihjailujen vuoksi. Nyt jo päättynyt KSF Media -boikotti kirvoitti myös Politiikan toimittajien yhdistykseltä kannanoton ja eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Politiikan toimittajien uusi puheenjohtaja, Hbl:ssa työskentelevä Sylvia Bjon toivoo keskustelun nousevan periaatteellisemmalle tasolle. Hän on huolissaan siitä, että toimittajia valikoidaan, heitä estetään tekemästä työtään tai jutuille asetetaan sisällöllisiä ehtoja.

”Toimittajille saa antaa työstään palautetta, mutta se pitää antaa palautteen muodossa”, hän sanoo.

Bjon muistuttaa, että kritiikille on olemassa kaikille avoin keinovalikoima: oikaisut, vastineet ja kantelu Julkisen sanan neuvostolle.

”On jokaisen vastuulla, ettei epäluuloa perinteistä mediaa kohtaa lähdetä levittämään”, hän vetoaa.

Myös Parkkonen kummeksuu poliitikkojen puheita valtamedian uskottavuudesta. Muun muassa Soini kyseli taannoin Hymyn kolumnissaan, uskovatko lukijat Ylen uutisten olevan ”aina totta”.

Pitkään politiikkaan seurannut toimittaja Yrjö Rautio pitää uutena lähinnä boikotoinnin avoimuutta.

”Aiemmin sitä ei sanottu suoraan. Haastattelupyyntöihin ei vain koskaan vastattu”, Rautio sanoo.

 

Toimittajien ja poliitikkojen suhteet ovat Suomessa edelleen hyvät – molempien mielestä. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila ei kommentoi yksittäisiä boikotteja, mutta sanoo poliitikkojen olevan mielestään toimittajien tavoitettavissa ”tavattoman hyvin”.

Viestijän näkökulmasta kielenkäyttö on koventunut.

”Toimittajat tulevat ärhäkästi iholle. Poliitikkoa voidaan herkästi syyttää esimerkiksi valehtelijaksi.”

Median murros asettaa uusia haasteita poliittiselle viestinnälle. Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän arvioimaan valtion viestinnän tulevaisuutta.

”Perinteistä mediaa häviää hyvällä vauhdilla. On mietittävä mitä ja kenelle me viestimme, kun media-ala on kenties pienempi kuin nyt”, Mantila sanoo.

Selvitystyöryhmää johtava Savon Sanomien entinen päätoimittaja Jari Tourunen lupaa, ettei päättäjiä ohjeisteta sivuuttamaan ammattijournalisteja jatkossakaan. Hän tunnistaa ajatuksen siitä, että poliitikot uskovat sosiaalisen median turvin päässeensä irti perinteisen median lieasta, muttei pidä sitä kovin viisaana.

”Poliitikko voi saada äänensä kuuluviin toistakin kautta, mutta riskeeraa paljon, jos jättää uransa ja työnsä sosiaalisen median varaan. Sama pätee kansanedustajien ja ministereiden lisäksi myös virkamiehiin.”

VN arvioi viestintäänsä

Valtioneuvoston työryhmä arvioi, miten ministeriöiden tulisi viestiä vuonna 2020.

Ryhmään kuuluvat ex-päätoimittaja Jari Tourunen, ex-viestintäjohtaja Jyrki Iivonen sekä Ylen sosiaalisesta mediasta ja toimintaympäristön seurannasta vastaava päällikkö Tuija Aalto.

Viestintäjohtaja Markku Mantilan mukaan viestintää täytyy myös tehostaa. ”Näköpiirissä ei ole, että valtion rahapula hellittäisi.”



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta