Vakava ongelma

JOURNALISTI
17.3.2016

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Työtään tekevien journalistien uhkaileminen on yleistä. Tämä käy ilmi Journalistin tekemästä kyselystä, joka osoitettiin kaikille aktiivityössä oleville Journalistiliiton jäsenille. Runsaat 15 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuneensa työnsä vuoksi uhkailun kohteeksi. Näistä noin kolmannesta uhattiin väkivallalla.

Uhkailun syistä yksi oli ylitse muiden: monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoasioihin liittyvä journalistinen työ on uhkailun taustalla lähes kahdessa tapauksessa viidestä. Aiheiden kirjo on laaja: susista rokotteisiin, hevosista ravitsemussuosituksiin, ruotsinkielisyydestä saamelaisasioihin – vihaviestejä lähetetään melkein mistä tahansa ärsykkeestä.

Uhkailu on toistaiseksi jäänyt enimmäkseen verbaaliselle tasolle sekä eleiden, ilmeiden ja käyttäytymisen kautta näyttäytyviksi mielenilmauksiksi. Käsiksi on käyty joka kymmenenteen niistä, jotka ovat ylipäänsä kokeneet tulleensa uhatuiksi.

Ongelma on todellinen, vaikka myönteisenä seikkana on todettava, että todella vakavia tapauksia on toistaiseksi ollut vähän – sellaisia, joissa julmimmat uhkaukset olisi pantu toimeen.

Monet vihaviestit edustavat ajattelemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä, aikamme kansanvitsausta, jonka mukaan sananvapauden nimissä saa päästää suustaan mitä tahansa: ikään kuin sähköpostin, somen ja erilaisten verkkofoorumien välityksellä voisi laillisesti kiusata ketä tahansa. Vihaviestit ovat epäasiallista käytöstä. Uhkailu taas on rikos, jota ei voi oikeuttaa sananvapauteen vetoamalla.

Journalistin kyselyn vastauksissa on koko joukko hyviä ajatuksia siitä, miten voimme yrittää ehkäistä uhkauksien toimeenpanoa. Työpaikoille pitää luoda selkeät ohjeet ja toimintamallit ongelmatilanteiden varalle, poliisin ja muiden viranomaisten on otettava tosissaan vakavat tapaukset.

Myös Journalistiliitto ja muut ammatilliset yhteisöt voisivat luoda omia tukijärjestelmiä varsinkin freelancereille, joilla ei ole työnantajaa ja työyhteisöä tukena vaikeissa tilanteissa.

Uhkailuun pitäisi puuttua myös politiikan tasolla. On arvioitava, antaako lainsäädäntö riittävästi työkaluja puuttua tiedonvälitystä ja muuta yhteiskunnallista toimintaa häiritseviin uhkauksiin vai riittävätkö uudet tulkinnalliset linjaukset, joita valtakunnansyyttäjänvirasto on STT:n haastatteleman valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan tekemässä.

Mikä on uhkailua?

Julkisen sanan neuvosto hyväksyi kokouksessaan 9. maaliskuuta lausuman toimittajiin kohdistuvasta uhkailusta. Neuvosto kehottaa poliisia ja syyttäjiä ottamaan vakavasti sananvapautta vaarantavan uhkailun.

JSN:n on huolissaan nimenomaan toimittajiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvien vihaviestien yleistymisestä. Suoraa ja epäsuoraa uhkailua ei voi tulkita normaaliksi kritiikiksi, joka toimittajan pitää työnsä julkisen luonteen vuoksi ottaa vastaan.

Uhkailu ja epäasiallinen palaute voivat – kuten JSN toteaa – johtaa itsesensuuriin, joka vaarantaa sananvapauden, yhteiskunnallisen keskustelun ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen.

Linjaus on pätevä: Toimittajan työ ja sen tulokset ovat julkisia. Niitä sopii arvostella, mutta toimittajan henkilöön ja hänen lähipiiriinsä kohdistuvat uhkaukset pitää ottaa vakavasti.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta