Toimittajasta viestijäksi. Journalistiliitto tuli tutuksi Manu Haapalaiselle Journalistin määräaikaisena toimittajana. Nyt hän tekee liitolle uutta viestintäsuunnitelmaa.

Uusi viestijä kutsuu vuoropuheluun

JOURNALISTI
17.3.2016

Marja Honkonen, teksti
Laura Oja, kuva

Journalistiliitto tuplasi viestintävoimansa. Viestintäsuunnittelija Manu Haapalainen toivoo jäseniltä ennakkoluulottomia ideoita.

Laatujournalistien kilta, sananvapauden linnake vai jäsenpalveluiden sekatavarakauppa? Miltä Journalistiliiton pitäisi sen jäsenten mielestä näyttää ja miten sen viesti viedään suurelle yleisölle? Ja miten jäsenten tiedot, tarpeet ja toiveet kulkeutuisivat kentältä liiton toimistolle?

Sitä toimistolle on palkattu perkaamaan uusi viestintäsuunnittelija Manu Haapalainen.

Haapalainen aloitti tehtävässään helmikuussa. Hänen on tarkoitus selvittää, miten kehitetään sekä vuoropuhelua liitossa että liiton näkyvyyttä.

”Tarkoitus ei ole korjata jotain rikkinäistä, vaan parantaa jo olevaa”, Haapalainen sanoo.

Haapalaisen ja tiedottaja Jaakko Kilpeläisen mukaan Journalistiliitto on näkynyt uutisissa kokoonsa verrattuna kiitettävästi. Parannuksen paikkoja viestijät löytävät muun muassa visuaalisuudesta ja jäsenviestinnästä.

”Esimerkiksi sähköpostiviestinnässä jäsenille on vielä paljon mietittävää”, Kilpeläinen sanoo.

 

Haapalaisen tehtävän ytimessä on tiedon kerääminen jäseniltä. Esimerkiksi 19. – 20. huhtikuuta pidettävillä Yhdistyspäivillä Turussa viestintäsuunnittelijalle saa mennä purnaamaan siitä, mikä viestinnässä mättää – mutta myös ideoimaan, miten sitä voidaan parantaa, Haapalainen toivoo.

Viestinnän ryhtiliike on osa kehittämishanketta Liitto+, jossa terävöitetään palveluita ja jäsenhankintaa.

Viime syksynä liitto kokeili tarjota jäsenilleen uravalmennusta, joka saa tänä keväänä jatkoa. Toinen osa uudistuksia on selvitteillä oleva, freelancereille tarkoitettu palveluyritys.

Liiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan tärkeintä on luoda jäsenille helppoja kanavia päästä kertomaan, miten liitto voi tukea heitä työelämässä.

”Monet liiton palvelut on muovattu perinteistä työnteon tapaa varten. Meidän pitäisi kuitenkin tavoittaa ihmiset kaikenlaisten työnteon muotojen parista”, Aho sanoo.

Uutta on lähdetty ideoimaan rohkeasti.

”Voi olla, että joku uusista hankkeista menee kiville, mutta sitten menee. Sitten yritetään jotain muuta. Alan muuttuessa nopeasti liitolta olisi valtava ’statement’ jatkaa toimintaa, kuten ennenkin on toimittu.”

Ennakkoluulottomia ideoita toivoo myös Haapalainen.

”Parhaat ideat ovat sellaisia, joita itselle ei olisi tullut mieleenkään”, hän sanoo.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta