Vakava ongelma

JOURNALISTI
17.3.2016

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Työtään tekevien journalistien uhkaileminen on yleistä. Tämä käy ilmi Journalistin tekemästä kyselystä, joka osoitettiin kaikille aktiivityössä oleville Journalistiliiton jäsenille. Runsaat 15 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuneensa työnsä vuoksi uhkailun kohteeksi. Näistä noin kolmannesta uhattiin väkivallalla.

Uhkailun syistä yksi oli ylitse muiden: monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoasioihin liittyvä journalistinen työ on uhkailun taustalla lähes kahdessa tapauksessa viidestä. Aiheiden kirjo on laaja: susista rokotteisiin, hevosista ravitsemussuosituksiin, ruotsinkielisyydestä saamelaisasioihin – vihaviestejä lähetetään melkein mistä tahansa ärsykkeestä.

Uhkailu on toistaiseksi jäänyt enimmäkseen verbaaliselle tasolle sekä eleiden, ilmeiden ja käyttäytymisen kautta näyttäytyviksi mielenilmauksiksi. Käsiksi on käyty joka kymmenenteen niistä, jotka ovat ylipäänsä kokeneet tulleensa uhatuiksi.

Ongelma on todellinen, vaikka myönteisenä seikkana on todettava, että todella vakavia tapauksia on toistaiseksi ollut vähän – sellaisia, joissa julmimmat uhkaukset olisi pantu toimeen.

Monet vihaviestit edustavat ajattelemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä, aikamme kansanvitsausta, jonka mukaan sananvapauden nimissä saa päästää suustaan mitä tahansa: ikään kuin sähköpostin, somen ja erilaisten verkkofoorumien välityksellä voisi laillisesti kiusata ketä tahansa. Vihaviestit ovat epäasiallista käytöstä. Uhkailu taas on rikos, jota ei voi oikeuttaa sananvapauteen vetoamalla.

Journalistin kyselyn vastauksissa on koko joukko hyviä ajatuksia siitä, miten voimme yrittää ehkäistä uhkauksien toimeenpanoa. Työpaikoille pitää luoda selkeät ohjeet ja toimintamallit ongelmatilanteiden varalle, poliisin ja muiden viranomaisten on otettava tosissaan vakavat tapaukset.

Myös Journalistiliitto ja muut ammatilliset yhteisöt voisivat luoda omia tukijärjestelmiä varsinkin freelancereille, joilla ei ole työnantajaa ja työyhteisöä tukena vaikeissa tilanteissa.

Uhkailuun pitäisi puuttua myös politiikan tasolla. On arvioitava, antaako lainsäädäntö riittävästi työkaluja puuttua tiedonvälitystä ja muuta yhteiskunnallista toimintaa häiritseviin uhkauksiin vai riittävätkö uudet tulkinnalliset linjaukset, joita valtakunnansyyttäjänvirasto on STT:n haastatteleman valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan tekemässä.

Mikä on uhkailua?

Julkisen sanan neuvosto hyväksyi kokouksessaan 9. maaliskuuta lausuman toimittajiin kohdistuvasta uhkailusta. Neuvosto kehottaa poliisia ja syyttäjiä ottamaan vakavasti sananvapautta vaarantavan uhkailun.

JSN:n on huolissaan nimenomaan toimittajiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvien vihaviestien yleistymisestä. Suoraa ja epäsuoraa uhkailua ei voi tulkita normaaliksi kritiikiksi, joka toimittajan pitää työnsä julkisen luonteen vuoksi ottaa vastaan.

Uhkailu ja epäasiallinen palaute voivat – kuten JSN toteaa – johtaa itsesensuuriin, joka vaarantaa sananvapauden, yhteiskunnallisen keskustelun ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen.

Linjaus on pätevä: Toimittajan työ ja sen tulokset ovat julkisia. Niitä sopii arvostella, mutta toimittajan henkilöön ja hänen lähipiiriinsä kohdistuvat uhkaukset pitää ottaa vakavasti.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta