Politiikan toimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Sylvia Bjonin mukaan poliitikot ovat yksittäistapauksista huolimatta hyvin toimittajien tavoitettavissa.

”Boikotti on huono tapa antaa palautetta”

VN arvioi viestintäänsä

Valtioneuvoston työryhmä arvioi, miten ministeriöiden tulisi viestiä vuonna 2020.

Ryhmään kuuluvat ex-päätoimittaja Jari Tourunen, ex-viestintäjohtaja Jyrki Iivonen sekä Ylen sosiaalisesta mediasta ja toimintaympäristön seurannasta vastaava päällikkö Tuija Aalto.

Viestintäjohtaja Markku Mantilan mukaan viestintää täytyy myös tehostaa. ”Näköpiirissä ei ole, että valtion rahapula hellittäisi.”

JOURNALISTI
7.4.2016

Marja Honkonen, teksti
Aino Huovio, kuva

Politiikan toimittajia huolestuttaa päättäjien epäluulo perinteistä mediaa kohtaan. Valtioneuvoston viestinnän uudistuksessa pohditaan uusien kanavien roolia.

Eduskunnassa kommenttia kärkkynyt Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkonen sai pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) 10. maaliskuuta tylyn kohtelun: sinulle en vastaa.

”Kysyin, että onko meillä henkilökohtainen ongelma. Sipilä vastasi, että on”, Parkkonen kertoo.

Parkkonen twiittasi aiheesta. Palaute oli kahtalaista: toiset pitivät tapausta skandaalina, toisten mielestä kärkäs toimittaja sai ansionsa mukaan.

Tapauksen jälkeen Parkkonen ei ole Sipilän kanssa keskustellut, mutta uskoo, ettei boikotti ole pitkäikäinen. Hän myöntää, että ”näsäviisastelevaan” toimittajaan voi helposti mennä hermot.

 

Tapaus on yksi tämän hallituskauden sarjassa, jossa päättäjät kieltäytyvät antamasta haastattelua. Laillisuusvalvojien käsittelyyn niistä on päätynyt ainakin kaksi:

Lokakuussa toimittaja Jari Hanska kanteli oikeusasiamiehelle valtiovarainministeriön päätöksestä olla antamatta hänelle haastatteluja. VM:n mielestä Hanska ei olisi aiemmin noudattanut Journalistin ohjeita.

Helmikuussa oikeuskansleri totesi, ettei Timo Soini (ps.) laiminlyönyt tasapuolista tiedonjakamista ulkoministerinä laittamalla Hufvudstadtsbladetin haastattelupyynnön ”pahnanpohjimmaiseksi” rasismivihjailujen vuoksi. Nyt jo päättynyt KSF Media -boikotti kirvoitti myös Politiikan toimittajien yhdistykseltä kannanoton ja eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Politiikan toimittajien uusi puheenjohtaja, Hbl:ssa työskentelevä Sylvia Bjon toivoo keskustelun nousevan periaatteellisemmalle tasolle. Hän on huolissaan siitä, että toimittajia valikoidaan, heitä estetään tekemästä työtään tai jutuille asetetaan sisällöllisiä ehtoja.

”Toimittajille saa antaa työstään palautetta, mutta se pitää antaa palautteen muodossa”, hän sanoo.

Bjon muistuttaa, että kritiikille on olemassa kaikille avoin keinovalikoima: oikaisut, vastineet ja kantelu Julkisen sanan neuvostolle.

”On jokaisen vastuulla, ettei epäluuloa perinteistä mediaa kohtaa lähdetä levittämään”, hän vetoaa.

Myös Parkkonen kummeksuu poliitikkojen puheita valtamedian uskottavuudesta. Muun muassa Soini kyseli taannoin Hymyn kolumnissaan, uskovatko lukijat Ylen uutisten olevan ”aina totta”.

Pitkään politiikkaan seurannut toimittaja Yrjö Rautio pitää uutena lähinnä boikotoinnin avoimuutta.

”Aiemmin sitä ei sanottu suoraan. Haastattelupyyntöihin ei vain koskaan vastattu”, Rautio sanoo.

 

Toimittajien ja poliitikkojen suhteet ovat Suomessa edelleen hyvät – molempien mielestä. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila ei kommentoi yksittäisiä boikotteja, mutta sanoo poliitikkojen olevan mielestään toimittajien tavoitettavissa ”tavattoman hyvin”.

Viestijän näkökulmasta kielenkäyttö on koventunut.

”Toimittajat tulevat ärhäkästi iholle. Poliitikkoa voidaan herkästi syyttää esimerkiksi valehtelijaksi.”

Median murros asettaa uusia haasteita poliittiselle viestinnälle. Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän arvioimaan valtion viestinnän tulevaisuutta.

”Perinteistä mediaa häviää hyvällä vauhdilla. On mietittävä mitä ja kenelle me viestimme, kun media-ala on kenties pienempi kuin nyt”, Mantila sanoo.

Selvitystyöryhmää johtava Savon Sanomien entinen päätoimittaja Jari Tourunen lupaa, ettei päättäjiä ohjeisteta sivuuttamaan ammattijournalisteja jatkossakaan. Hän tunnistaa ajatuksen siitä, että poliitikot uskovat sosiaalisen median turvin päässeensä irti perinteisen median lieasta, muttei pidä sitä kovin viisaana.

”Poliitikko voi saada äänensä kuuluviin toistakin kautta, mutta riskeeraa paljon, jos jättää uransa ja työnsä sosiaalisen median varaan. Sama pätee kansanedustajien ja ministereiden lisäksi myös virkamiehiin.”

VN arvioi viestintäänsä

Valtioneuvoston työryhmä arvioi, miten ministeriöiden tulisi viestiä vuonna 2020.

Ryhmään kuuluvat ex-päätoimittaja Jari Tourunen, ex-viestintäjohtaja Jyrki Iivonen sekä Ylen sosiaalisesta mediasta ja toimintaympäristön seurannasta vastaava päällikkö Tuija Aalto.

Viestintäjohtaja Markku Mantilan mukaan viestintää täytyy myös tehostaa. ”Näköpiirissä ei ole, että valtion rahapula hellittäisi.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta